Romaninaiset yhteiskunnan rakentajina – Minna Canthin päivä 19.3.

/ , , , , /

Romaninaiset yhteiskunnan rakentajina ”naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys” (Minna Canthin ja tasa-arvon päivä)

Romano Missio on vuosikymmenten ajan kantanut soihtua romaniväestön puolesta, valaisten polkua kohti toivoa ja osallisuutta. Erityisesti sen naiserityistyö, kuten Naisten Kulma -hanke, on sytyttänyt kipinän romaninaisten sydämiin – kipinän, joka ei ainoastaan lämmitä heitä itseään vaan säteilee valoa koko perheeseen aina yhteiskuntaan asti.

Me uskomme vakaasti, että kun romaninaiset saavat äänen, voiman ja mahdollisuuden, he eivät ole vain tuen vastaanottajia – heistä tulee vahvoja rakentajia, jotka kantavat mukanaan tulevaisuuden lupauksen. Naiskysymys ei ole pelkkä romaninaisten taistelu; se on ihmiskunnan yhteinen missio, joka luo vakautta ja turvallisuutta meille kaikille.

Voimaantumisen liekki on syttynyt Naisten Kulmassa

Naisten Kulma syntyi vuonna 2017 romaninaisten omasta huudosta sekä entisen naisvankilan johtajan Kaisa Tammen mahdollistamisesta – tarpeesta tulla nähdyksi, kuulluksi ja autetuksi. Tämä Romano Mission sydänprojekti on omistettu rikostaustaisille ja syrjäytymisriskissä oleville naisille, jotka kantavat harteillaan paitsi omia haavojaan myös sukupolvien mittaista taakkaa. Helsingissä ja Oulussa toimivat tukipisteet tarjoavat kulttuurisensitiivistä apua VOIVA-mallin kautta, auttaen naisia jo vankeuden tai yhdyskuntaseuraamusten aikana. Tämä ei ole vain kuntoutusta – se on uudestisyntymistä.

Kuvittele nainen, joka on kantanut häpeää ja pelkoa, mutta löytää Naisten Kulmasta paikan, jossa hän voi laskea taakkansa ja kohottaa päänsä. Hän ei ole enää vain selviytyjä; hän on toimija, joka kirjoittaa oman tarinansa uudelleen. Tämä muutos ei kosketa vain häntä – se värjää hänen perheensä, lapsensa ja yhteisönsä uusilla toivon sävyillä. Me näemme tämän työn hedelmät joka päivä: romaninaiset/äidit/tyttäret nousevat, ja heidän nousunsa on kuin aamunkoi, joka murtaa pimeyden.

Rohkeus muutoksen airuena

Raamatussa naiset, kuten Ester ja Ruut kantavat mukanaan samaa voimaa, jota näemme romaninaisissa tänään. Ester astui rohkeasti kuninkaan eteen pelastaakseen kansansa, vaikka riskinä oli hänen henkensä. Ruut, muukalainen Moabista, valitsi uskollisuuden ja rakensi uuden elämän, josta syntyi lopulta kuninkaiden sukua. Romaninaiset, jotka ovat kohdanneet syrjintää, väkivaltaa ja ulkopuolisuutta, kantavat samankaltaista rohkeutta. Heidän taistelunsa ei ole vain selviytymistä – se on uhrautuvaa rakkautta ja peräänantamatonta uskoa parempaan. Kuten Raamatun naiset, he ovat usein näkymättömiä sankarittaria, mutta heidän tekonsa muuttavat historian kulkua.

Turvallisuus syntyy kodeista ja sydämistä

Me Romano Missiossa tiedämme, että yhteiskunnan vahvuus mitataan sen heikoimpien jäsenten hyvinvoinnilla. Romaninaiset ovat perinteisesti olleet kotien sydän, mutta liian moni heistä on kohdannut turvattomuutta juuri siellä, missä sen pitäisi olla pyhää – omassa kodissaan. Naisten Kulma ei ole pelkkä tuki; se on vallankumous, joka haluaa olla katkaisemassa väkivallan ja pelon kierteen. Kun nainen löytää turvan ja voiman, hänestä tulee majakka, joka valaisee lapsilleen tietä tulevaisuuteen. Turvallisuus ei ole vain rajojen vartiointia; se on sydänten ja kotien rauhaa, jota romaninaiset rakentavat joka päivä (Mari Leppänen, Naiskysymys on ihmiskunnan turvallisuuskysymys, Helsingin Sanomat, 18.3.2025).

Romaninaisten uusi aamu

Elokuussa 2024 käynnistynyt Aktiivinen toimijuus -ESR-hanke (KokoNainen-HiloRomni)  sekä helmikuussa 2025 alkanut Uusi arvokas elämä hankkeet ovat seuraava askel tässä pyhässä työssä. ESR-rahoitteinen ja toinen Stea-rahoitteinen projekti syventävät sekä kantasuomalaisten että maahanmuuttaneiden romaninaisten hyvinvointia ja osallisuutta, antaen heille välineitä paitsi selviytyä myös kukoistaa. Nämä eivät ole vain projekteja – se on lupauksia. Me uskomme, että romaninaiset eivät ole yhteiskunnan reunalla seisovia varjoja, vaan sen keskiöön kuuluvia valontuojia. Heidän tarinansa ovat täynnä kipua, mutta myös voimaa, joka voi muuttaa maailmaa. Kun he saavat elämän  syrjästä kiinni, koulutusta, työtä ja päätösvaltaa, he eivät ainoastaan nouse itse – he nostavat meidät kaikki.

Romaninaisten aika on nyt

Me Romano Missiossa katsomme tulevaisuuteen silmät kirkkaina ja sydämet täynnä uskoa. Me uskomme, että romaninaisten voimaantuminen ei ole vain heidän voittonsa; se on meidän kaikkien voitto, joka tuo mukanaan turvallisemman, oikeudenmukaisemman ja rakkaudellisemman maailman.

Tämä on meidän missiomme: sytyttää valo, joka ei sammu, ja rakentaa tulevaisuus, jossa jokainen romaninainen voi sanoa: ”Minä olen täällä, ja minä riitän.” Ja kun he nousevat, me kaikki nouseamme – kohti aamua, joka on täynnä toivoa.

Yhteiskunnan vahvuus mitataan sen heikoimpien jäsenten hyvinvoinnilla. Romaninaiset ovat perinteisesti olleet kotien sydän, mutta liian moni heistä on kohdannut turvattomuutta juuri siellä, missä sen pitäisi olla pyhää – omassa kodissaan. Naisten Kulma ei ole pelkkä tuki; se on vallankumous, joka haluaa olla katkaisemassa väkivallan ja pelon kierteen. Kun nainen löytää turvan ja voiman, hänestä tulee majakka, joka valaisee lapsilleen tietä tulevaisuuteen. Turvallisuus ei ole vain rajojen vartiointia; se on sydänten ja kotien rauhaa, jota romaninaiset rakentavat joka päivä (Mari Leppänen, Naiskysymys on ihmiskunnan turvallisuuskysymys, Helsingin Sanomat, 18.3.2025).

Romaninaisten uusi aamu

Elokuussa 2024 käynnistynyt Aktiivinen toimijuus -ESR-hanke (KokoNainen-HiloRomni) on seuraava askel tässä pyhässä työssä. ESR-rahoitteinen projekti syventää sekä kantasuomalaisten että maahanmuuttaneiden romaninaisten hyvinvointia ja osallisuutta, antaen heille välineitä paitsi selviytyä myös kukoistaa. Tämä ei ole vain projekti – se on lupaus. Me uskomme, että romaninaiset eivät ole yhteiskunnan reunalla seisovia varjoja, vaan sen keskiöön kuuluvia valontuojia. Heidän tarinansa ovat täynnä kipua, mutta myös voimaa, joka voi muuttaa maailmaa. Kun he saavat koulutusta, työtä ja päätösvaltaa, he eivät ainoastaan nouse itse – he nostavat meidät kaikki.

Romaninaisten aika on nyt

Me Romano Missiossa katsomme tulevaisuuteen silmät kirkkaina ja sydämet täynnä uskoa. Me uskomme, että romaninaisten voimaantuminen ei ole vain heidän voittonsa; se on meidän kaikkien voitto, joka tuo mukanaan turvallisemman, oikeudenmukaisemman ja rakkaudellisemman maailman.

Meidän missiomme on sytyttää valo, joka ei sammu, ja rakentaa tulevaisuus yhdessä muiden romanijärjestöjen ja toimijoiden kanssa, jossa jokainen romaninainen voi sanoa: ”Minä olen täällä, ja minä riitän.” Ja kun he nousevat, me kaikki nousemme – kohti aamua, joka on täynnä toivoa.

 

Kirjoittaja:

Mertsi MEDI Ärling
Toiminnanjohtaja
Romano Missio

Matka lastenkodin johtajana – elämänmittainen oppimiskokemus

/ , /

Kirjoitin viime syksynä ammatinvalinnastani, opinnoistani ja työhistoriastani. Päätin tuolloin blogini siihen, kuinka kaikkien muutosten keskellä luotan johdatukseen niin omassa elämässäni kuin työssäni. Nyt tuosta kirjoituksesta on kulunut reilu puoli vuotta, ja huomaan yhä vahvemmin yhden asian: jos jokin on varmaa, niin se on muutos.

Muutoksella on aina kaksi puolta. Uskallan kuitenkin väittää, että kaikki muutokset eivät ole välttämättömiä – eivätkä edes tarpeellisia. On asioita, joita ei kannata muuttaa ainakaan hätiköiden. Toisaalta on paljon sellaista, mikä vaatii muutosta, joskus jopa nopealla aikataululla.

Vanha sanonta ”jos mitään ei muuta, mikään ei muutu” on hyvä muistutus erityisesti silloin, kun oma pää alkaa täyttyä valituksesta ja turhautumisesta. On helppoa kritisoida muiden tekemisiä ja tehdä nopeita johtopäätöksiä ulkopuolelta, mutta usein paras lähtökohta muutokselle löytyy itsestä. Olen huomannut, että suurimmat ja merkityksellisimmät muutokset tapahtuvat oman ajattelun ja suhtautumisen tasolla.

 

”On ollut etuoikeus saada luoda turvaa turvattomuuden keskelle ja nähdä, miten lapsen kanssa syntynyt luottamuksellinen suhde voi kantaa häntä elämän vaikeina hetkinä.”

 

Nämä ajatukset ovat olleet läsnä erityisesti viime kuukausina. Suoritin samaan aikaan työni ohessa NLP-opintoja, kun työpaikallamme käytiin muutosneuvotteluja. Moni asia tuntui turhalta – ja turhauttaa edelleen. Ideat ja viestit vaikuttavat välillä poukkoilevan ilman selvää suuntaa, ja se luo epävarmuutta työyhteisössä.

Tällaisessa tilanteessa olisi helppoa kritisoida ja heittäytyä pelkästään ulkopuolisen muutoksen uhriksi. Olen kuitenkin huomannut, että suurimmat ja merkityksellisimmät muutokset tapahtuvat ensin omassa ajattelussa. NLP-opinnot antoivat minulle välineitä käsitellä muutosta eri näkökulmista ja löytää keinoja, joilla voin vaikuttaa sekä omaan suhtautumiseeni että ympäristööni.

Kaikkea ei tarvitse hyväksyä, mutta kaikkea energiaa ei myöskään kannata käyttää vastusteluun. Joskus muutos tuntuu sekavalta ja turhauttavalta, mutta lopulta tärkeintä on se, miten itse siihen suhtaudun. ”Viisas valitsee taistelunsa” – joskus on tärkeää seistä vahvasti oman näkemyksensä takana ja joskus viisautta on päästää irti.

15 vuotta lastenkodin johtajana

1.1.2025 tuli kuluneeksi 15 vuotta siitä, kun aloitin työni Päiväkummun lastenkodin johtajana. Nämä vuodet ovat opettaneet minulle, että työni on merkinnyt minulle enemmän kuin vain työpaikkaa ja ammattia – se on ollut minulle eräänlainen elämäntapa. Katsoessani taaksepäin näen edessäni vuosien varrella kohtaamani lapset, heidän tarinansa ja kehityksensä. Olen saanut olla mukana heidän matkallaan, nähdä heidän kasvavan ja kehittyvän. Jokainen lapsi on jättänyt jälkensä, jokainen tarina on ollut ainutlaatuinen.

Tämä työ on tuonut mukanaan niin haasteita kuin ilon hetkiä, surua ja onnistumisia. Jokainen päivä on ollut merkityksellinen, ja olen ollut tähän tehtävään syvästi sitoutunut.

Lastenkodin arki ei aina ole helppoa – sen ymmärtää varmasti jokainen, joka on ollut mukana lastensuojelutyössä. Mutta kaikesta huolimatta, ja juuri siksi, se on ollut valtavan palkitsevaa. On ollut etuoikeus saada luoda turvaa turvattomuuden keskelle ja nähdä, miten lapsen kanssa syntynyt luottamuksellinen suhde voi kantaa häntä elämän vaikeina hetkinä.

Nämä vuodet ovat muovanneet myös minua ihmisenä – opettaneet kärsivällisyyttä, keskeneräisyyden sietokykyä, empatiaa ja ennen kaikkea läsnä olemisen taitoa niissä pienissä kohtaamisen hetkissä.

Olen kiitollinen jokaisesta vuodesta, kokemuksesta ja ennen kaikkea ihmisistä, joiden kanssa olen saanut työskennellä. Muutosneuvotteluiden jälkeenkin matka jatkuu – ja suunta löytyy askel kerrallaan.

 

Aurinkoista kevättä kaikille!

Hanna Pekonen
Päiväkummun lastenkodin johtaja

Uuden viestintätyöntekijän Aila Bollströmin esittäytyminen – mun matka viestinnän maailmaan!

/ , /

Morjensta teille ruudun toiselle puolelle!

Ennen kuin kerron itsestäni enemmän, haluan avata vähän sitä, mitä viestintä oikeastaan tarkoittaa ja mitä minä täällä Romano Missiossa teen. Toimin media-assistenttina, eli olen jatkossa aktiivisesti mukana viestinnässä ja somekanavien sisällöntuotannossa sekä muissa viestinnällisissä tehtävissä. Katsotaan yhdessä, mitä kaikkea saamme ideoitua ja toteutettua – tästä tulee varmasti huikea matka!
Mutta kuka minä sitten olen? Olen Aila Bollström, 24-vuotias helsinkiläinen, ja ammatiltani lastenohjaaja. Ennen nykyistä tehtävääni työskentelin useamman vuoden varhaiskasvatuksen lastenhoitajana. Vaikka lasten kanssa työskentely on ollut antoisaa, olen aina tykännyt viestinnästä ja viihtynyt sosiaalisen median maailmassa. Nyt minulle avautui upea mahdollisuus aloittaa Romano Missiossa oppisopimuksella Paikka auki -hankkeen kautta viestinnän työ – ja voin sanoa, että olen tästä todella innoissani!

Jos ollaan ihan rehellisiä, uusi ala ja työ vähän jännittivät aluksi. Melkein voisin sanoa, että jopa vähän pelotti hypätä täysin uuteen. Mutta nyt, kun olen ollut Romano Mission porukassa jo reilut pari viikkoa, minut on otettu niin lämpimästi vastaan, että jännitys haihtui jo ensimmäisen päivän aikana. Uudet haasteet tuovat mukanaan myös paljon innostusta, ja odotan todella, mitä kaikkea tämä kokemus tuo tullessaan.

 

”Olen ihan innoissani uusista mahdollisuuksista ja haasteista! Viestinnän maailma on täynnä luovuutta ja vaikuttamista – ja pääsen oppimaan joka päivä jotain uutta.”

 

Luonteeltani olen huumorintajuinen, iloinen ja rakastan uusien haasteiden vastaanottamista – minun mielestäni koskaan ei voi oppia liikaa! Vapaa-ajallani vietän aikaa perheeni ja ystävieni kanssa sekä käyn seurakunnassa, jossa teen myös vapaaehtoistyötä, kuten pyhäkoulussa ja siivousryhmässä. Lisäksi tykkään luoda erilaista sisältöä omille somekanavilleni, kuten TikTokiin ja Instagramiin. Sisältöni vaihtelee laidasta laitaan – välillä teen videoita kauneudenhoidosta tai ruoanlaitosta, ja välillä taas ihan mistä tahansa, mitä mieleen juolahtaa.

Someharrastukseni on vahvistanut kiinnostustani viestintään ja inspiroinut minua kehittämään itseäni lisää tällä alalla.
Viestintä on minulle paljon enemmän kuin vain tiedon välittämistä – se on keino tuoda esiin tärkeitä aiheita, yhdistää ihmisiä ja luoda vaikutusta. Viestinnän ja somen maailma kiehtoo minua erityisesti siksi, että se kehittyy jatkuvasti ja tarjoaa loputtomasti uutta opittavaa.
Tässä oli pieni esittely siitä, kuka olen ja mitä teen täällä Romano Missiossa. Nähdään somessa ja muutenkin – pysytään kuulolla!

Paikka auki -hanke

Paikka auki on STEA:n rahoittama hanke, jonka tavoitteena on tarjota työmahdollisuuksia nuorille tai osatyökykyisille henkilöille järjestösektorilla. Romano Missiossa hanke mahdollistaa uusien työntekijöiden työllistymisen viestinnän ja some-sisällöntuotannon pariin. Hanke kestää vuosina 2025–2027 ja tukee nuorten ammatillista kasvua ja kehittymistä työelämässä.

Romaninainen – alistettu ja näkymätön vai väkevä ja kaiken kannattelija.

/ , /

Kun moni katsoo romaninaista, he näkevät vain ”hunnutetun” hahmon, pitsireunaisen esiliinan ja perinteiden kahlehtiman vaimon. He ajattelevat, että hän on hiljainen, nöyrä, miestään kuunteleva ja taustalle vetäytyvä. He ajattelevat, että hän elää maailmassa, jossa mies sanelee hänet nyrkin ja hellan väliin ja nainen myöntyy osaansa. Mutta jos he vain tietäisivät. Jos he vain uskaltaisivat katsoa pinnan alle. Siellä, vaatteiden ja roolien takana, sykkii voima, jota vain harva osaa edes kuvitella.

Minä olen mies ja kiinnittänyt huomiota siihen, miten maailma katsoo romaninaista. He eiväy ole nähneet toisenlaista totuutta. Olen kasvanut romaninaisten ympäröimänä – äitien, siskojen, vaimojen ja tyttärien rinnalla. Olen nähnyt heidän työnsä, kipunsa ja voimansa. Ja tiedän, että vaikka yhteiskunta joskus yrittäisi maalata heidät heikoiksi, todellisuus on toinen. Romaninainen ei ole heikko. Hän on perheensä kivijalka, kulttuurinsa kantaja ja vartija, sukunsa perintöä suojeleva kilpi ja samalla pehmeä syli, jossa lapset kasvavat vahvoiksi. Hän tuntee historian painon hartioillaan, mutta hän kantaa sen ylpeydellä. Kun maailma kohtelee häntä epäoikeudenmukaisesti, hän puristaa huulensa yhteen, nostaa leukansa korkealle ja jatkaa eteenpäin. Hän ei alistu, vaikka maailma odottaisi hänen niin tekevän.

 

”Hänen tummat silmänsä kantavat vuosisatojen tarinoita, hänen ylväytensä on kuin auringossa hohtava pronssi, ja hänen olemuksessaan on sellaista aistillisuutta ja voimaa, jota harva uskaltaa katsoa silmiin asti.”

 

Hän on se, joka opettaa lapsensa kohtaamaan maailman, joka usein kääntää katseensa pois. Hän on se, joka rakentaa sillat perinteen ja modernin välille, tasapainoilee siitä, mitä on ollut ja mitä voisi olla. Hän on rakkauden ja tiukkojen sanojen sekamelska, joka kasvattaa sukupolven toisensa jälkeen kärsivällisyydellä ja päättäväisyydellä.

Mutta ei voi kiistää sitä, että romaninaisen elämä ei ole aina ollut helppo. Syrjintä, taloudellinen epävarmuus ja ulkopuolisten asettamat rajat ovat olleet esteinä. On ollut aikoja, jolloin romaninaisen sanat eivät ole kantaneet tarpeeksi kauas, jolloin hän on joutunut taistelemaan näkymättömyyden kanssa. Mutta aina hän on noussut, aina hän on taistellut.

Terveessä perheessä romaninaisen voima on horjumaton. Hän on rakkauden ja kunnioituksen kohde, jolle miehet antavat arvon. Mutta sairaissa suhteissa kuva muuttuu. Siinä maailmassa, jossa alistaminen ja vallankäyttö ottavat vallan, hän voi menettää loistonsa. Silloin voima, joka hänessä asuu, joutuu taistelemaan selviytymisestä. Kaikilla naisilla ei ole ollut mahdollisuutta murtaa noita kahleet, mutta moni on. Ja heidän tarinansa ovat taistelun ja selviytymisen monumentteja.

Romaninainen ei ole vain kulttuurinsa vartija, vaan myös yhteiskunnan voima. Hän tekee työtä, kasvattaa lapsensa, opettaa heidät ylpeiksi juuristaan ja varmistaa, että tulevat sukupolvet tietävät keitä ovat. Hän seisoo rintamana romanivastaisuutta vastaan, hän ei hiljene, vaikka maailma niin toivoisi. Hän on naisellinen ja kaunis, mutta hänessä on myös rautaa ja tulta. Hän on perheen sydän ja yhteisönsä selkäranka.

Kun seuraavan kerran näet romaninaisen kulkevan kadulla, älä ajattele häntä uhrina. Ajattele häntä voimana, joka jaksaa, kannattelee ja suojelee. Ajattele häntä maailmana, jossa rakkaus ja tahto kulkevat käsi kädessä. Romaninainen ei ole heikko. Hän on tarina, joka ansaitsee tulla kuulluksi. Ja minä, romaninaisia rakastava ja kunnioittava mies, tahdon kertoa tuon tarinan.

💐 Hyvää naistenpäivää kaikille upeille naisille – mutta erityisesti teille, romaninaisille! Olkaa ylpeitä itsestänne, loistakaa rohkeudellanne ja kantakaa perintönne kauneutta ja voimaa. Tänään juhlimme teitä, teidän vahvuuttanne, teidän tarinaanne! ❤️✨

Nuorisotyö kutsumuksena – polkuni Terne Apre -hankkeessa

/ , /

Nuorten hyvinvoinnin tukeminen on ollut minulle aina sydämenasia. Erityisesti romaninuorten kohtaamat haasteet ja mahdollisuudet ovat tulleet minulle vuosien varrella tutuiksi. Työskentely heidän parissaan on yhtä aikaa antoisaa ja haastavaa – mutta ennen kaikkea merkityksellistä.

Minulla on noin 15 vuoden kokemus nuorisotyöstä, joista 6,5 vuotta olen toiminut Terne Apre -hankkeessa, joka keskittyy 13–29-vuotiaiden pääkaupunkiseudulla asuvien romaninuorten tukemiseen. Tieni nuorisoalalle ei kuitenkaan ollut suoraviivainen.

Peruskoulun jälkeen opiskelin merkonomiksi ja työskentelin jonkin aikaa alalla. Hain myös työpaikkaa tunnetusta kiinteistönvälitysyrityksestä ja pääsin pitkälle rekrytointiprosessissa. Viikon kuluttua haastattelusta sain kuitenkin yllättävän puhelun:

Haastattelija: Hei, voinko olla rehellinen?
Minä: Hei, voit olla rehellinen.
Haastattelija: Olit todella hyvä hakija ja teit vaikutuksen, mutta koska olet romani, emme voi palkata sinua.

En muista tarkalleen, mitä vastasin, mutta puhelu päättyi siihen.

Tämä kokemus ei ollut ainutlaatuinen, mutta se oli käännekohta. Pääsin Helsingin kaupungille palkkatukityöhön, ja lopulta työni siellä kesti kymmenen vuotta – aina vakituiseksi nuoriso-ohjaajaksi saakka. Elokuussa 2018 päättyi pestini Helsingin kaupungilla, mutta samaan aikaan avautui ovi Terne Apre -hankkeeseen. Kristilliset arvot omaavana ihmisenä uskon, että Jumala johdattaa meitä ja sulkee sekä avaa ovia oikealla hetkellä.

”Vaikeuksista huolimatta nuorisotyössä on niin paljon hyvää, että se ylittää mahdolliset haasteet.”

Romaninuorisotyössä on paljon iloa ja onnistumisia, mutta myös haasteita. Joskus tuntuu, että mitä tahansa tekee, se on aina jonkun mielestä väärinpäin. Aristoteles on osuvasti sanonut: ”On vain yksi tapa välttää kritiikkiä: älä tee mitään, älä sano mitään ja älä ole mitään.” Tämä ajatus on lohdullinen silloin, kun työ tuntuu raskaalta. Silti kaikki haasteet kalpenevat sen rinnalla, miten paljon hyvää nuorisotyössä voi saavuttaa.

Työskentely Terne Apre -hankkeessa antaa minulle mahdollisuuden toteuttaa kutsumustani kahdella tavalla: saan tehdä työtä nuorten parissa ja samalla tukea oman kansani nuoria. Uskon olevani juuri siellä, missä minun kuuluukin olla – ja se tuo elämääni aitoa tarkoitusta.

Aloittaessani tätä kirjoitusta en tiennyt, mihin se johtaisi. Joskus on tärkeää pysähtyä, kirjoittaa ja sanoittaa omia kokemuksiaan – se auttaa konkretisoimaan asioita myös itselle.

Hyvää kevään jatkoa kaikille!

Mertsi Berg toimii Romano Mission erityisnuorisotyön Terne Apre -hankkeen projektipäällikkönä. Hän on omistautunut parantamaan romaninuorten elinoloja ja mahdollisuuksia Suomessa. Terne Apre -hanke keskittyy erityisesti romaninuorten tukemiseen ja heidän yhteiskunnallisen osallistumisensa lisäämiseen.

Romano Mission strategia: Kompassi arvojensa mukaiseen tulevaisuuteen

/ , /

On taas se aika vuodesta, jolloin palaamme Romano Missiolle luodun viisivuotisen strategian äärelle. Yhdessä johtoryhmän kanssa syvennymme tarkastelemaan ja tarkentamaan viiden vuoden strategian tavoitteita vuodelle 2025 sekä arvioimaan siihen tarvittavaa toimintaa, odotettavia tuloksia ja ennen kaikkea niiden vaikuttavuutta. Vastaava syventävä keskustelu on suunnitteilla myös järjestön hallituksen kanssa, jotta koko Romano Mission yhteisö on yhtenäisellä linjalla ja jakaa saman näkemyksen tulevasta.

Romano Mission strategia ei ole vain suunnitelma tai asiakirja, joka unohtuu arkistojen syövereihin. Se on elävä kartta, joka ohjaa järjestön toimintaa, päätöksentekoa ja kehitystä, perustuen sen neljään keskeiseen arvoon: ihmisarvo, ammatillisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Nämä arvot heijastuvat kaikessa toiminnassamme ja varmistavat, että strategia ei jää pelkäksi teoriaksi, vaan toteutuu käytännössä ja vaikuttaa yhteisöömme myönteisellä tavalla (Dreamleader 2024a).

Miksi strategia on tärkeä?

Strategian merkitystä on helppo aliarvioida, mutta ilman selkeää suuntaa organisaatio ajautuu helposti ongelmiin. Strategia antaa vastauksen keskeisiin kysymyksiin: Miksi teemme tätä työtä? Mitä tavoittelemme? Miten saavutamme päämäärämme? Se tuo yhteen työntekijät, vapaaehtoiset ja sidosryhmät yhteisen päämäärän ympärille ja varmistaa, että toimintamme palvelee pitkällä aikavälillä niitä, joita varten järjestö on olemassa (Dreamleader 2024a).

Raamattu opettaa, että ilman näkyä kansa hukkuu (Sananlaskut 29:18). Tämä viisaus pätee myös järjestön toimintaan: ilman selkeää suuntaa ja yhteisiä tavoitteita työ hajaantuu ja voimat menevät hajanaisiin ponnisteluihin. Romano Mission strategia toimii näkynä ja suuntana, joka ohjaa työtämme ja sitoo sen Jumalan tahtoon – palvelemaan lähimmäisiämme ja rakentamaan yhteisöllisyyttä.

Dreamleaderin artikkelissa ”Väärinkäsityksiä strategiasta ja mitä siitä oikeasti pitäisi ymmärtää” tuodaan esille, että strategia ei ole vain sarja tavoitteita, vaan kokonaisvaltainen suunnitelma, joka ohjaa organisaation toimintaa ja kehitystä. Kun Romano Mission strategia on linjassa järjestön arvojen kanssa – ihmisarvo, ammatillisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys – se auttaa tekemään oikeita päätöksiä niin pienissä kuin suurissa kysymyksissä (Dreamleader 2024a).

Yhteiset tavoitteet ja yhteisöllisyyden voima

Johtamisessa on yksi varma tapa ajautua vaikeuksiin: unohtaa iso kuva, yhteiset tavoitteet ja yhteisöllisyyden merkitys. Kuten Dreamleaderin toinen artikkeli ”Varma tapa päätyä vaikeuksiin johtamisessa on unohtaa iso kuva ja yhteiset tavoitteet” muistuttaa, ilman yhteistä suuntaa organisaatio alkaa keskittyä yksittäisiin ongelmiin ja konflikteihin. Tämä hajottaa voimavaroja ja estää järjestöä toimimasta tehokkaasti (Dreamleader 2024b).

Raamatun mukaan ”Jos talo riitautuu itsensä kanssa, se talo ei voi kestää” (Markus 3:25). Yhteisön menestyksen ja jatkuvuuden edellytys on yhtenäisyys ja yhteiset tavoitteet. Romano Mission strategiassa yhteisöllisyys on keskeinen periaate. Järjestömme menestys ei synny vain yksilöiden ponnisteluista, vaan yhdessä luoduista ja jaetuista päämääristä. Kun työntekijät ja vapaaehtoiset kokevat kuuluvansa yhteiseen tavoitteeseen ja ymmärtävät työnsä merkityksen osana laajempaa kokonaisuutta, syntyy voimaa, joka kantaa yli haasteiden (Dreamleader 2024b).

 

”Strategia ei ole vain johtoryhmän työkalu, vaan se kuuluu kaikille. Se on meidän yhteinen kompassimme, joka varmistaa, että Romano Missio pysyy uskollisena tehtävälleen ja arvomaailmalleen – nyt ja tulevaisuudessa.”

Strategia arvopohjaisen työn tukena

Romano Missio toimii vahvasti arvojensa pohjalta: ihmisarvo, ammatillisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Strategia on keino varmistaa, että nämä arvot eivät jää pelkäksi puheeksi, vaan näkyvät kaikessa toiminnassamme. Se auttaa tekemään linjakkaita päätöksiä ja priorisoimaan toimenpiteitä niin, että ne tukevat järjestön ydintehtävää – romaniyhteisön aseman ja hyvinvoinnin edistämistä vaikuttamalla sekä sisäänpäin että ulospäin (Dreamleader 2024a, 2024b).

Strategian tarkoituksena ei ole tietenkää rajoittaa luovuutta tai jäykistää toimintaa, vaan antaa sille pikemminkin selkeän suunnan. Jeesus kehottaa meitä olemaan valona maailmassa (Matteus 5:14), ja Romano Mission strategia auttaa meitä toimimaan tässä hengessä. Kun tiedämme, minne olemme menossa ja miksi, voimme keskittyä vaikuttavaan ja merkitykselliseen työhön. Tämä ei koske vain johtoa ja hallintoa, vaan kaikkia, jotka ovat osa Romano Mission toimintaa (Dreamleader 2024a).

 

 

Katse tulevaisuuteen

Romano Mission strategia ei ole kertaluontoinen dokumentti, vaan jatkuvasti kehittyvä työväline, minkä avulla katsotaan viiden vuoden aikaperspektiivillä tulevaisuuteen ennakoiden tulevaa. Se elää ajassa ja mukautuu muuttuviin olosuhteisiin, mutta sen ydin – arvopohjainen ja yhteisöllinen toimintatapa sekä valittu linja – pysyy. Kun pidämme katseen isossa kuvassa ja muistamme yhteiset tavoitteemme, varmistamme, että työmme vaikuttaa ja kantaa hedelmää tulevaisuudessakin (Dreamleader 2024b).

Raamatun lupaus on, että ”Ne, jotka Herraan turvaavat, saavat uuden voiman” (Jesaja 40:31). Tämä rohkaisee meitä jatkamaan työtä periksi antamatta, nojaten strategiaan, joka perustuu sekä selkeään suunnitteluun että järjestön arvoihin. Strategia ei ole vain johtoryhmän työkalu, vaan se kuuluu kaikille. Se on meidän yhteinen kompassimme, joka varmistaa, että Romano Missio pysyy uskollisena visiolle, jonka sen perustaja Oskari Jalkio aikanaan sai Jumalalta sekä tehtävälleen sille nimensä mukaiselle missiolle kuin myös arvomaailmalleen, joka on yhdessä sen työntekijöiden kanssa luotu – nyt ja tulevaisuudessa (Dreamleader 2024a, 2024b).

Kirjoittaja

Mertsi MEDI Ärling
toiminnanjohtaja
Mestarivalmentaja (MCID)
Romano Missio

 

Lähteet:

 

Kiitollisuus

/ , /

Romano Missio ry:n osahankkeen ryhmätoiminta käynnistyi jälleen helmikuun alussa. Ryhmässä on tällä kertaa 8 naista, joiden kanssa kokoonnutaan kolme kertaa viikossa. Torstain toimintapäivinä käydään läpi Voiva -sosiaalisen kuntoutuksen ohjelmaa. Voiva-ohjelma on kehitetty Romano Mission Naisten Kulman toiminnassa noin kymmenen vuotta sitten. Ohjelma sisältää 12 teemaa, joita käsitellään dialogisen keskustelun ja osallistujien narratiivien kautta. Tänään aiheenamme oli identiteetti ja itsetunto, ja täytyy sanoa, että meillä on jälleen kerran mukana upeita naisia. Upeus näyttäytyy ryhmässä toisen huomioon ottamisena, herkkyytenä ja avoimuutena. Keskusteluissa jokaisen näkemys ja ajatus on arvokas ja kuultu.

Työpäivät Romano Mission Hanketalolla ovat usein työntäytteisiä. Joskus kiireen alla on vaikea nähdä työn merkityksellisyyttä. Tänään kuitenkin iloitsen siitä, että ryhmätoiminnan jälkeen mielen täyttää kiitollisuus. Kiitollisuuden tunne nousee monesta asiasta; ryhmän naisten kohtaamisesta, hyvistä työkavereista, maukkaasta välipalasta tai ylipäätään siitä, että on työpaikka.

Tarkemmin ajateltuna kiitollisuus on merkillinen tunne. Se on jotain sellaista, mikä helposti voi unohtua arjessa. Se on tunne, joka muistetaan vasta sitten, kun asiat menevät huonosti.

Kiitollisuus voidaan määritellä positiiviseksi tunnetilaksi, joka syntyy, kun otamme vastaan jonkin vapaaehtoisen teon, ystävällisen sanan tai vaikkapa lahjan. Tällaisissa tilanteissa vilpitön kiitos ja kiitollisuuden osoitus ystävällisen sanan antajalle voikin toimia ihmissuhteita edistävänä tekijänä.

Oletko koskaan ajatellut, että kiitollisuuden tunne vaikuttaa ihmiseen monella tavalla? Tutkimuksissa on todettu, että kiitollisuutta tuntevat ja siihen taipuvaiset ihmiset elävät muita pidempään. Kiitollisuus siis lisää elinvuosia. Lisäksi kiitollisuus lisää hyvinvointia ja onnellisuutta. Myös fyysisen ja psyykkisen terveyden on todettu kohentuvan kiitollisuuden kokemuksen myötä.

Kirjoitukseni alussa mainitsin, että olemme ryhmätoiminnassa käsitelleet identiteetti ja itsetunto -teemoja. Kysymyksinä olivat: miten persoonani ja identiteettini on rakentunut, millainen minä olen ja millainen haluaisin olla? Pysähtyminen oman itsen äärelle voi joskus olla vahvistava kokemus, vaikka toisinaan koemme epäonnistumista kaikessa. Kiitollinen elämänasenne vahvistaa omanarvontunnetta ja suuntaa katsetta onnistumisiin ja myönteisiin asioihin. Kiitollisuus ohjaa meitä suhtautumaan koko elämään lahjana. Ollaan siis kiitollisia elämästä!

 

Ja löydä jaloissasi pyörivät siemenet
ja pikkuiset idut
jotka tahtovat
pompata mukaan taskuihisi
poimi ne kaikki matkaasi ja kun etenet
niin sinulla on valtaisa aarre ja rikkaus
omassa sydämessäsi jaettavaksi

(Sari Lehtimäki, Runotalo.fi)

 

Kirjoittaja:

Pia Kara
Projektikoordinaattori
Romano Missio ry:n osahanke

Järjestön johtaminen sen arvojen kautta – näin syntyvät huippusuoritukset

/ , /

Kirjahyllyni on täynnä toinen toistaan parempia johtajuuskirjoja, kuten Patrick Lencionin “The Five Dysfunctions of a Team” ja Simon Sinekin “Leaders Eat Last”. Jokaisessa niistä on oma viisautensa ja toimivat upeasti mentorina johtamisen haasteiden keskellä, mutta huomasin lukiessani, että ydinkysymys ei lopulta ole siitä, miten hyvä johtaja olen tai strategisti osaan olla. Kyse on paljon enemmän siitä, millaisen ympäristön luon. ”Mentorit” huutavat huomioimaan millaista kulttuuria johtajan johtajuus on luomassa – Ollaanko luomassa paikka, jossa jokainen voi kokea olevansa arvokas ja merkityksellinen? Tämä kysymys resonoi myös Raamatun opetuksissa, joissa toistuvasti muistutetaan arvostamaan ja kunnioittamaan toisiamme mm. haastamalla kilpailemaan toinen toistenne kunnioittamisesta.

Jesajan kirja (Jes. 41:10) sanoo: “Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; älä säiky, sillä minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua…”. Jos tämä lupaus annetaan meille, miksi emme loisi samanlaista tukea ja turvallisuutta myös niille, joiden kanssa teemme töitä? Tässä blogikirjoituksessa pohdin, miten arvostava ja turvallinen ilmapiiri voi muuttaa koko työyhteisön kulttuurin. Tämä kaikki liittyy syvästi Romano Mission arvoihin: ihmisarvoon, ammatillisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja yhteisöllisyyteen.

Arvostava ja turvallinen ilmapiiri – polttoaine huippusuorituksille
Olen huomannut, että kun ihmiset tuntevat olevansa arvostettuja ja työllä on heille merkitystä, heidän sisäinen liekkinsä alkaa palaa kirkkaammin. Mieti, kuinka voisit itse työskennellä, jos tietäisit, että virheet eivät johda syyttelyyn, vaan oppimiseen. Tällainen ilmapiiri mahdollistaa uuden luomisen ja riskien ottamisen ilman pelkoa.

Paavali kirjoittaa kirjeessään kolossalaisille (Kol. 3:23–24): “Minkä tahansa teettekin, tehkää se koko sydämestä niin kuin Herralle…”. Työn merkityksellisyys löytyy siitä, että ymmärrämme palvelevamme jotain suurempaa tarkoitusta – olemme Missiossa tekemässä töitä koko romaniyhteisön eteen. Kun johtaja pystyy tuomaan tämän merkityksen esiin, se voi muuttaa koko organisaation dynamiikan.

Viestit muuttavat kulttuuria
Johtajan sanat ovat kuin siemeniä – ne kasvavat ja vaikuttavat pitkään sen jälkeen, kun ne on lausuttu. Tässä on muutama yksinkertainen, mutta voimakas viesti, jotka muuttavat ja muovaavat kulttuuria:

“Anteeksi”
Anteeksi pyytäminen ei ole merkki heikkoudesta. Kun johtaja pyytää anteeksi, hän osoittaa esimerkillään, että virheet ovat osa oppimista. Se tuo mukaan inhimillisyyttä ja muistuttaa, että kaikki olemme keskeneräisiä. Aivan kuten 1. Joh. 1:9 lupaa: “Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi…”, myös työyhteisössä anteeksianto voi tuoda uutta toivoa ja motivaatiota. On hyvä muistaa, että meissä kaikissa on Jumalan työ vielä kesken, siksi meidän tulee olla armollisia toisiamme kohtaan.

“Tein virheen”
Johtaja, joka uskaltaa myöntää virheensä, rakentaa rehellisyyden kulttuuria. Tämä rohkaisee myös muita olemaan avoimia ja myöntämään omat mokansa. Brené Brown puhuu kirjassaan “Dare to Lead” siitä, miten haavoittuvuuden osoittaminen on todellisen johtajuuden ydintä. Tämä on linjassa myös arvoistamme ammatillisuuden ja korkeiden työtä ja tekemistämme määrittelevien eettisten standardien kanssa.

“Luotan sinuun”
Luottamus ei ole itsestäänselvyys – se on rakennettava askel kerrallaan. Kun johtaja sanoo “Luotan sinuun”, hän viestii, että toinen on arvokas ja päteä tekemään omia päätöksiään. Tämä ei vain vahvista itseluottamusta, vaan myös yhteisöllisyyden tunnetta, jossa kaikki kokevat olevansa osa jotain suurempaa.

Luottamisen vastakohta, mikromanageeraaminen – eli jatkuva puuttuminen pienimpiinkin yksityiskohtiin – on luottamuksen varma tappaja. Se viestii työntekijälle, ettei hänen kykyihinsä uskota. Tämä voi johtaa turhautumiseen, motivaation laskuun ja jopa työuupumukseen. Johtajana luottamus tarkoittaa myös uskallusta antaa tilaa ja mahdollisuuksia oppia. Raamatun viisaus “Rakastakaa toisianne veljinä ja sisarina…” (Room. 12:10) muistuttaa meidän tehtävästä tukea ja vahvistaa toinen toisiamme – ei tukahduttaa luottamusta.

“Tiedän, että pystyt parempaan”
Tämä on lause, joka voi kannustaa tai lannistaa. Oikein käytettynä se on kuitenkin haaste, joka auttaa ihmistä kasvamaan. Se osoittaa, että johtaja näkee potentiaalin ja haluaa auttaa tuomaan sen esiin. Jeesus itse näki aina ihmisissä enemmän kuin he näkivät itsessään. Kun Pietari oli luhistumassa oman heikkoutensa alla, Jeesus kuitenkin sanoi: “Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani…” (Matt. 16:18). Samalla tavalla tällaiset sanat voivat antaa uutta voimaa.

“Kiitos”
Kiitollisuus on yksi helpoimmista ja tehokkaimmista tavoista luoda hyvä ilmapiiri. Kun kiitämme, tunnustamme toisen panoksen ja arvostamme sitä. Paavali muistuttaa (1. Tess. 5:18): “Kiittäkää kaikesta, sillä se on Jumalan tahto…”. Kiitollisuuden ilmapiiri ei vain tee arjesta miellyttävää, vaan se motivoi ihmiset antamaan parastaan.

Johtajan rooli kulttuurin muovaajana
Kulttuuri ei synny itsestään, vaan se rakentuu arjen pienistä teoista ja sanoista. Hyvä johtaja ymmärtää, että hänen esimerkkinsä on kaikista voimakkain työkalu. Kun johtaja uskaltaa olla avoin ja haavoittuvainen, hän mahdollistaa muidenkin tekevän samoin.

Raamatun opetukset yhteisöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden merkityksestä tarjoavat tässä vahvan pohjan: “Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille…” (Matt. 7:12). Kun tätä periaatetta sovelletaan työelämään, syntyy kulttuuri, jossa jokainen voi kukoistaa.

Romano Mission toiminnanjohtaja aion jatkossakin nojata täysillä sen yhdessä luotuihin arvoihin, joiden tehtävänä on ohjata meitä luomaan työyhteisöä, jossa turvallisuus, arvostus ja rohkeus kulkevat käsi kädessä. Kun yhdistämme nämä periaatteet kristillisen ihmiskäsitykseen, rohkeaan johtajuuteen ja aidosti inhimilliseen vuorovaikutukseen, meillä on mahdollisuus saavuttaa jotain poikkeuksellista. Meidän ei tarvitse pelätä virheitä, vaan voimme kohdata ne avoimesti ja oppia niistä – yhdessä.

Romanit ja opiskelu – Elinikäinen oppiminen avaa uusia ovia

/ /

Romanien koulutus on ollut Suomessa pitkään keskustelunaiheena. Romanit ovat perinteisesti kuuluneet vähemmistöryhmään, jonka koulutustaso on ollut keskimääräistä alhaisempi. Tähän on monia syitä, kuten syrjintä, ennakkoluulot ja kulttuuriset tekijät. Mielestäni yksi suurimmista syistä on kuitenkin romanien suhteellisen lyhyt koulutushistoria. Vasta 1970-luvulla, romanien asuntotilanteen parannuttua, heillä oli mahdollisuus käydä koulua säännöllisesti. Tämä tarkoittaa, että romanit ovat voineet opiskella käytännössä vasta vajaan 60 vuoden ajan. Tämän vuoksi aikaisemmista sukupolvista ei ole ollut runsaasti koulutuksessa menestyneitä esikuvia. Viime vuosina on kuitenkin tapahtunut positiivista kehitystä, ja yhä useammat romaninuoret ja -aikuiset ovat kouluttautuneet.

Haasteet voitetaan yhdessä

Romanilapset voivat kohdata syrjintää ja ennakkoluuloja sekä opettajien että muiden oppilaiden taholta. Tämä voi ilmetä esimerkiksi vähättelynä, syrjintänä tai jopa suoranaisena kiusaamisena. Syrjintä ja ennakkoluulot voivat heikentää romanilasten ja -nuorten itseluottamusta ja opiskelumotivaatiota, mikä saattaa johtaa koulunkäynnin keskeytymiseen. On tärkeää, että koulut puuttuvat aktiivisesti syrjintään ja ennakkoluuloihin ja luovat kaikille oppilaille yhdenvertaisen ja turvallisen oppimisympäristön.

Romanikulttuurissa perhe ja yhteisö ovat keskeisiä, ja joskus perheen odotukset ja koulun vaatimukset voivat olla ristiriidassa. On kuitenkin huomioitava, että romanikulttuuri on monimuotoinen ja perheiden odotukset vaihtelevat. Koulujen tulisi olla joustavia ja huomioida perheiden erilaiset tilanteet ja tarpeet.

Romanilapsilla ja -nuorilla on samat oikeudet koulutukseen kuin muillakin, ja heillä on potentiaalia menestyä opinnoissaan. Avainasemassa ovat myönteinen asenne, lähipiirin tuki, toimiva yhteistyö koulun kanssa sekä yksilölliset ratkaisut, jotka vastaavat kunkin oppilaan tarpeisiin.

 

”Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta ja tavoitella unelmiaan.”

 

Elinikäinen oppiminen on rikkaus

Elinikäinen oppiminen on arvokas mahdollisuus, joka avaa uusia ovia ja tarjoaa uusia näköaloja elämään. Se ei rajoitu vain nuoruuteen ja kouluaikoihin, vaan se on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä läpi elämän. Yhä useammat aikuisetkin ovat innostuneet opiskelemaan uusia taitoja ja tietoja, mikä on erinomainen kehityssuunta.

Elinikäinen oppiminen voi tapahtua muodollisessa koulutuksessa, kuten ammattikoulu- tai korkeakouluopinnoissa, mutta se voi olla myös epämuodollista, kuten kursseilla, työpajoissa tai itsenäisen opiskelun kautta. Se voi myös tarkoittaa uuden harrastuksen aloittamista, vieraaseen kulttuuriin tutustumista tai uusien teknologioiden haltuunottoa. Elinikäinen oppiminen on sijoitus tulevaisuuteen, omaan osaamiseen ja hyvinvointiin.

Hyvä esimerkki elinikäisen oppimisen merkityksestä on oma tarinani. Aloitin sosionomiopinnot 56-vuotiaana, ja olen siitä hyvin iloinen. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta ja tavoitella unelmiaan.

Romanit korkeakouluopinnoissa

Yhä useammat romaninuoret ja -aikuiset hakeutuvat korkeakouluopintoihin, mikä on rikastuttanut sekä heidän omaa elämäänään että koko korkeakouluyhteisöä. Tämä myönteinen kehitys ei kuitenkaan ole tapahtunut itsestään. Romanien hakeutumista korkeakouluopintoihin ja siellä menestymistä ovat tukeneet monet tekijät, kuten koulutusmyönteisyyden lisääntyminen romanien keskuudessa, korkeakoulujen tarjoamat tukipalvelut sekä erilaiset hankkeet, joiden tavoitteena on ollut madaltaa kynnystä korkeakoulutukseen.

Romanien korkeakoulutuksen tulevaisuus näyttää valoisalta. Yhä useammat romanit ymmärtävät koulutuksen merkityksen sekä yksilölle että koko yhteisölle.

Tulevaisuus

Romanien koulutuksen tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Yhä useammat romanit kouluttautuvat ja työllistyvät eri aloille, mikä osoittaa, että koulutus on avain menestykseen ja hyvinvointiin.

On tärkeää, että panostamme jatkossakin romanien koulutukseen ja varmistamme heille yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella ja menestyä. Tähän sisältyy laadukkaan opetuksen takaaminen, oppimisen tukeminen sekä turvallisen ja kannustavan oppimisympäristön luominen.

Romanien koulutuksen tukeminen on yhteinen vastuumme. Meidän on varmistettava, että romaninuorilla on tarvittavat tiedot ja ohjaus koulutusvaihtoehdoista, jotta he voivat tehdä oikeita valintoja. Romanien koulutuksen tulevaisuus on koko yhteiskunnan menestyksen kannalta tärkeää!

 

Kirjoittaja: Rainer Frisk – Voimaannuttamisen ja musiikin sanansaattaja

Rainer Frisk, aiemmin tunnettu nimellä Rainer Lindeman, on suomalainen laulaja, evankelista ja Romano Missio ry:n mieserityistyön työntekijä. Hän tuli tunnetuksi VIA-yhtyeen jäsenenä ja on sittemmin jatkanut menestyksekästä soolouraansa hengellisen musiikin parissa.

Romano Missiossa Frisk toimii mieserityistyössä Voittotyö-ohjelman parissa, jossa toteutetaan VOITTO-toimintamallia: Voimaannuttava, Identiteettiä vahvistava ja Oivalluksia tarjoava. Tässä mieserityistyössä tarjotaan kuntouttavaa ja kulttuurilähtöistä VOITTO-yksilö- ja ryhmätyöskentelyä vankilayksiköissä. Lisäksi vankilasta vapautuneille ja vapautumisen nivelvaiheessa oleville romanimiehille tarjotaan tukitoimintoja ja palveluohjausta.

Kuntouttavaa VOITTO-toimintamallia on toteutettu Ojoisten, Köyliön, Huittisten, Keravan ja Pelson vankiloissa, ja työtä ollaan laajentamassa Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueelle. Friskin työ romanimiesten parissa on osa laajempaa Romano Mission tavoitetta vahvistaa yhteisöjen hyvinvointia ja tukea yksilöiden elämänpolkua.

Johtajana Romano Missiossa – haasteista kasvuun ja vastuullisuuteen

/ /

Johtaminen – kutsumus palvella yhteisöä

Johtaminen on arvostusta, ei arvostelua. Kun astuin Romano Mission toiminnanjohtajan rooliin reilu vuosi sitten, en voinut olla miettimättä, mitä johtajuus minulle merkitsee ja millaista johtamista järjestö tarvitsee. Onko se pelkkää strategiaa, tehokkuutta ja tavoitteita? Pian huomasin, että todellinen johtaminen on paljon enemmän – se on ennen kaikkea ihmisten ja yhteisön palvelemista. Se on vastuuta, mutta ennen kaikkea se on kutsumus olla mahdollistaja.

Muistan hetken, kun eräs työntekijämme kertoi minulle, kuinka tärkeää on tulla kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään. Se pysäytti minut. Hyvä johtaja luo ympäristön, jossa jokainen voi kokea tulevansa arvostetuksi, jossa epäonnistumisia ei pelätä, vaan niitä pidetään oppimisen paikkoina. Haasteiden ja kriisien keskellä johtajuus punnitaan, mutta myös muovautuu – juuri silloin tarvitaan rohkeutta ja luottamusta, sekä ihmisiin että siihen, että suunta on oikea.

Romano Mission strategian ytimessä ovat ihmisarvo, ammatillisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Raamatussa sanotaan: ”Se, joka teistä tahtoo olla suurin, olkoon toisten palvelija.” (Matt. 23:11). Tämä ajatus on lähellä sydäntäni. Johtaminen ei ole valtaa tai asemia, vaan palvelemista ja yhteisön tukemista.

Mitä hyvä johtaminen vaatii?

Johtajuus ei ole vain yksittäisten ihmisten taitoa, vaan se on yhteisesti sovittujen toimintatapojen ja arvojen varaan rakentuvaa vastuuta. Me Romano Missiossa uskomme, että hyvä johtaminen ei tapahdu sattumalta – sen täytyy olla tietoista ja johdonmukaista. Tässä muutamia kulmakiviä, joita pidämme tärkeinä:

1. Hyvän johtamisen määrittely ja sanoittaminen

Johtaminen tarvitsee selkeät periaatteet ja tavoitteet. Romano Missio on rakentanut johtamisensa arvojensa varaan ja määritellyt selkeät toimintaperiaatteet. Yhteinen suunta on kirjattu strategiaan, mutta sen toteutuminen vaatii jokaisen työntekijän ja vapaaehtoisen sitoutumista.

2. Selkeiden mittareiden ja menettelytapojen luominen

Johtamisen laatu ei voi olla sattumanvaraista. Meillä on käytössä konkreettisia mittareita, joiden avulla arvioimme toimintaamme säännöllisesti. Tarkastelemme esimerkiksi strategian toteutumista, yhteisön hyvinvointia ja palveluiden vaikuttavuutta.

3. Johtamisen jatkuva seuranta ja arviointi

Hyvä johtaminen ei ole staattista, vaan kehittyy jatkuvasti. Hallitus, toiminnanjohtaja ja johtoryhmä arvioivat strategian toteutumista säännöllisesti varmistaakseen, että tavoitteet täyttyvät ja toimintaa kehitetään ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti.

4. Puuttuminen huonoon johtamiseen

Johtaminen ei saa perustua pelkoon tai epämääräisiin odotuksiin. Meillä on sovittu, että epäkohtiin puututaan ja toimintakulttuuria kehitetään aktiivisesti, jotta työyhteisössä vallitsee oikeudenmukainen ja avoin ilmapiiri. Epäterveet toimintatavat eivät saa jäädä elämään hiljaisuuden suojissa.

5. Hyvien esimerkkien ja onnistumisten esiin nostaminen

Jokainen meistä kaipaa kannustusta. Onnistumisten jakaminen vahvistaa yhteisöä ja inspiroi muita. Romano Missiossa positiiviset esimerkit tuodaan aktiivisesti esille viestinnässä, ja onnistumisia juhlitaan yhdessä – me kaikki opimme toisiltamme.

6. Jatkuvan oppimisen ja kehittymisen mahdollistaminen

Osaamisen kehittäminen on tärkeää, ja siksi Romano Missio panostaa henkilöstönsä ja vapaaehtoistensa koulutukseen ja mentorointiin. Jokaisen tulee voida kasvaa omassa tehtävässään ja saada tukea kehittymiseensä. Me kaikki olemme oppijoita.

Transformationaalinen johtaminen Romano Missiossa

Monet Romano Mission johtamisen periaatteista noudattavat transformationaalisen johtajuuden mallia, josta Barack Obama on tunnettu. Tämä johtamistapa perustuu siihen, että johtaja ja johdettava vuorovaikutuksessa keskenään nostavat toistensa henkistä kypsyyttä ja motivaatiota. Transformationaalinen johtaminen edistää työtehoa, hyvinvointia ja innovatiivisuutta. Se rakentuu viidestä keskeisestä periaatteesta:

  • Visiointi ja sen viestintä – Me Romano Missiossa rakennamme tulevaisuudenkuvaamme yhdessä romaniyhteisön kanssa. Työmme tavoitteena on laajentaa toimintaa ja vahvistaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
  • Haastaminen ja innovointi – Uskallamme kyseenalaistaa vanhoja toimintamalleja ja etsiä rohkeasti uusia ratkaisuja. Kehitämme jatkuvasti palvelujamme ja tapojamme palvella yhteisöämme paremmin.
  • Osallistaminen ja yhteisöllisyys – Yhteisön jäsenet ovat aktiivisesti mukana Romano Mission päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä. Osallistava johtaminen on meille itsestäänselvyys.
  • Esimerkillä johtaminen ja arvojen eläminen – Johdamme teoilla, emme vain sanoilla. Romano Missiossa oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys ja ihmisarvon kunnioittaminen näkyvät jokapäiväisessä työssä.
  • Palkitseminen ja tunnustuksen antaminen – Nostamme esiin työntekijöidemme ja vapaaehtoistemme onnistumisia ja annamme tunnustusta hyvin tehdystä työstä. Yhteisön arvostus on suurin kiitos.

Kohti kestävää ja arvostavaa johtamista

Romano Mission tavoitteena on rakentaa yhteisöjä, joissa jokainen voi kasvaa, oppia ja kehittyä. Tämä koskee myös johtamista. Hyvä johtaminen ei ole vain tehokkuuden maksimointia, vaan ennen kaikkea ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin tukemista. Rakentamalla arvostavaa ja turvallista ilmapiiriä, jossa uskalletaan innovoida, kokeilla ja epäonnistua, voimme saavuttaa enemmän – yhdessä.

Me emme hyväksy huonoa johtamista. Me uskomme ihmisiin ja heidän kykyynsä kasvaa. Me rakennamme johtajuutta, joka tukee koko yhteisöä ja sen arvoja. Sillä vain yhdessä voimme luoda parempaa tulevaisuutta. Jeesus sanoi: ”Hyvä paimen antaa henkensä lampaiden edestä” (Joh. 10:11). Tähän ajatukseen nojaten meidänkin on johdettava sydämellä ja palvelevalla asenteella.

Romano Mission strategiassa yhteisöllisyys on kantava voima. Kun tuemme toisiamme ja arvostamme jokaista yksilöä, voimme yhdessä rakentaa oikeudenmukaisempaa ja yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. Tämä on johtajuutta, joka muuttaa maailmaa.

 

Kirjoittaja: Mertsi Ärling on Romano Mission toiminnanjohtaja ja kokenut yhteisöllisen ja projektijohtamisen asiantuntija. Hän on tehnyt pitkäjänteistä työtä romaniväestön hyväksi ja uskoo johtajuuden perustuvan arvostukseen, oikeudenmukaisuuteen ja yhdessä tekemiseen.