Etusivu > Projektit > Reppu ja romanilapsi > Luento 1. osa

 
 



 

Luento 1. osa

Luento romanikulttuurista -> kalvot


LUENTOJEN POHJAKSI

Yleistä

Romanit ovat Suomen vanhin etninen vähemmistö. Heitä on Suomessa tällä hetkellä noin kymmenentuhatta ja sen lisäksi Ruotsissa asuu noin kolmetuhatta Suomen romania.

Vaikka romaneja on lähes joka puolella Suomea, on heistä suurin osa (37%) on asettunut asumaan pääkaupunkiseudulle. Sen lisäksi suosittuja asuinpaikkoja ovat suuret asutustaajamat ja kaupungit kuten Tampere, Turku, Jyväskylä, Kuopio jne.

Romanikulttuuri on kansainvälinen kulttuuri, mutta siitä huolimatta on olemassa alueellisia eroja. Suomen romanit ovat säilyttäneet oman kulttuurinsa jopa hämmästyttävän hyvin, ottaen huomioon yhteiskunnan taholta tulleet sulauttamispaineet ja suomalaisen yhteiskunnan homogeenisyyden. Kun puhumme romanikulttuurista, on meidän pidettävä mielessä, että alueellisia eroja kulttuurissa on olemassa myös maan sisällä. Alueellisten erojen lisäksi voi olla suku-, perhe- ja henkilökohtaisia eroja. Nämä erot eivät välttämättä ole suuria, mutta yksilöllisyys on otettava huomioon myös puhuttaessa kiinteästä kulttuurillisesta yhteisöstä.

Nimitys

Romaniväestöstä on käytössä useampia eri nimityksiä. Kaikkein tutuin suomalaisille lienee edelleen nimitys "mustalainen". Sen lisäksi, että sitä on käytetty kuvaamaan tähän kyseiseen ryhmään kuuluvaa henkilöä, sitä on käytetty myös negatiivisissa yhteyksissä haukkumasanana. Romaneja on kutsuttu myös "tummiksi". Viime vuosien aikana on virallisissa yhteyksissä yleistynyt romani -nimityksen käyttö. Sana romani, tulee romaninkielisestä sanasta "rom", joka tarkoittaa ihmistä ja se kirjoitetaan yhdellä a:lla. Romani- nimitys kuvaa myös suomen romaneja osana kansainvälistä vähemmistöä, kun sanaa mustalainen käytetään vain Suomessa. Vastaavia nimityksiä on tosin käytössä muissakin maissa. Esimerkiksi Ruotsin "zigenare".

Kun olemme henkilökohtaisessa keskustelussa romaniväestöön kuuluvan henkilön kanssa, ei mustalainen -nimityksen käyttö ole erityisesti kielletty. Kasvoista kasvoihin tilanteessa voi kuulija huomioida puheen sävyn. Toki kohteliasta on käyttää romani-sanaa, niin ei tarvitse miettiä loukkaantuko toinen vai ei. Julkisissa tilaisuuksissa ja kirjallisissa esityksissä käytetään romani -nimitystä.

Kuka on romani

Romanina olemisesta on esitetty useita eri määritelmiä. Katsotaanko romaniksi henkilö, jonka:

1) molemmat vanhemmat ovat romaneja, noudattaa romanikulttuuria ja puhuu romanikieltä
2) molemmat vanhemmat ovat romaneja, noudattaa romanikulttuuria, ei puhu romanikieltä
3) molemmat vanhemmat ovat romaneja, ei noudata kulttuuria, ei puhu kieltä
4) toinen vanhemmista kuuluu johonkin muuhun ryhmään…

Yksi yleisimmin siteerattu on Martti Grönforsin määritelmä, jonka mukaan romaniksi voidaan katsoa henkilö, joka itse kokee olevansa romani. Kuka tahansa ei voi kuitenkaan ilmoittaa olevansa romani, vaan romanius on ansaittava. Kaikkein oleellisinta romanien kanssa työskenneltäessä on miten kulttuuri vaikuttaa yhteistoimintaan, millainen on sen vaikutus perheen/henkilön toimintaan suhteessa muihin.

Romanien historiaa

Romaneista on kirjoitettu paljon, mutta todellista tietoa heidän historiastaan ja elämästään ei juuri ole. Olemassa oleva tieto perustuu lähinnä kansanperinteeseen ja muuhun perimätietoon. Vasta 1700 - 1800 -lukujen vaihteessa romanien historiaa ja vaellusta alettiin tutkia kielitieteen avulla, mutta yhtenäistä historiankirjoitusta ei edelleenkään ole, vaan tutkimus on ollut enemmän yksittäisten harrastajien laatimaa.

Intiasta Eurooppaan

Useimmat tutkijat ovat olleet sitä mieltä, että romanit ovat lähtöisin Intiasta. Kielitieteen tutkimuksissa eräs Eurooppalainen tutkija havaitsi, että paikallisten romanien kieliessä ja Intiassa puhutuissa sanskriitissä ja hindin kielessä oli paljon yhtäläisyyksiä. Kielen rakenteen ja sanaston perusteella romanien alkukotina on pidetty Luoteis-Intiaa. Romanit eivät kuitenkaan ole intialaisia vaan oma erillinen ryhmänsä myös Intiassa. On myös esitetty väitteitä, että romanit olisivat alun perin kiertolaisia, jotka olivat lähtöisin vielä jostain muualta. Raamatullisten selitysten mukaan heitä on muun muassa pidetty Kainin jälkeläisinä. Kielitieteen tutkimusten ohella on romanien alkuperälle etsitty muita lähteitä. Esimerkiksi todennäköisesti noin vuonna 1010 valmistuneessa kronikassa, Kuningasten kirja on legenda Persian hallitsijasta, joka pyysi Intian maharajalta 10 000 musikanttia viihdyttämään alamaisiaan. Myöhemmin nämä musikantit karkotettiin maasta. Näiden musikanttien on joskus arveltu olevan Eurooppaan saapuneiden romanien esi-isiä tai ainakin saman heimon jäseniä.

-> 2. osa

 

 
 

Romano Missio

www.tammimedia.fi - Verkkosivuston toteutus TammiMedia - Kirjaudu