Naisten Kulma on Romano Mission tarjoama ainutlaatuinen palvelu, joka keskittyy tukemaan VOIVA sosiaalisen kuntoutuksen mallin mukaisesti rikos- ja päihdetaustaisia sekä elämästään syrjäytyneitä romaninaisia heidän uudelleenintegroitumisessaan yhteiskuntaan Helsingissä ja Oulussa.

Romaninaiset yhteiskunnan rakentajina – Minna Canthin päivä 19.3.

/ , , , , /

Romaninaiset yhteiskunnan rakentajina ”naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys” (Minna Canthin ja tasa-arvon päivä)

Romano Missio on vuosikymmenten ajan kantanut soihtua romaniväestön puolesta, valaisten polkua kohti toivoa ja osallisuutta. Erityisesti sen naiserityistyö, kuten Naisten Kulma -hanke, on sytyttänyt kipinän romaninaisten sydämiin – kipinän, joka ei ainoastaan lämmitä heitä itseään vaan säteilee valoa koko perheeseen aina yhteiskuntaan asti.

Me uskomme vakaasti, että kun romaninaiset saavat äänen, voiman ja mahdollisuuden, he eivät ole vain tuen vastaanottajia – heistä tulee vahvoja rakentajia, jotka kantavat mukanaan tulevaisuuden lupauksen. Naiskysymys ei ole pelkkä romaninaisten taistelu; se on ihmiskunnan yhteinen missio, joka luo vakautta ja turvallisuutta meille kaikille.

Voimaantumisen liekki on syttynyt Naisten Kulmassa

Naisten Kulma syntyi vuonna 2017 romaninaisten omasta huudosta sekä entisen naisvankilan johtajan Kaisa Tammen mahdollistamisesta – tarpeesta tulla nähdyksi, kuulluksi ja autetuksi. Tämä Romano Mission sydänprojekti on omistettu rikostaustaisille ja syrjäytymisriskissä oleville naisille, jotka kantavat harteillaan paitsi omia haavojaan myös sukupolvien mittaista taakkaa. Helsingissä ja Oulussa toimivat tukipisteet tarjoavat kulttuurisensitiivistä apua VOIVA-mallin kautta, auttaen naisia jo vankeuden tai yhdyskuntaseuraamusten aikana. Tämä ei ole vain kuntoutusta – se on uudestisyntymistä.

Kuvittele nainen, joka on kantanut häpeää ja pelkoa, mutta löytää Naisten Kulmasta paikan, jossa hän voi laskea taakkansa ja kohottaa päänsä. Hän ei ole enää vain selviytyjä; hän on toimija, joka kirjoittaa oman tarinansa uudelleen. Tämä muutos ei kosketa vain häntä – se värjää hänen perheensä, lapsensa ja yhteisönsä uusilla toivon sävyillä. Me näemme tämän työn hedelmät joka päivä: romaninaiset/äidit/tyttäret nousevat, ja heidän nousunsa on kuin aamunkoi, joka murtaa pimeyden.

Rohkeus muutoksen airuena

Raamatussa naiset, kuten Ester ja Ruut kantavat mukanaan samaa voimaa, jota näemme romaninaisissa tänään. Ester astui rohkeasti kuninkaan eteen pelastaakseen kansansa, vaikka riskinä oli hänen henkensä. Ruut, muukalainen Moabista, valitsi uskollisuuden ja rakensi uuden elämän, josta syntyi lopulta kuninkaiden sukua. Romaninaiset, jotka ovat kohdanneet syrjintää, väkivaltaa ja ulkopuolisuutta, kantavat samankaltaista rohkeutta. Heidän taistelunsa ei ole vain selviytymistä – se on uhrautuvaa rakkautta ja peräänantamatonta uskoa parempaan. Kuten Raamatun naiset, he ovat usein näkymättömiä sankarittaria, mutta heidän tekonsa muuttavat historian kulkua.

Turvallisuus syntyy kodeista ja sydämistä

Me Romano Missiossa tiedämme, että yhteiskunnan vahvuus mitataan sen heikoimpien jäsenten hyvinvoinnilla. Romaninaiset ovat perinteisesti olleet kotien sydän, mutta liian moni heistä on kohdannut turvattomuutta juuri siellä, missä sen pitäisi olla pyhää – omassa kodissaan. Naisten Kulma ei ole pelkkä tuki; se on vallankumous, joka haluaa olla katkaisemassa väkivallan ja pelon kierteen. Kun nainen löytää turvan ja voiman, hänestä tulee majakka, joka valaisee lapsilleen tietä tulevaisuuteen. Turvallisuus ei ole vain rajojen vartiointia; se on sydänten ja kotien rauhaa, jota romaninaiset rakentavat joka päivä (Mari Leppänen, Naiskysymys on ihmiskunnan turvallisuuskysymys, Helsingin Sanomat, 18.3.2025).

Romaninaisten uusi aamu

Elokuussa 2024 käynnistynyt Aktiivinen toimijuus -ESR-hanke (KokoNainen-HiloRomni)  sekä helmikuussa 2025 alkanut Uusi arvokas elämä hankkeet ovat seuraava askel tässä pyhässä työssä. ESR-rahoitteinen ja toinen Stea-rahoitteinen projekti syventävät sekä kantasuomalaisten että maahanmuuttaneiden romaninaisten hyvinvointia ja osallisuutta, antaen heille välineitä paitsi selviytyä myös kukoistaa. Nämä eivät ole vain projekteja – se on lupauksia. Me uskomme, että romaninaiset eivät ole yhteiskunnan reunalla seisovia varjoja, vaan sen keskiöön kuuluvia valontuojia. Heidän tarinansa ovat täynnä kipua, mutta myös voimaa, joka voi muuttaa maailmaa. Kun he saavat elämän  syrjästä kiinni, koulutusta, työtä ja päätösvaltaa, he eivät ainoastaan nouse itse – he nostavat meidät kaikki.

Romaninaisten aika on nyt

Me Romano Missiossa katsomme tulevaisuuteen silmät kirkkaina ja sydämet täynnä uskoa. Me uskomme, että romaninaisten voimaantuminen ei ole vain heidän voittonsa; se on meidän kaikkien voitto, joka tuo mukanaan turvallisemman, oikeudenmukaisemman ja rakkaudellisemman maailman.

Tämä on meidän missiomme: sytyttää valo, joka ei sammu, ja rakentaa tulevaisuus, jossa jokainen romaninainen voi sanoa: ”Minä olen täällä, ja minä riitän.” Ja kun he nousevat, me kaikki nouseamme – kohti aamua, joka on täynnä toivoa.

Yhteiskunnan vahvuus mitataan sen heikoimpien jäsenten hyvinvoinnilla. Romaninaiset ovat perinteisesti olleet kotien sydän, mutta liian moni heistä on kohdannut turvattomuutta juuri siellä, missä sen pitäisi olla pyhää – omassa kodissaan. Naisten Kulma ei ole pelkkä tuki; se on vallankumous, joka haluaa olla katkaisemassa väkivallan ja pelon kierteen. Kun nainen löytää turvan ja voiman, hänestä tulee majakka, joka valaisee lapsilleen tietä tulevaisuuteen. Turvallisuus ei ole vain rajojen vartiointia; se on sydänten ja kotien rauhaa, jota romaninaiset rakentavat joka päivä (Mari Leppänen, Naiskysymys on ihmiskunnan turvallisuuskysymys, Helsingin Sanomat, 18.3.2025).

Romaninaisten uusi aamu

Elokuussa 2024 käynnistynyt Aktiivinen toimijuus -ESR-hanke (KokoNainen-HiloRomni) on seuraava askel tässä pyhässä työssä. ESR-rahoitteinen projekti syventää sekä kantasuomalaisten että maahanmuuttaneiden romaninaisten hyvinvointia ja osallisuutta, antaen heille välineitä paitsi selviytyä myös kukoistaa. Tämä ei ole vain projekti – se on lupaus. Me uskomme, että romaninaiset eivät ole yhteiskunnan reunalla seisovia varjoja, vaan sen keskiöön kuuluvia valontuojia. Heidän tarinansa ovat täynnä kipua, mutta myös voimaa, joka voi muuttaa maailmaa. Kun he saavat koulutusta, työtä ja päätösvaltaa, he eivät ainoastaan nouse itse – he nostavat meidät kaikki.

Romaninaisten aika on nyt

Me Romano Missiossa katsomme tulevaisuuteen silmät kirkkaina ja sydämet täynnä uskoa. Me uskomme, että romaninaisten voimaantuminen ei ole vain heidän voittonsa; se on meidän kaikkien voitto, joka tuo mukanaan turvallisemman, oikeudenmukaisemman ja rakkaudellisemman maailman.

Meidän missiomme on sytyttää valo, joka ei sammu, ja rakentaa tulevaisuus yhdessä muiden romanijärjestöjen ja toimijoiden kanssa, jossa jokainen romaninainen voi sanoa: ”Minä olen täällä, ja minä riitän.” Ja kun he nousevat, me kaikki nousemme – kohti aamua, joka on täynnä toivoa.

 

Kirjoittaja:

Mertsi MEDI Ärling
Toiminnanjohtaja
Romano Missio

Romaninainen – alistettu ja näkymätön vai väkevä ja kaiken kannattelija.

/ , /

Kun moni katsoo romaninaista, he näkevät vain ”hunnutetun” hahmon, pitsireunaisen esiliinan ja perinteiden kahlehtiman vaimon. He ajattelevat, että hän on hiljainen, nöyrä, miestään kuunteleva ja taustalle vetäytyvä. He ajattelevat, että hän elää maailmassa, jossa mies sanelee hänet nyrkin ja hellan väliin ja nainen myöntyy osaansa. Mutta jos he vain tietäisivät. Jos he vain uskaltaisivat katsoa pinnan alle. Siellä, vaatteiden ja roolien takana, sykkii voima, jota vain harva osaa edes kuvitella.

Minä olen mies ja kiinnittänyt huomiota siihen, miten maailma katsoo romaninaista. He eiväy ole nähneet toisenlaista totuutta. Olen kasvanut romaninaisten ympäröimänä – äitien, siskojen, vaimojen ja tyttärien rinnalla. Olen nähnyt heidän työnsä, kipunsa ja voimansa. Ja tiedän, että vaikka yhteiskunta joskus yrittäisi maalata heidät heikoiksi, todellisuus on toinen. Romaninainen ei ole heikko. Hän on perheensä kivijalka, kulttuurinsa kantaja ja vartija, sukunsa perintöä suojeleva kilpi ja samalla pehmeä syli, jossa lapset kasvavat vahvoiksi. Hän tuntee historian painon hartioillaan, mutta hän kantaa sen ylpeydellä. Kun maailma kohtelee häntä epäoikeudenmukaisesti, hän puristaa huulensa yhteen, nostaa leukansa korkealle ja jatkaa eteenpäin. Hän ei alistu, vaikka maailma odottaisi hänen niin tekevän.

 

”Hänen tummat silmänsä kantavat vuosisatojen tarinoita, hänen ylväytensä on kuin auringossa hohtava pronssi, ja hänen olemuksessaan on sellaista aistillisuutta ja voimaa, jota harva uskaltaa katsoa silmiin asti.”

 

Hän on se, joka opettaa lapsensa kohtaamaan maailman, joka usein kääntää katseensa pois. Hän on se, joka rakentaa sillat perinteen ja modernin välille, tasapainoilee siitä, mitä on ollut ja mitä voisi olla. Hän on rakkauden ja tiukkojen sanojen sekamelska, joka kasvattaa sukupolven toisensa jälkeen kärsivällisyydellä ja päättäväisyydellä.

Mutta ei voi kiistää sitä, että romaninaisen elämä ei ole aina ollut helppo. Syrjintä, taloudellinen epävarmuus ja ulkopuolisten asettamat rajat ovat olleet esteinä. On ollut aikoja, jolloin romaninaisen sanat eivät ole kantaneet tarpeeksi kauas, jolloin hän on joutunut taistelemaan näkymättömyyden kanssa. Mutta aina hän on noussut, aina hän on taistellut.

Terveessä perheessä romaninaisen voima on horjumaton. Hän on rakkauden ja kunnioituksen kohde, jolle miehet antavat arvon. Mutta sairaissa suhteissa kuva muuttuu. Siinä maailmassa, jossa alistaminen ja vallankäyttö ottavat vallan, hän voi menettää loistonsa. Silloin voima, joka hänessä asuu, joutuu taistelemaan selviytymisestä. Kaikilla naisilla ei ole ollut mahdollisuutta murtaa noita kahleet, mutta moni on. Ja heidän tarinansa ovat taistelun ja selviytymisen monumentteja.

Romaninainen ei ole vain kulttuurinsa vartija, vaan myös yhteiskunnan voima. Hän tekee työtä, kasvattaa lapsensa, opettaa heidät ylpeiksi juuristaan ja varmistaa, että tulevat sukupolvet tietävät keitä ovat. Hän seisoo rintamana romanivastaisuutta vastaan, hän ei hiljene, vaikka maailma niin toivoisi. Hän on naisellinen ja kaunis, mutta hänessä on myös rautaa ja tulta. Hän on perheen sydän ja yhteisönsä selkäranka.

Kun seuraavan kerran näet romaninaisen kulkevan kadulla, älä ajattele häntä uhrina. Ajattele häntä voimana, joka jaksaa, kannattelee ja suojelee. Ajattele häntä maailmana, jossa rakkaus ja tahto kulkevat käsi kädessä. Romaninainen ei ole heikko. Hän on tarina, joka ansaitsee tulla kuulluksi. Ja minä, romaninaisia rakastava ja kunnioittava mies, tahdon kertoa tuon tarinan.

💐 Hyvää naistenpäivää kaikille upeille naisille – mutta erityisesti teille, romaninaisille! Olkaa ylpeitä itsestänne, loistakaa rohkeudellanne ja kantakaa perintönne kauneutta ja voimaa. Tänään juhlimme teitä, teidän vahvuuttanne, teidän tarinaanne! ❤️✨

Tervetuloa Romano Mission avoimien ovien päivään!

/ , , , , , , , , /

Tule tutustumaan toimintaamme, uusiin toimistotiloihimme ja ajankohtaisiin hankkeisiimme ystävänpäivänä 14.2. klo 12–15!

Romano Missio ry järjestää avoimien ovien tapahtuman uusissa tiloissaan Helsingissä. Päivän aikana pääset tutustumaan järjestön monipuoliseen työhön, hankkeisiin sekä Päiväkumpuun.

Ohjelma sisältää:

  • Toiminnanesittelyt klo 12:30 ja 13:30, joissa käydään läpi Romano Mission historiaa, ajankohtaisia hankkeita sekä Väinö Lindbergin muistorahaston toimintaa.
  • Hanketalon nimikilpailu – osallistu ja voit voittaa yllätyspalkinnon!
  • Mahdollisuus keskustella työntekijöidemme kanssa sekä saada lisätietoa toiminnastamme.
  • Tarjolla pientä sormisyötävää, kahvia ja mehua.

Paikka:
Vanha Helsingin tie 18 B, 2. kerros, 00700 Helsinki

Tule viettämään mukava ystävänpäivä yhdessä ja tutustumaan Romano Mission tärkeään työhön!

Lämpimästi tervetuloa!

📢 Seuraa meitä myös somessa ja jaa kutsu eteenpäin!

 

Suomen itsenäisyyspäivän kiitos: Romanien panos vapauden ja yhteiskunnan rakentamisessa

/ , /

Suomen itsenäisyyspäivä on kiitollisuuden ja muistamisen juhla. Romano Mission näkökulmasta tämä päivä ei ole pelkästään historian kunnioittamista, vaan myös mahdollisuus nostaa esiin yhteisömme tarinoita ja panosta, jotka ovat olleet mukana muovaamassa Suomea sellaiseksi kuin se tänään on. Erityisen tärkeää on tunnustaa romanien merkittävä rooli niin Suomen kaikissa sodissa sekä itsenäisyyden puolustamisessa kuin myös sen rakentamisessa – työ, joka on kantanut sukupolvien ylitse ja josta voimme olla ylpeitä.

Romanit Suomen vapauden puolustajina

Helsingin Hietaniemen hautausmaalla sijaitsee muistomerkki, joka on omistettu sodissa kaatuneille romanisotilaille ja lottasisarille. Tämä muistomerkki on hiljainen mutta voimakas osoitus siitä, että romanit olivat mukana puolustamassa Suomen itsenäisyyttä. Heidän rohkeutensa ja sitoutumisensa maahan, joka oli myös heidän kotinsa, ansaitsee syvää kunnioitusta.

Talvisodassa, jatkosodassa ja Lapin sodassa romanimiehet taistelivat rintamalla ja romaninaiset palvelivat lottina, tukien sotaponnisteluja ja kotirintamaa. Usein he joutuivat kohtaamaan syrjintää myös armeijan ja lottajärjestön sisällä, mutta heidän uskollisuutensa Suomelle ei horjunut. Heidän tarinansa osoittaa, että vapauden puolustaminen oli yhteinen tehtävä, joka ylitti etniset ja kulttuuriset rajat.

Romanit eivät vain taistelleet itsenäisyyden puolesta, vaan osallistuivat myös sodan jälkeiseen jälleenrakennukseen. Heidän työnsä ja sitoutumisensa ovat olleet olennaisia suomalaisen yhteiskunnan eri osa-alueilla, aina kulttuurista koulutukseen ja työelämään. Heidän uhrauksensa eivät ole vain romanien historiaa – ne ovat koko Suomen historiaa. Ja tätä emme saa unohtaa!

”Etsikää sen maan parasta, jossa asutte”

Jeremian kirjan sanat ”Etsikää sen kaupungin ja maan parasta, jossa asutte, ja rukoilkaa sen puolesta Herraa. Sen hyvinvointi on teidänkin hyvinvointinne” (Jer. 29:7) ovat olleet ohjenuorana myös romaniväestön suhteessa Suomeen. Tämä maa on ollut kotimme vuosisatojen ajan, ja olemme etsineet sen hyvinvointia teoillamme, uhrauksillamme ja uskollisuudellamme.

Romanien vahva yhteisöllisyys ja hengellisyys ovat olleet kantavia voimia vaikeiden aikojen yli. Vaikka syrjintä ja ulkopuolisuuden kokemukset ovat kuuluneet romaniyhteisön historiaan Suomessa, toivo ja usko parempaan ovat säilyneet. Romanikulttuurin perinteet – perheyhteisön arvostaminen, sitoutuminen työhön ja vahva musiikillinen perintö sekä muut taiteet – ovat rikastuttaneet Suomen kulttuuria ja yhteiskuntaa.

Romano Mission työ osana tätä perintöä

Romano Missio on vuosikymmenien ajan työskennellyt sen eteen, että romaniyhteisön ääni kuuluu ja että yhteiskunnallinen osallisuus vahvistuu. Tänä vuonna olemme erityisen ylpeitä siitä, että Romano Mission toiminnanjohtaja Mertsi Ärling ja RRT-palveluista (Naisten Kulma) palveluohjaaja Heidi Ärling edustavat yhteisöämme itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla Presidentinlinnassa. Tämä kutsu on osoitus ennen kaikkea heidän mutta samalla myös koko yhteisömme pitkäjänteisestä työstä suomalaisen yhteiskunnan hyväksi.

Mertsi Ärlingin työ ihmisoikeuksien, koulutuksen ja romanivähemmistön yhteiskunnallisen osallisuuden edistämiseksi on ollut merkittävää. Heidi Ärlingin panos Naisten Kulman työssä rikostaustaisten ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneiden romaninaisten tukemiseksi tuo esiin, kuinka tärkeää on rakentaa yhdenvertaisia mahdollisuuksia kaikille. Heidän läsnäolonsa linnanjuhlissa korostaa sitä, kuinka romaniyhteisön panos on arvokas ja tunnustettu osa Suomen tarinaa.

Kiitollisuus ja yhteinen tulevaisuus

Suomen itsenäisyyspäivänä pysähdymme kiittämään niistä, jotka ovat tehneet mahdolliseksi elää vapaassa ja itsenäisessä maassa. Samalla katsomme eteenpäin – siihen, miten voimme jatkaa yhteisen Suomen rakentamista. Romanien sitoutuminen tämän maan parhaaseen ei ole menneisyyden tarina, vaan elävä ja jatkuva osa suomalaista yhteiskuntaa.

Romanikulttuurin rikkaus, perinteet ja arvot tarjoavat vahvan perustan tulevaisuuden työlle. Itsenäisyyspäivän kynttilöiden syttyessä ikkunoihin muistakaamme, että tämä maa ei ole vain historiallinen kertomus, vaan elävä yhteisö, jonka jokainen jäsen, romani ja pääväestöön kuuluva, on kutsuttu rakentamaan.

Hyvää itsenäisyyspäivää kaikille – yhdessä voimme jatkaa sen Suomen rakentamista, jossa jokaisella on paikka, ääni ja mahdollisuus. Jumalan armo kantakoon meitä kaikkia tänään ja tulevina päivinä.

Naisten Kulman arkea: rohkeutta ja yhteisön voimaa

/ , /

Joukko naisia istuu huoneessa, höyryävät kahvikupit käsissään. Jokainen tarina, joka alkaa keriytyä auki, kantaa mukanaan arjen taistelua ja voittoja, joita ei voi kuin ihailla.

Joulun lähestyessä kiire hiipii väistämättä arkeen. Vaikka kuinka yrittäisi vastustaa, se tarttuu hihaan ja seuraa mukana, täyttäen kalenterin palavereilla ja tapaamisilla. Mutta Naisten Kulmassa pysähtyminen ja kuunteleminen ovat kaiken keskellä tärkeysjärjestyksen kärjessä. Jokainen nainen, joka astuu sisään, tuo mukanaan oman tarinansa – joskus säröisen ja kivuliaan, mutta ennen kaikkea rohkean ja toiveikkaan.

Loppuvuosi on kuin ikkuna, josta voi kurkistaa menneeseen. Mitä olemme saavuttaneet? Missä olemme onnistuneet? Entä mitkä ovat ne kohdat, joissa voimme vielä parantaa? Naisten kanssa vietetyt hetket ovat olleet paitsi tärkeitä myös syvällisesti opettavaisia.

 

”Vertaan usein meidän naisiamme kauniiksi Felix-linnuiksi, jotka nousevat uljaina ja kauniina tuhkasta uuteen alkuun.” 

 

Rohkeita askelia eteenpäin

Eräs nainen kertoi, kuinka hän oli pitkään elänyt varjossa, peläten epäonnistumisia ja ulkopuolisten tuomitsevia katseita. Hän ei ollut varma, voisiko koskaan löytää tietään eteenpäin. Mutta siinä hän istui, nauraen muiden mukana ja pohtien elämän uusia mahdollisuuksia. Hänen matkansa on ollut täynnä haasteita – asuntotuen hakemista, viranomaisten kanssa asioimista… – mutta hän ei luovuttanut. Näin hänessä saman voiman, jota näen kaikissa Kulman naisissa. Heidän kykynsä sopeutua, uudistua ja nousta vaikeuksien keskeltä on jotain, joka koskettaa sydäntä – joka kerta.

 

Naisten tarinat muistuttavat, että voima löytyy usein niistä pienistä askeleista, jotka otamme yhdessä. Kulman ryhmäkeskustelut ovat osoittaneet, kuinka paljon merkitystä voi olla sillä, että joku kuuntelee aidosti. Vaikka keskustelut eivät aina ole helppoja – pelot, kasvojen menettämiset, epävarmuudet ja epäonnistumiset tulevat esille – ne avaavat tietä kasvulle ja voimaantumiselle.

 

”Haluamme olla Naisten Kulmana paikka, joka on turvallinen ja luotettava tila, jossa ihminen tulee kuulluksi ja nähdyksi juuri sellaisena kuin on.” 

 

Kulman yhteisö – kasvualusta ja tukipilari

Naisten Kulman ytimessä on yhteisön voima. Se ei ole vain tila, vaan paikka, jossa jokainen saa tuntea olevansa arvokas ja hyväksytty. Naiset kertovat, kuinka he ovat löytäneet täältä uusia ystäviä, oivalluksia ja ennen kaikkea itseluottamusta. Ryhmäkeskustelut, työpajat ja tapahtumat eivät ole vain ohjelmanumeroita, vaan siltoja uuteen alkuun.

Kun näen naisen, joka on kulkenut pitkän ja kivisen tien ja lopulta hymyilee sydämestään, muistan, miksi tämä työ on sydämeni asia. He eivät ole yksin. Naisten Kulmassa olemme läsnä, kulkemassa rinnalla, tukemassa ja muistuttamassa, että jokainen hetki voi olla uuden alun alku.

Kuvituskuva: Asiakkaan kanssa suunnittelemassa Kulman tapahtumaa

Matkalla eteenpäin – naurua ja uusia seikkailuja

Kulmassa osataan myös pitää hauskaa! Viime viikkojen aikana olemme keilanneet, valmistelleet pikkujouluja ja suunnitelleet jousiammuntaa. Eräs nainen totesi, että hän ei olisi koskaan uskonut nauravansa näin paljon – eikä ainakaan silloin, kun tajuaa, kuinka painava keilapallo voikaan olla! Näiden hetkien avulla rakennamme yhteyttä ja kepeyttä elämään, johon usein mahtuu myös raskautta.

Vuosi 2025 on ihan ovella. Sen odotus tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta tärkeintä on, että kuljemme sinne yhdessä – naisten voimaa juhlistaen.

 

Ja sitten hieman minusta, Heidi Ärlingistä. Olen Naisten Kulman palveluohjaaja, mutta arjessa olen myös keittiön valtias, ompelukoneen ääressä luova nero ja multitaskauksen mestari. Aiemmin olen työskennellyt lastensuojelussa ja terveyskeskuksessa hoitajana. Olen myös maailmanmatkaaja, joka on kiertänyt useissa kymmenissä maissa auttamassa naisia ja lapsia. Mutta ehkä tärkein taitoni on nauraminen – välillä jopa itselleni. Minusta sanotaan, että osaan tehdä kuppikakuista taidetta ja elämästä hitusen helpompaa. Tärkeintä minulle on kuitenkin olla siinä – ihmisen rinnalla, olipa kyseessä elämän syvin hetki tai keilapallon hämmentävä paino.

Annelin tarina – Matka sekaannuksesta toivoon

/ , /

Kun Anneli Isberg kertoo elämästään, sanat tuntuvat värisevän hänen kokemustensa painosta ja samalla toivon uudesta alusta. Hänen tarinansa ei ole vain kertomus selviytymisestä, vaan myös matkasta kohti syvää elämän merkityksellisyyttä ja voimaantumisesta. Hänen polkunsa on monelle todiste siitä, miten elämä voi muuttua, kun saa oikeanlaista tukea ja uskaltaa kohdata itsensä.

Synkästä menneisyydestä ensimmäiseen valonpilkahdukseen

Anneli eli vuosien ajan pimeydessä, jossa raha, huumeet ja alkoholilla turrutetut päivät olivat arkea. Nuorena alkanut lääkkeiden käyttö vei nopeasti mukanaan, ja kierre vei hänet syvemmälle huumeiden ja rikosten maailmaan. Vuosien vankilaelämä sai hänet unohtamaan, miltä tuntui olla oma itsensä.

– ”Aamulla ei muistanut, mitä edellisen päivän aikana oli tehnyt. Se oli mun tapa paeta omia ajatuksia ja sitä kipua, mitä elämä oli muhun tehnyt,” Anneli kertoo.

Vaikka maailma oli murjonut, sisällä kyti pieni toivo paremmasta. Kun hän vankilassa polvistui ja päätti pyytää Jumalaa elämäänsä, jotain muuttui. Hän pyysi voimaa selviytyä, vaikka tiesi, että matka ei tulisi olemaan helppo.

Naisten Kulma – avain matkalla eteenpäin

Vankilassa Anneli kuuli Romano Mission Naisten kulmasta, ja se osoittautui käänteentekeväksi hänen elämässään. Naisten kulman työntekijät, kuten Heidi ja Kati, eivät vain kuunnelleet – he kohtasivat Annelin aidosti; ihmisenä.

– ”Mä sain olla siellä oma itseni. Heidi ja Kati antoivat mulle työkaluja arkeen, ja ne ovat kantaneet mua tähän asti,” Anneli kuvailee kiitollisena.

Naisten kulman merkitys ei ollut pelkästään käytännön neuvoissa tai rukoushetkissä, vaan siinä, että Anneli koki ensimmäistä kertaa pitkään aikaan olevansa hyväksytty ja arvokas sellaisena kuin on. Pieni hetki, kun hän istui muiden kanssa pöydän ympärillä aloittamassa päivää rukouksella, jäi erityisesti mieleen.

– ”Mä muistan ajatelleeni, miten mun ympärillä voi olla näin hyviä ihmisiä, kun itse olen elänyt sellaisen elämän. Kiitin Jumalaa siitä, että hän oli tuonut heidät mun elämään.”

Tie eteenpäin: usko, tuki ja tavoitteet

Anneli on kiitollinen myös seurakunnalle, joka on auttanut häntä löytämään uusia unelmia ja tavoitteita. Hän käy sielunhoidon kurssia ja toivoo tulevaisuudessa työskentelevänsä seurakuntatyössä auttaakseen muita. Matka ei ole ollut helppo, mutta hänen uskonsa ja Naisten kulmasta saatu tuki ovat tehneet siitä mahdollisen.

– ”Mun suurimmat haasteet on olleet jättää ne vanhat ystävät ja elämä taakse. Naisten kulman työntekijät kuitenkin jaksoivat valaa muhun uskoa, että mä pystyn, ja täytyy sanoa, että olen itsekin yllättynyt siitä, mihin musta on,” Anneli sanoo hymyillen.

Valo, joka kantaa pimeimmänkin yli

Annelin tarina on vahva esimerkki siitä, kuinka pienilläkin teoilla voi olla suuri merkitys. Hän haluaa rohkaista muita ottamaan vastaan apua ja uskomaan siihen, että muutos on mahdollinen. Hän kiteyttää sanomansa näin:

– ”Ottakaa pienetkin avut vastaan. Se voi olla vaikka yksi lause, joka saa ymmärtämään, mikä elämässä on tärkeää. Toivon, että me, ketkä ollaan uskossa, mennään sinne, minne muut eivät menisi.”

Anneli ei olisi tässä ilman Jumalaa, mutta myös ilman Naisten kulmaa ja seurakunnan tukea. Hänen tarinansa muistuttaa, että toivo löytyy usein juuri sieltä, missä sitä vähiten odottaa.

Kuva: Anneli kotialbumi
Teksti: Annelin kirjoituksesta koonnut Mertsi Ärling

Rosita antaa äänensä Romano Missolta saamalleen avulle

/ , , /

Rosita: Kiitollinen Romano Mission tuesta ja avusta

Oma mielipiteeni Romano Mission asiakkuudesta on, että siitä on ollut minulle paljon hyötyä ja apua. Olen todella kiitollinen kaikesta saamastani tuesta.

On kuitenkin ihmisiä, jotka kokevat katkeruutta missiota kohtaan. He eivät ehkä ymmärrä, että järjestön työntekijät tekevät parhaansa ja haluavat asiakkaille vain hyvää. He auttavat ihmisiä, erityisesti heitä, jotka todella tarvitsevat apua.

Meidän, jotka kaipaamme tukea, täytyy kuitenkin itse ottaa vastuu ja asenne käteen. On mietittävä, olemmeko oikeasti valmiita ottamaan ammattiapua vastaan, vai vähättelemmekö sen merkitystä. Moni tuntuu ajattelevan, että Romano Missio on vain romaneille tarkoitettu paikka, jossa he saavat kaiken haluamansa ilmaiseksi. Näin ei kuitenkaan ole. Missio on järjestö, jossa autetaan kaikkia apua tarvitsevia ja tarjotaan monenlaista tukea niille, jotka hakeutuvat avun piiriin. Kukaan ei tule koputtelemaan ovellesi tarjotakseen apua – sinun on itse tehtävä päätös hakeutua tuen piiriin.

Monet ovat omasta kokemuksestaan ja missiolta saamastaan tuesta nousseet jaloilleen, saaneet työpaikan tai koulutuksen. On tärkeää huomata, että missio ei tarjoa asuntoja, eikä heillä ole mahdollisuutta omistaa osakkeita. Sen sijaan he voivat auttaa asunnon hakemisessa ja antaa tukea esimerkiksi hakemusten täyttämisessä.

Henkilökohtaisesti minun on pakko sanoa, että olen saanut valtavasti tukea. Romano Missio on auttanut minua selviytymään perheväkivallasta, sekä henkisestä että fyysisestä. Olen kiitollinen siitä, että olen nyt vahvempi kuin koskaan, yksinhuoltajana kolmelle lapselle. Minulla on katto pääni päällä ja rohkeutta puhua asioista, joista ennen olin hiljaa. Olen saanut takaisin luottamukseni ja uskallan jakaa kokemukseni ”tukihenkilöni” kanssa. Kaiken kokemani jälkeen tiedän, että voin joskus itse olla apuna jollekin, joka tarvitsee tukea.

Ehkä tulevaisuudessa voisin työskennellä lastenkodissa, perhekodissa tai juuri missiossa. Ymmärrän, että kaikki lähtee omasta itsestäni, ja olen valmis auttamaan muita samalla tavalla kuin minua on autettu.

Vaikka olen kasvanut romanien keskuudessa, en ole koskaan tuntenut itseäni täysin osaksi sitä yhteisöä. Nyt kuitenkin tunnen olevani oikeassa paikassa. Romano Mission työntekijät ovat ottaneet minut avosylin vastaan ja auttaneet minua rakentamaan uutta itseäni heidän keskuksessaan. Olen saanut mahdollisuuden olla lähellä Herraa, ja minusta tuntuu, että kuulun juuri tähän yhteisöön. En enää jännitä kohdata muita romaneita, vaan se tuntuu luonnolliselta.

”Olen saanut takaisin luottamukseni ja rohkeuteni puhua kokemuksistani. Romano Missio auttoi minut jaloilleni ja antoi voimaa olla vahva yksinhuoltajana. En häpeä sitä, että otin apua vastaan, vaan olen siitä kiitollinen.” – Rosita

En häpeä sitä, että olen ottanut apua vastaan. Toivoisin, että jokainen, joka tuntee epävarmuutta, luopuisi ennakkoluuloistaan. Ole rohkea itsellesi, ole rehellinen ja avoin. Kannustan teitä näkemään Romano Mission työn oikeudenmukaisuuden.

Jos tällaisia järjestöjä ei olisi olemassa, moni romani olisi edelleen hukassa, eikä uskaltaisi ottaa vastuuta omasta elämästään. Moni eläisi edelleen väkivaltaisissa suhteissa, rikollisuuden tai päihteiden maailmassa, työttömänä ja ilman koulutusta. Mutta kiitos Romano Mission, monet nuoret ovat saaneet mahdollisuuden nousta jaloilleen ja kulkea kohti parempaa elämää – pois väärältä polulta kohti oikeaa.

Tärkein asia, jonka haluan sanoa, on se, että sinäkin voit nousta ylös, jos todella haluat. On turhaa etsiä syitä olla ottamatta apua vastaan. Kyse ei ole siitä, että sinua ei autettaisi – kyse on siitä, että sinun on itse oltava valmis vastaanottamaan apua.

Romano Missio ei keskity vain romaneihin, eikä heidän työnsä rajoitu siihen, mitä usein luullaan. He tekevät paljon muutakin, esimerkiksi auttavat lapsia ja perheitä ulkomailla. Tämä työ on heille elämäntyö, ja he tekevät sitä sydämellään, ei rahan takia. Kaikki ymmärtävät, että heikoimpia nostetaan ylös, ja juuri sitä tässä työssä tehdään.

Missiolla ei ketään tuomita tai katsota pahalla. Sen sijaan siellä ymmärretään, rohkaistaan ja autetaan. Jokainen asiakas on heille tärkeä.

Uusia Tuulia Naisten Kulmalla

/ , /

Hei kaikille täältä sateisesta Helsingin Naisten Kulmasta!

Meillä Missiossa on mahdollistettu jokaiselle työntekijälle kirjoittaa blogia arjessa tekemästään työstä, ja nyt on minun vuoroni – tämä on ensimmäinen kertani, kun kirjoitan blogia! 😊 Ajattelin kertoa teille hieman itsestäni, työhistoriastani ja siitä, miten olen päätynyt Missiolle töihin. Lisäksi kerron kuulumisia vankilatyöstä ja Naisten Kulman muutosta uusiin tiloihin, sekä uusista mahdollisuuksista, joita se on tuonut.

Olen työskennellyt aiemmin erilaisissa ohjaajan tehtävissä päihde- ja mielenterveystyön parissa päiväkeskuksissa ja matalan kynnyksen asumisyksiköissä. Viimeisimmän määräaikaisen työsuhteeni päättyessä jäin työttömäksi, ja päädyin Cimson-koulutuspalveluiden kurssille. Kurssilla oli mahdollisuus hakeutua työssäoppimisjaksoille itseä kiinnostaviin paikkoihin. Minua kiinnosti työ turvakodeissa sekä naisten vankiloissa.

Mieleeni muistui, että minua oli aiemmin pyydetty aloittamaan romaninaisille suunnattua vankilatyön projektia. En silloin tarttunut tarjoukseen, sillä ajattelin, ettei osaamiseni riittäisi. Lopulta otin yhteyttä Tuula Blomerukseen, joka oli aloittanut vankilatyön Romano Mission kautta, sekä vankilan johtajaan. Vuosi oli 2015, ja pääsin tutustumaan työhön, jonka olin aikaisemmin jättänyt väliin.

Tutustumisjakson aikana vierailimme vankisairaalassa tapaamassa erästä naista, ja juuri silloin minulle kirkastui ajatus siitä, että tämä on työtä, jota haluan tehdä. Olin työskennellyt vuosia aiemmin Kannilla (Kristillinen alkoholisti- ja narkomaanityö), ja mieleeni nousi Raamatun kohta, joka on vahvistanut haluani työskennellä ruohonjuuritasolla ihmisten kanssa, joiden elämä ei ole mennyt elokuvien käsikirjoituksen mukaan. Matteuksen evankeliumista 25:35–40 löytyy kohta, joka kuuluu: ”Kaikki, mitä te olette tehneet yhdelle näistä vähäisimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Sama ajatus sopii myös naisille. Vaikka työmme painopiste on kuntoutuksessa ja rikollisuudesta irrottautumisen tukemisessa, kristilliset arvot ovat vahvasti mukana taustalla – kohtaamme aina ihmisen kokonaisvaltaisesti ja siihen kohtaamiseen kuuluu myös hengellinen ulottuvuus.

Vankilatyö

Vankilatyössä on tärkeää ymmärtää, miten monenlaisista elämäntilanteista naiset voivat tulla suorittamaan rangaistustaan. Monilla heistä on takanaan vaikeita elämänkokemuksia, jotka ovat kasaantuneet vuosien mittaan. Joillakin naisilla on saattanut olla tilanne, jossa lapset on huostaanotettu ja päihteet ovat tulleet elämään mukaan – tämä rikkoo ihmistä sisältä. Tämä työ vaatii erityistä herkkyyttä. Kuten joku on osuvasti sanonut: ”Särkyneiden luokse pääsevät vain ne, jotka uskaltavat kävellä sirpaleiden lähellä.” Tämä ajatus kuvastaa hyvin sitä, miten tärkeää on säilyttää herkkyys työssä, jossa pitää oppia ymmärtämään myös sanomatta jääneet asiat.

Ammatillisuuden lisäksi tässä työssä tarvitaan vahvuutta ja määrätietoisuutta, mutta myös maalaisjärkeä. Jokaisella naisella ei ole päihdeongelmaa tai muita suuria haasteita, mutta monilla heistä elämänmuutos ja luottamuksen rakentaminen vievät aikaa. Vankilatyö on tärkeä osa Naisten Kulman toimintaa, koska se luo jatkumon naisille, jotka suorittavat valvottua koevapautta tai työkokeilua vankilasta vapautuessaan. Vankeusaikana teemme joko ryhmissä tai yksilötyöskentelynä Voiva-teemoja (Voimaannuttava, Identiteettiä vahvistava ja Vaihtoehtoja tarjoava). Olen mukana myös palavereissa ja koevapauden valmisteluissa sekä toimin siltana vangin ja henkilökunnan välillä.

Syksyn vankilatyö on nyt käynnistynyt, ja tarkoitus on aloittaa Voiva-ryhmät lähiaikoina. Yksilötyöskentely on tällä hetkellä sovitusti käynnissä.

Naisten Kulma

Naisten Kulma on kokenut muutoksen tänä syksynä, kun muutimme Sörnäisistä Malmille. Aluksi olin hieman haikealla mielellä, sillä RETS:ssä (Rikoksettoman elämän tukisäätiöllä) meillä oli hyvät tilat ja loistava yhteistyö RETS:n työntekijöiden kanssa. Ajattelin myös, miten muutto vaikuttaisi meidän naisiin – olisiko heille haaste tulla uusiin tiloihin? Kurvin sijainnissa oli etunsa: siellä näki helposti, millaista todellisuus voi olla, kun asiat menevät huonosti, ja liikenneyhteydet olivat hyvät. Malmille siirtyminen on vaatinut hieman totuttelua, mutta uskon, että osa naisista kokee muuton helpotuksena.

Kaikella on kuitenkin aikansa ja tarkoituksensa. Nyt olemme lähempänä Romano Mission keskustoimistoa, ja kaikki hankkeemme ovat saman katon alla. Vaikka muutto vie aina aikansa, tavarat alkavat olla pikkuhiljaa paikoillaan, ja naiset ovat alkaneet löytää tiensä uusiin tiloihimme. Tällä viikolla onkin tarkoitus lähteä naisten kanssa keilaamaan!

Naisten Kulmassa tehtävä työ on monipuolista: viikkoon mahtuu kodinhoidollisia tehtäviä, kädentaitoja ja kuntoutusta – elämänhallintaa ja osaamisten löytämistä. Lisäksi meille on tulossa naisia työkokeiluun ja opiskeluharjoitteluun. On ollut ilo nähdä, miten osa naisista on jatkanut työkokeilun jälkeen opintoihin ja suorittavat nyt harjoittelujaksoaan tutussa ympäristössä täällä meillä.

On todella palkitsevaa nähdä, miten muutokset alkavat hiljalleen tapahtua, ja naiset asettavat itselleen uusia tavoitteita. Olemme ylpeitä monista naisista, jotka ovat edenneet askel askeleelta ja päässeet eteenpäin elämässään.

Koulutus

Romano Missiolla työskennellessäni minulle on avautunut mahdollisuus kouluttautua työn ohessa. Olen suorittanut Lähiesimiestyön ammattitutkinnon ja valmistunut sosionomiksi (AMK). Meillä on Missiolla aina kannustettu kouluttautumaan, ja se onkin ollut tärkeä osa työtäni. Koulutus ja käytännön osaaminen täydentävät toisiaan, ja koen, että niiden tasapaino on olennaista.

Pikkuhiljaa alan lopettelemaan tätä blogikirjoitusta. Ehkä ensi kerralla kerron lisää työstäni ja kuulumisista – ja yritän pitää tekstin vähän lyhyempänä! 😉 Odotamme innolla myös Oulun Naisten Kulman vierailua tänne meille. 😊

Kiitos kaikille lukemisesta, ja toivottavasti tämä toi hieman iloa päiväänne!

Terveisin Kati

 

Katriina Roth toimii palveluohjaaja RRT- palvelujen
Naisten Kulmalla Helsingissä.

Kutsumus ja arvot ohjaavat työelämässä

/ , /

Vaikka visiot ja unelmat auttavat meitä suunnistamaan oikeaan suuntaan, silti voit löytää itsesi ihmettelemässä aivan uusia alkuja, joita ei ole kyennyt käsikirjoittamaan elämänsä varrelle. Nykyinen työni on yksi näistä uusista poluista.

Kahdeksan vuotta sitten aikaisempi yhteistyö ja arvot ohjasivat minut mukaan Romano Mission toimintaan. Viimeiset neljä vuotta olen saanut toimia hanketyössä, jonka koen mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Näin jälkeenpäin katsottuna elämässäni visiot ovat välillä murentuneet, mutta vaikeidenkin vaiheiden läpi kutsumustietoisuus ja arvot näyttävät johtaneen minua oikealle polulle. Määrätietoista etenemistä on tapahtunut, vaikka välillä tuntuu löytävän itsensä yllättävistä tehtävistä – kutsun sitä myös johdatukseksi.

Leikkurit leikatkoon rahoja, mutta ei arvoja

Mitä mietin? Rikoksesta seuraa rangaistus, ja monelta osin kovempikin rangaistus tulevaisuudessa. Samanaikaisesti leikkurit käyvät ja kuntouttavat toiminnot vankiloissa vähenevät. Toivottavasti ei unohdeta, että yhden vangin vankilavuosi kustantaa valtiolle noin 80 000 €. Kuntouttavaan toimintaan panostaminen voisi sittenkin olla järkevää. Leikkurien käydessä laajemminkin uskon siihen, että toimijat, jotka sitoutuvat arvoihinsa ja kirkastavat visionsa, löytävät uusiakin polkuja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Innolla syyskautta kohti

Itselläni on palauttava kesäloma juuri takana, ja odotan, että työkaverit palaavat kesälaitumilta. Olen ylpeä tiimistäni sekä työyhteisöstäni ammattilaisista – oikein tolkun ihmisiä😊, joiden kanssa työskentely saa hyvälle mielelle (melkein aina).

 

Olen Jani Lindroos, asun Nokialla. 16-vuotiaasta asti seurakunta- ja järjestötoiminta on ollut tärkeä osa elämääni. Aikaisemmat työjaksot pastorin ja toiminnanjohtajan tehtävissä sekä liiketalouden- ja johtamisen tutkinnot ovat antaneet hyviä eväitä nykyiseen palvelupäällikön työhön (RRT-palvelut) Romano Missiolla.

Työni kuljettaa minua viikoittain Helsinkiin ja ajoittain ympäri Suomea. Tehtävänäni on johtaa ja koordinoida kuntouttavaa tukityötä, jota 7 työntekijän tiiminä toteutamme vankiloissa sekä vapautumisen jälkeisenä tukena romanimiesten ja naisten parissa.

RRT= Romano Mission rikostaustaisten tukipalvelut

Romano Mission naiserityisyystyö sai tunnustusta Kriminaalityön foorumissa

/ , /

Romano Missio sai tunnustusta Kriminaalityön foorumissa

Romano Missio palkittiin kriminaalityön merkittävästä edistämisestä

Tampereella järjestetyssä vuosittaisessa Kriminaalityön foorumissa jaettiin arvostettu Kriminaalihuollon palkinto, jonka tänä vuonna sai Romano Missio. Tunnustus myönnettiin yhdistykselle sen ansiokkaasta työstä romaninaisvankien aseman parantamiseksi ja kuntouttavan toiminnan kehittämiseksi.

Romaninaisvankien tukeminen keskiössä

Romano Missio on kahdeksan vuoden ajan keskittynyt romaninaisvankien tukemiseen, aluksi hankkeiden kautta ja sittemmin vakiintuneena toimintana. Yhdistys aloittaa tukisuhteen jo vankeusrangaistuksen tai yhdyskuntaseuraamuksen aikana ja jatkaa sitä vankilan jälkeen Naisten Kulma -tukikeskuksessa. Toiminnan tavoitteena on luoda henkilökohtaisia palvelupolkuja jokaiselle asiakkaalle, mikä on osaltaan vähentänyt uusintarikollisuutta ja edistänyt yhteiskuntaan sopeutumista.

Koulutuksen ja osallisuuden edistäminen

Romano Missio on nostanut esiin romaninaisvankien koulutuksen ja osallisuuden puutteita, pyrkien kuromaan umpeen näitä eroja yhteiskunnassa. Tällä hetkellä Suomessa on noin 45 romaninaisvankia, mikä muodostaa merkittävän osan kaikista naisvangeista, joita on yhteensä noin 230.

Kriminaalityön palkinto ja sen merkitys

Kriminaalihuollon palkinto myönnetään kansallisesti tai kansainvälisesti merkittävään kriminaalipoliittiseen toimintaan, joka tukee rikoksesta tuomittujen ja heidän läheistensä sijoittumista yhteiskuntaan ja rehelliseen elämään. Palkinnolla halutaan edistää humaania ja kuntouttavaa kriminaalihuoltotyötä sekä kiinnittää yhteiskunnan huomiota rikoksesta tuomittujen jälkihoidon tarpeeseen.

Foorumin teema ja osallistujat

Vuoden 2017 Kriminaalityön foorumin teemana oli ”Ihmisoikeudet, radikalisoituminen ja ihmiskauppa – Rikosseuraamusala muuttuvassa maailmassa”. Tapahtuma kokosi yhteen rikosseuraamusalan järjestö- ja viranomaistoimijat keskustelemaan ja vaihtamaan kokemuksia ajankohtaisista aiheista.

Palkinnon luovuttivat Kriminaalihuollon tukisäätiön hallituksen puheenjohtaja Juha Kaakinen ja toimitusjohtaja Sanna Sunikka. He kiittivät Romano Missiota merkittävästä panoksesta romaninaisvankien hyväksi tehdystä työstä.

Tämä uutiskooste perustuu Kriminaalihuollon tukisäätiön vuosikatsauksen 2017 tietoihin.