Romanius ei ole näkymätöntä eikä sen tarvitse olla – se on säihkettä, joka rikastuttaa yhteiskuntaa!

/ , /
Näkymättömyys ei ole ratkaisu – romaniuden pitää näkyä ja loistaa

Romaniuden näkyväksi tekeminen on avainasemassa, kun puhutaan monimuotoisen yhteiskunnan rakentamisesta. Romano Mission toiminnanjohtaja Mertsi Ärling nostaa esseessään esille, miten tärkeää on, että romanikulttuuri saa ansaitsemansa paikan osana suomalaista kulttuuriperintöä. Ärling korostaa, että romanien ei tulisi joutua valitsemaan näkymättömyyden ja hyväksynnän välillä.

”Tahdon olla ihminen, romani. Minun ei tarvitse piilottaa etnisyyttäni, eikä kenenkään muunkaan tulisi. Romanius on rikkaus, joka tuo väriä ja syvyyttä yhteiskuntaan – ja kyllä, ehkä myös hieman säihkettä ympärilleen,” Ärling toteaa.

Esseessään Ärling pureutuu romaniyhteisön kohtaamiin haasteisiin koulutuksessa, työelämässä ja yhteiskunnallisessa hyväksynnässä. Hän korostaa roolimallien merkitystä: ”Romaninuorten tukeminen ei vaadi ihmeitä, vaan konkreettisia esimerkkejä, kuten romaniopettajia ja mentoreita, jotka näyttävät, että koulutus ja menestys ovat mahdollisia ilman oman identiteetin kieltämistä.”

Rakenteellinen syrjintä on yhä este, joka vaikuttaa monen romanin elämään. Ärlingin mukaan ratkaisu ei löydy pelkästä puheesta, vaan konkreettisista teoista: ”On aika avata työelämän portit kaikille ja lakata näyttelemästä monimuotoisuuden mallimaata ilman todellisia tekoja. Romanien osallistuminen ei saa olla poikkeus, vaan normi.”

Tule kuulemaan lisää!

Mertsi Ärling osallistuu Näkymätön näkyväksi – taide ja romanikulttuuri -paneelikeskusteluun Kuopion museossa 30.11. klo 14:00–15:30. Keskustelussa käsitellään romanitaiteen merkitystä ja tulevaisuuden näkymiä, mukana myös kuvataiteilija Jonne Heinonen ja asiantuntija Inga Angersaari. Keskustelun yhteydessä kuullaan musiikkiesitys, jossa esiintyvät Orvokki Baltzar ja Ossi Jauhiainen. Tarjolla myös kahvitarjoilu. Tapahtuma on maksuton.

Paneelikeskustelun teemat:

  • Millainen on taiteen rooli Suomen romanien kulttuurissa?
  • Millaista on ulkopuolisena taiteilijana dokumentoida romaniyhteisöä?
  • Mitä pitäisi tehdä, jotta romanitaide saisi tulevaisuudessa enemmän näkyvyyttä?

 

Mertsi Ärlingin koko essee ”Näkymättömyys ei ole ratkaisu – romaniuden pitää näkyä” on julkaistu Kuopion museon verkkosivuilla 24.11.2024 osana Jonne Heinosen ROM-valokuvanäyttelyä. Essee käsittelee syvällisesti romaniyhteisön kokemuksia ja tarjoaa ajatuksia siitä, miten yhteiskunta voi tukea romanikulttuurin monimuotoisuutta ja sen näkyvyyttä.

Onko paras romani näkymätön romani?

Näkymättömyys ei ole ratkaisu – romaniuden pitää näkyä, eikä haittaa, jos vähän säkenöi

Kun erään suuren koulutusorganisaation rehtori kysyi minulta: ”Onko paras romani näkymätön romani?”, pysähdyin hetkeksi. Siis todella pysähdyin – lähinnä ihmettelemään, mitä juuri kuulin. Tämä kysymys herätti syvää pohdintaa, mutta myös hieman sarkastisen vastauksen: ”Tahdon olla ihminen, romani.” Ei, minun ei tarvitse piilottaa etnisyyttäni, enkä aio kävellä näkymättömyysviitta ylläni. Voin olla oma itseni, kaikkine väreineen ja vivahteineen, ja samalla tuoda hieman säihkettä ympäristööni.  

Romanien ei pitäisi joutua valitsemaan näkymättömyyden ja hyväksynnän välillä. Meidän identiteettimme on rikkaus, joka tuo monimuotoisuutta ja kulttuurista syvyyttä yhteiskuntaan. Näkymättömyys voi tuntua turvalliselta vaihtoehdolta, mutta se ei ole ratkaisu, joka johtaa kestävään muutokseen. Romaniuden on oltava osa julkista keskustelua, ja meidän täytyy olla ylpeitä siitä, keitä olemme, jotta tulevat sukupolvet voivat kasvaa maailmassa, jossa heidän ei tarvitse piiloutua.  

Kun romanius tehdään näkyväksi, ei pelkästään rikastuteta kulttuurista maisemaa, vaan myös luodaan siltoja eri yhteisöjen välille. On tärkeää, että romanien ääni kuuluu julkisessa keskustelussa – muutenkin, kuin romaniuden asiantuntijana – ja että yhteiskunta tunnistaa romanien panoksen osana Suomen historiaa ja tulevaisuutta. Kun romanikulttuuri saa ansaitsemaansa huomiota, myös ennakkoluulot vähenevät ja mahdollisuus tasavertaiseen osallistumiseen kasvaa.  

 

Romanien koulutus – suoraan huipulle, mutta älkää pudotko tuolilta

Suomessa romanivähemmistön historia on pitkä ja mutkikas – ehkä vähän liiankin mutkikas. Vaikka periaatteessa kaikilla on samat oikeudet koulutukseen, käytännössä voi tuntua siltä, että matka koulunpenkiltä työelämään on yhtä pitkä kuin vuoristovaellus, mutta ilman maisemia. Romaninuorten tukeminen koulutuksessa ei vaadi mitään rakettitiedettä, vaan enemmänkin sitä, että otetaan pää pois pensaasta ja nähdään ongelmat sellaisina kuin ne ovat. Jos haluamme romanikoulutuksen huippuunsa, meidän täytyy tarjota oikeita roolimalleja, kuten romaniopettajia ja mentoreita – ja ei, he eivät ole sukua Harry Potterin professoreille.  

Koulutus on avainasemassa, kun puhutaan romanien yhdenvertaisuudesta ja mahdollisuuksista menestyä elämässä. On hälyttävää, että rakenteellinen syrjintä ja ennakkoluulot estävät yhä monia romaninuoria saavuttamasta täyttä potentiaaliaan. Koulutuksen tulee olla aidosti saavutettavaa kaikille, ja erityistä huomiota on kiinnitettävä niihin esteisiin, jotka ovat romaninuorten tiellä – pitkältä takamatkalta tulevat tarvitsevat ehkä alkuun enemmän tukea ja kannustusta. On myös syytä varmistaa, että koulutusympäristö on sellainen, jossa romaneja arvostetaan eikä väheksytä.  

Roolimallien merkitys on valtava, sillä ne tarjoavat nuorille konkreettisia esimerkkejä siitä, mitä on mahdollista saavuttaa. Kun romaniopettajat ja työelämän mentorit saavat näkyvyyttä, heistä tulee inspiraation lähteitä ja todiste siitä, että etnisyys ja koulutus eivät ole toisensa poissulkevia asioita. Tämä vaatii kuitenkin sen, että koulut ja oppilaitokset tekevät aktiivisesti työtä monimuotoisuuden edistämiseksi ja luovat ympäristöjä, joissa jokainen nuori voi tuntea olevansa arvostettu juuri sellaisena kuin on.  

 

Syrjinnän purkaminen työelämässä – unohtakaa puheet, tehkää tekoja

Työelämässä romanit kohtaavat edelleen ennakkoluuloja, ja joskus tuntuu, että niitä jaetaan samassa kaupassa kuin ilmapalloja lasten syntymäpäivillä. Tämä rakenteellinen syrjintä on yhtä näkymätöntä kuin hyvä ravintola-arvostelu, mutta sen vaikutukset ovat syviä ja pitkäkestoisia. On tärkeää, että työnantajat ja työyhteisöt tunnistavat nämä esteet ja ryhtyvät oikeisiin toimiin – ei vain teeskentele jotain ohjelmanumeron vuoksi. Monimuotoisuus ja inklusiivisuus ovat avaimet, ja jos puheissa sanotaan, että olemme monimuotoisuuden mallimaa, niin ehkäpä voisimme myös toimia sen mukaisesti. Luvassa ei ole vain tasapuolinen työelämä, vaan myös työpaikka, jossa erilaiset näkökulmat ja osaamiset rikastuttavat kaikkien elämää – ja ehkä sen ansiosta saamme myös hieman parempia kahvitaukoja.   

Syrjinnän purkaminen ei ole pelkästään moraalinen velvollisuus, vaan se on myös taloudellisesti järkevää. Monimuotoinen työyhteisö tuo mukanaan uusia ideoita, näkökulmia ja luovuutta, joka voi olla juuri se kilpailuetu, jota yritykset tarvitsevat menestyäkseen. Romanien osallistuminen työelämään ei saisi olla poikkeus, vaan normi. Tähän voidaan päästä vain, jos syrjinnän vastainen työ on systemaattista ja jatkuvaa – ei vain kerran vuodessa 8.4. pidettävä Kansainvälisen romanipäivän seminaari.  

Jos yhteiskunta todella haluaa olla reilu ja tasa-arvoinen, on aika hylätä vanhentuneet käsitykset ja antaa tilaa uusille, positiivisille esimerkeille. Romanien työpanos ja ammattitaito ovat voimavaroja, jotka voivat edistää sekä yritysten että koko yhteiskunnan menestystä. Tämä vaatii kuitenkin sitä, että työelämän portit avataan laajasti kaikille ja että syrjinnän rippeetkin lakaistaan pois. Vain näin voidaan luoda todellinen inklusiivisuuden kulttuuri, jossa jokainen voi tuntea olevansa osa työyhteisöä.  

 

Yhteiskunnan asenteet – nyt on korkea aika päivittää käyttöjärjestelmää  

Vaikka Suomi on edelläkävijä romanipolitiikassa, parannettavaa löytyy vielä. Rakenteellinen syrjintä on kuin vanha tietokonevirus – se on vaikea tunnistaa, mutta sen vaikutukset voivat olla laaja-alaisia ja syviä. Romanivastaisuus eli antigypsismi on valitettavan yleistä Euroopassa, ja tämä ongelma koskee myös meitä. Olisi ehkä aika päivittää yhteiskunnan käyttöjärjestelmä ja poistaa nämä vanhat ennakkoluulot, jotka hidastavat kaikkien edistymistä.  

Yhteiskunnan asenteet ovat usein syvään juurtuneita ja niitä on vaikea muuttaa, mutta se ei tarkoita, että meidän pitäisi luovuttaa. Päinvastoin asenteiden muutos alkaa tiedostamisesta ja siitä, että ymmärrämme, kuinka vahingollisia vanhentuneet ennakkoluulot voivat olla. Romanivastaisuus on ongelma, joka ei ratkea itsestään, vaan se vaatii aktiivisia toimia ja yhteiskunnallista keskustelua, jossa kaikki äänet pääsevät kuuluviin – saammehan itsekin osallistua meitä koskeviin keskusteluihin.  

Yhteiskunnan tulisi myös katsoa peiliin ja kysyä, millaisen tulevaisuuden haluamme rakentaa. Haluammeko jatkaa vanhoilla kaavoilla, joissa tiettyjä ryhmiä syrjitään ja marginalisoidaan, vai haluammeko luoda yhteiskunnan, jossa jokaisella on mahdollisuus menestyä omilla ehdoillaan? Romanivähemmistön oikeuksien kunnioittaminen ja heidän tasavertainen kohtelunsa ovat askel kohti parempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa – ja kyllä, se tarkoittaa, että myös niitä vanhoja ajatusmalleja pitää päivittää, ehkä jopa nollata.  

 

Sisäinen syrjintä – romaniyhteisön oma saippuaooppera

Romaniväestö kohtaa syrjintää myös omissa yhteisöissään, ja joskus tuntuu, että olemme keskellä omaa saippuaoopperaamme. Erilaiset näkemykset ja elämäntavat voivat johtaa sisäisiin ristiriitoihin, ja nämä jakolinjat ovat yhtä hyödyllisiä kuin sandaalit talvella. Yhteisön sisäinen solidaarisuus ja avoin keskustelu ovat avainasemassa, kun pyritään parantamaan romanien asemaa laajemmin yhteiskunnassa – ja ehkä säästymme turhilta draamoilta.  

Sisäinen syrjintä on haaste, josta ei puhuta tarpeeksi, mutta se on olemassa ja vaikuttaa yhteisömme sisäiseen dynamiikkaan. On tärkeää ymmärtää, että romaniyhteisön sisäiset ristiriidat eivät ole ainoastaan haitallisia yksilöille, vaan ne heikentävät myös yhteisön kykyä puolustaa oikeuksiaan ja vaatia tasa-arvoa. On aika lopettaa saippuaooppera ja siirtyä kohti rakentavampaa vuoropuhelua, jossa erilaiset näkemykset voivat kohdata ilman, että ne aiheuttavat jakolinjoja yhteisön sisällä.  

Yhteisön yhtenäisyys on välttämätöntä, jos haluamme edistää romanikulttuuria ja parantaa romanien asemaa yhteiskunnassa. Tämä vaatii rohkeutta kohdata omat ennakkoluulomme ja olla avoimia erilaisille näkemyksille ja elämäntavoille. Avoin keskustelu ja keskinäinen kunnioitus ovat keinoja, joilla yhteisö voi vahvistua ja löytää yhteisen suunnan tulevaisuudelle. Ja hei, eikö olisi mukavaa, jos voitaisiin nauraa yhdessä ilman draamaa?  

 

Romanikulttuurissamme on huikeita vahvuuksia – tiesitkö sitä?

Romanikulttuuri on täynnä vahvuuksia tai toisin sanoen hyveitä, jotka voisivat olla yhteiskunnan kulttuurinen supervoima. Kunnioitus, ahkeruus, tunneäly, taiteet ja kulttuuri sekä resilienssi ovat kuin kultaiset avaimet, jotka voisivat avata monta lukkoa yhteiskunnassamme. Jos nämä supervoimat saataisiin käyttöön laajemmin, voisi koko yhteiskunta kukoistaa aivan uudella tavalla – ja hei, kuka ei haluaisi lisää väriä ja elämää arkeensa?  

Romanikulttuuri on perinteisesti vahvasti yhteisöllinen, ja tämä yhteisöllisyys on yksi sen suurimmista vahvuuksista. Yhteisöllisyyden kautta romanit ovat säilyttäneet kulttuurinsa ja perinteensä sukupolvien ajan, vaikka ulkopuolinen maailma on usein yrittänyt vähätellä tai tuhota sen. Tämä resilienssi on esimerkki siitä, miten vahva yhteisöllisyys ja perinteiden kunnioittaminen voivat auttaa selviytymään vaikeista ajoista. Se on myös jotain, josta muu yhteiskunta voisi oppia – erityisesti aikana, jolloin monet tuntevat itsensä yhä enemmän eristyneiksi ja yksinäisiksi, jopa niin paljon, että se on ylivoimaisesti suurin kansantauti.  

Taide ja kulttuuri ovat romaniyhteisön sydän. Musiikki, tanssi, käsityöt ja tarinankerronta ovat kaikki tapoja, joilla romanikulttuuri ilmentää itseään ja tuo esiin omia arvojaan. Tämä rikas kulttuuriperintö ei ole vain romanien omaisuutta, vaan se kuuluu koko yhteiskunnalle. Kun romanikulttuuria arvostetaan ja sen annetaan loistaa, se rikastuttaa kaikkien elämää. Ja kyllä, se tarkoittaa myös sitä, että meidän kaikkien pitäisi oppia arvostamaan niitä pieniä elämän iloja, jotka tulevat musiikin, tanssin ja yhdessäolon kautta – vaikka emme osaisikaan kaikkia askelia.  

 

Muutos on käsissämme – ei hukata sitä  

Olen ratkaisukeskeinen, ja uskon, että romaniyhteisössä on valtava potentiaali, joka odottaa vapauttamista. Asenteiden muutos tapahtuu kohtaamisten kautta – ei maagisella taikasauvalla. Romaniväestön työllisyystilanteen parantaminen vaatii alueellisia kohdennettuja toimenpiteitä, koulutusta ja mentorointia sekä sosiaaliturvajärjestelmän uudistamista. Ja kun kerran muutokseen ryhdytään, pidetään huolta, ettei mitään arvokasta tipu käsistä.  

Muutos alkaa pienistä teoista, ja jokainen meistä voi olla osa sitä. Jos odotamme, että joku muu tekee ensimmäisen liikkeen, saatamme odottaa ikuisuuden – ja kenelläkään meistä ei ole aikaa tuhlattavaksi. Meidän on tartuttava tilaisuuteen, tehtävä rohkeita päätöksiä ja uskallettava vaatia parempaa. Romanikulttuurin tukeminen ja sen tuominen esiin kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla on askel kohti oikeudenmukaisempaa tulevaisuutta – ja se on muutos, joka hyödyttää meitä kaikkia.  

On tärkeää muistaa, että meillä on voima muuttaa maailmaa. Yksi pieni askel voi johtaa suureen muutokseen, kunhan meillä on rohkeutta tarttua siihen. Romaniyhteisön potentiaali on valtava, ja yhdessä voimme saavuttaa enemmän kuin koskaan uskoimmekaan. Mutta muutos vaatii toimintaa – ei vain puhetta. Joten pidetään huolta, että emme ainoastaan puhu muutoksesta, vaan myös toteutamme sen, ja tehdään se hymyssä suin, sillä pieni huumori voi joskus olla juuri se, mitä tarvitaan maailman muuttamiseen.  

👉: kuopionmuseo.fi/rom-nayttelyn-esseet/mertsi-arling-fi

Romano Mission toiminnanjohtaja tapasi IRU:n presidentin Helsingissä

/ , /

Romano Mission toiminnanjohtaja Mertsi Ärling tapasi International Romani Unionin (IRU) presidentin Zoran Dimovin Helsingissä 20.11.2024. Tapaaminen järjestettiin kirjasto Oodissa, ja sen keskiössä olivat keskustelut romanien asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa sekä Romano Mission merkittävästä roolista romanien yhdenvertaisuuden edistäjänä. Ärling esitteli Mission toimintaa ja toi esille romanien yhteiskunnallisia kysymyksiä Suomessa.

IRU: kansainvälinen kattojärjestö romanien hyväksi

International Romani Union on maailmanlaajuinen kattojärjestö, joka edustaa romaneja yli 50 maassa. Vuonna 1971 perustettu IRU sai alkunsa romanien ensimmäisessä kansainvälisessä maailmankongressissa, jossa Suomella oli tärkeä rooli. Kongressiin osallistui suomalaisedustajina Viljo Koivisto ja Allani Nyman Ruotsista. Nykyisin Suomea edustavat IRU:ssa Marja Eronen, Kimmo Granqvist, Tuula Åkerlund, Henry Hedman ja Anette Åkerlund, jotka tekevät arvokasta työtä romanien oikeuksien ja kulttuurin edistämiseksi kansainvälisellä tasolla. Kts. lisää IRU

IRU pyrkii säilyttämään romanien kulttuurin, kielen ja perinteet sekä taistelemaan syrjintää ja ennakkoluuloja vastaan. Järjestö on myös avoin uusille toimijoille ja kannustaa osallistumaan kansainväliseen romaniasioiden edistämiseen. Dimov totesi, että IRU:lle tärkeintä on yhteistyö motivoituneiden ihmisten kanssa, joilla on vähintään perustason englanninkielentaito ja intoa vaikuttaa globaalisti.

IRU:n presidentti Zoran Dimov ehdotti tapaamisessa Romano Mission kanssa merkittävää yhteistyöhanketta, jossa järjestettäisiin eri maiden romaninuorten kohtaaminen koulutuksen, yhteisöllisyyden, romanikielen ja musiikin ympärillä. Tapahtuman tavoitteena on vahvistaa nuorten identiteettiä ja osallisuutta.

Yhteistyön mahdollisuudet ja romaninuorten tulevaisuus

Tapaamisessa Dimov ehdotti uutta yhteistyöhanketta, jossa järjestettäisiin eri maiden romaninuorten kohtaaminen Suomessa. Teemoina olisivat koulutus, yhteisöllisyys, romanikieli ja musiikki, joiden avulla vahvistettaisiin nuorten identiteettiä ja tuettaisiin heidän tulevaisuuttaan. Tämä tapahtuma olisi tärkeä askel nuorten kansainvälisen verkostoitumisen ja romanien kulttuuriperinnön vahvistamisessa.

Lisäksi Dimov toivoi, että Romano Missio toimisi IRU:n Suomen edustuspisteenä, mikä lisäisi yhteistyön mahdollisuuksia kansainvälisten romanijärjestöjen ja Suomen välillä.

Suomen vahva panos IRU:ssa

Suomi on ollut alusta asti keskeinen toimija IRU:n toiminnassa ja jatkaa tärkeää rooliaan sen työssä. Kimmo Granqvistin, Henry Hedmanin ja muiden edustajien panos IRU:ssa on auttanut kehittämään romanien asemaa niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti. IRU:n toiminta pohjautuu vahvaan yhteisöllisyyteen ja käytännönläheisiin toimiin romanien yhdenvertaisuuden ja osallistumisen tukemiseksi.

Romano Missio mukana vaikuttamassa

Romano Mission ja IRU:n yhteistyö voi avata uusia mahdollisuuksia kansainvälisille projekteille ja parantaa romanien asemaa Suomessa. Dimovin ja Ärlingin tapaaminen korosti molempien organisaatioiden yhteistä päämäärää – edistää yhdenvertaisuutta ja kulttuurista arvostusta romaniväestön keskuudessa.

Tapaaminen Oodissa oli merkittävä hetki kansainvälisessä romaniasioiden edistämisessä, ja se loi pohjaa tulevalle yhteistyölle. Ärling totesi, että Romano Mission työ yhdessä IRU:n kanssa voi olla ratkaisevaa nuorten ja koko romaniväestön paremman tulevaisuuden rakentamisessa.

Dimov toivoi, että Romano Missio voisi toimia Suomessa IRU:n virallisena edustuspisteenä, mikä loisi uusia mahdollisuuksia edistää romanien oikeuksia ja kulttuuria globaalilla tasolla. ”Yhteistyö avaa ovia kansainvälisiin hankkeisiin ja resursseihin”, totesi toiminnanjohtaja Mertsi Ärling.

IRU-piste Suomessa voisi toimia käytännössä seuraavilla tavoilla:

1. Kansainvälisen ja paikallisen toiminnan yhdistäminen

  • Yhteyskanava IRU:n ja Suomen välillä: Piste toimisi linkkinä IRU:n kansainvälisten ohjelmien ja suomalaisten romanijärjestöjen välillä, mahdollistaen tiedonkulun ja yhteistyön molempiin suuntiin.
  • Kansallisen edustuksen vahvistaminen: Piste voisi koordinoida Suomen edustusta IRU:n kokouksissa ja projekteissa, kuten kongresseissa, ohjelmissa ja poliittisissa aloitteissa.

2. Projektien ja ohjelmien toteutus

  • Nuorisotyö: Järjestäisi nuorille suunnattuja kansainvälisiä tapahtumia, joissa keskityttäisiin koulutukseen, yhteisöllisyyteen, romanikieleen ja kulttuuriin.
  • Koulutus ja seminaarit: Tarjoaisi koulutusta ja tietoiskuja romanien oikeuksista, kulttuurista ja osallistumismahdollisuuksista sekä Suomessa että kansainvälisesti.
  • Tuki paikallisille järjestöille: Toimisi resurssikeskuksena, joka auttaa suomalaisia järjestöjä hyödyntämään IRU:n tarjoamia kansainvälisiä resursseja ja ohjelmia.

3. Edunvalvonta ja vaikuttaminen

  • Romanien aseman edistäminen: Tekisi yhteistyötä Suomen valtion viranomaisten kanssa romanien oikeuksien ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
  • Viestintäkanava: Tiedottaisi IRU:n ohjelmista ja aloitteista sekä toimisi tiedotusväylänä suomalaisten romanien tarpeista IRU:lle.

4. Rahoituksen ja resurssien mahdollistaminen

  • Investointimahdollisuudet: Koordinoisi romanien taloudellisia ja sosiaalisia projekteja, kuten Romanien investointirahasto (Accelerator), auttaen paikallisia toimijoita kehittämään projektejaan.
  • Kumppanuuksien luominen: Toimisi foorumina, jossa yhdistyvät kansainvälisten toimijoiden ja Suomen romanien hankkeet.

5. Kulttuurin ja kielen säilyttäminen

  • Romanikielen edistäminen: Tarjoaisi tukea romanikielen opetukseen ja käyttöön Suomessa, esimerkiksi käännöstyön, koulutusmateriaalien ja kielileirien muodossa.
  • Kulttuuritapahtumat: Koordinoisi tapahtumia, jotka juhlistavat romanien perinteitä ja kulttuuria sekä lisäävät tietoisuutta valtaväestön keskuudessa.

Yhteenveto

IRU-piste Suomessa toimisi käytännön yhteistyöalustana, joka yhdistää kansainväliset ja kansalliset romaniasiat. Se edistäisi romanien kulttuurin, kielen ja oikeuksien säilyttämistä ja kehittämistä samalla kun se loisi mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön ja vaikuttamiseen.

IRU:n Organisaatiokaavio

IRU:n Kongressi

  • Kokouksia järjestetään säännöllisesti joka 4. vuosi tai tarvittaessa.
  • Valmistelut suorittaa presidentti yhdessä kongressin tarkastuskomitean kanssa.
  • Hyväksyy pitkän aikavälin ohjelmat ja IRU:n perussäännön.
  • Valitsee IRU:n parlamentin ja presidentin (2/3 enemmistöllä).
  • Nimittää delegaatteja IRU:n elimiin ja tarvittaviin toimielimiin.
  • Tekee suosituksia ja päätöksiä.
  • Hyväksyy vuosikertomukset IRU:n elimiltä presidentin esityksen perusteella.

IRU:n Presidentti

  • IRU:n ylin johtaja ja pääedustaja.
  • Johtaa organisaation sisä- ja ulkopolitiikkaa.
  • Ainoa virallinen IRU:n allekirjoittaja.
  • Voi erityistapauksessa hajottaa parlamentin.

Parlamentti

  • Jokaisella maalla yksi edustaja.
  • Kokouksia järjestetään vähintään kerran vuodessa.
  • Velvollisuus osallistua kokouksiin ja raportoida oman maan tilanne.
  • Tekee yhteistyötä presidentin ja muiden elinten kanssa.

Pääsihteeri ja sihteeristö

  • Vastaa viestinnästä ja suhteista median kanssa.
  • Valmistelee kaikki tärkeät IRU:n asiakirjat.
  • Johtaa sihteeristöä.

Kunnian tuomioistuin – IRU Kris

  • IRU:n presidentti ja 7 jäsentä.
  • Kokouksia vähintään kerran vuodessa.
  • Käsittelee perussääntöjen tai eettisten koodien rikkomukset.
  • Ratkoo sisäisiä ongelmia.

Perinteen ja veteraanien komitea

  • Koostuu entisistä IRU:n edustajista, jotka ovat kunniajäseniä.
  • Osallistuvat IRU:n järjestämiin tapahtumiin ja edustavat IRU:ta omassa maassaan.

Presidium – IRU:n kabinetti

  • Määrittelee IRU:n kansallisen ja kansainvälisen politiikan.
  • Yhdessä parlamentin kanssa:
    • Neuvottelee ja hyväksyy budjetin.
    • Hyväksyy jäsenten maksuosuudet ja taloudelliset sopimukset.
    • Ehdottaa ehdokkaita kunniatuomioistuimeen ja pääsihteeristöön.
  • Vastaa kongressille päätöksistään.

IRU:n Komissariaatti

  1. Komissariaatin päällikkö, korkea komissaari.
  2. Talous- ja finanssikomissaari (+ yksi varajäsen).
  3. Kulttuuri-, perinne-, koulutus-, kieli- ja uskontoasioiden komissaari (+ yksi varajäsen).
  4. Oikeus-, ihmisoikeus-, holokausti- ja interventioasioiden komissaari (+ yksi varajäsen).
  5. Terveyden ja sosiaaliasioiden komissaari (+ yksi varajäsen).
  6. Viestintä- ja media-asioiden komissaari (+ yksi varajäsen).
  7. Mannerten varapresidentit: Aasia, Australia, Yhdysvallat, Etelä-Amerikka, Venäjä.
  8. Lisäelimet:
    • Naisten IRU
    • IRU:n romaniasiavaltuutettu
    • Nuoriso- ja urheiluasiat
    • Romanien investointirahasto

Näkymätön näkyväksi -paneelikeskustelu tuo esiin taiteen merkityksen romanikulttuurissa

/ , /

Romano Mission toiminnanjohtaja Mertsi Ärling osallistuu Kuopion museossa järjestettävään Näkymätön näkyväksi – taide ja romanikulttuuri -paneelikeskusteluun, joka pureutuu romanitaiteen rooliin suomalaisessa yhteiskunnassa. Tapahtuma tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden tarkastella taiteen vaikutusta romanikulttuurin näkyväksi tekemisessä ja keskustella siitä, miten taiteen kautta voidaan vahvistaa romaniyhteisön asemaa ja identiteettiä.

Paneelissa käsitellään muun muassa seuraavia kysymyksiä:

  • Millainen on taiteen rooli Suomen romanien kulttuurissa?
  • Millaista on ulkopuolisena taiteilijana dokumentoida romaniyhteisöä?
  • Mitä pitäisi tehdä, jotta romanitaide näkyisi tulevaisuudessa vahvemmin suomalaisessa yhteiskunnassa?

Keskustelemassa ovat Mertsi Ärlingin lisäksi Diakonia-ammattikorkeakoulun asiantuntija Inga Angersaari, joka edustaa Monikulttuuriset opintopolut -hanketta, sekä kuvataiteilija Jonne Heinonen, ROM-valokuvateoksen tekijä. Paneelin jälkeen yleisö pääsee nauttimaan Orvokki Baltzarin ja Ossi Jauhiaisen musiikkiesityksestä.

Romano Missio ry toiminnanjohtajana Ärling tuo paneelikeskusteluun arvokasta näkökulmaa siitä, miten romanikulttuuria voidaan edistää taiteen ja yhteiskunnallisen vuoropuhelun keinoin. ”Romanitaiteella on keskeinen rooli kulttuurimme ylläpitämisessä ja tunnetuksi tekemisessä. Tällaiset keskustelut ovat tärkeä askel kohti yhteisömme vahvempaa näkyvyyttä ja arvostusta”, Ärling kommentoi.

Tapahtuma:
Aika: 30.11.2024 klo 14:00-15:30
Paikka: Kuopion museo, monitoimitila
Ohjelma: Paneelikeskustelu, musiikkiesitys ja kahvitarjoilu
Vapaa pääsy

Romano Missio ry kutsuu kaikki kiinnostuneet mukaan kuulemaan, keskustelemaan ja inspiroitumaan!

Romano Missio finalistina Vuoden ihmisläheisin työpaikka 2024 -kilpailussa

/ , , /

Romano Missio ry on tehnyt historiaa pääsemällä ensimmäisenä romanijärjestönä finaaliin arvostetussa Vuoden ihmisläheisin työpaikka -kilpailussa, sarjassa 50–250 henkilöä työllistävät organisaatiot. Finaalipaikka HumanPower24-kilpailussa on merkittävä tunnustus järjestön sitoutumiselle inhimillisiin ja hyvinvointia tukeviin työskentelytapoihin.

Kilpailun kriteerit: ihmisläheisyys keskiössä

HumanPower24-kilpailussa korostuvat työelämän laadun ja ihmisläheisyyden tärkeimmät osa-alueet. Erityistä huomiota kiinnitetään:

  • Työkulttuuriin, joka tukee suorituskykyä ja hyvinvointia.
  • Psykologiseen turvallisuuteen ja luottamukseen työyhteisössä.
  • Toimintatapoihin, jotka edistävät työntekijöiden onnistumista.
  • Mahdollistavaan ja kannustavaan ilmapiiriin.
  • Ihmisläheiseen johtamiseen, joka ei perustu pakottamiseen eikä liialliseen pehmoiluun.

Romano Missio on onnistunut loistamaan kaikilla näillä osa-alueilla.

Ihmisläheinen kulttuuri osana Romano Mission arkea

Romano Mission toiminta perustuu vahvoihin arvoihin, kuten kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen, yhteisöllisyyteen ja työn merkityksellisyyteen. Työyhteisössä psykologinen turvallisuus ja arvostus ovat toiminnan ytimessä. Johtamisen ytimessä on ymmärrys yksilöiden tarpeista ja voimavaroista, mikä luo pohjan luottamukselle ja yhdessä onnistumiselle.

Järjestössä työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi ja nähdyiksi, mikä lisää motivaatiota ja sitoutumista. Tämä näkyy konkreettisesti arjessa niin organisaation sisäisissä toimintatavoissa kuin suhteessa sen palveluiden käyttäjiin.

Kilpailun finalistit vuodelle 2024

Romano Missio kilpaili finaalissa seuraavien arvostettujen organisaatioiden rinnalla:

  • Eilakaisla Oy
  • Lastensuojelun Keskusliitto ry
  • Simucube
  • Islet Group Oy
  • Caravanlandia
  • Inhouse Group Oy
  • Tukikohta ry

Vaikka voittoa ei tullut niin finaalipaikka oli paitsi suuri saavutus, myös osoitus siitä, että yhdenvertaisuuden ja yhteisöllisyyden arvot kantavat työelämässä

 

Tunnustus koko työyhteisölle

Romano Mission pääsy finaaliin osoittaa, että myös pienillä ja kulttuurisesti ainutlaatuisilla organisaatioilla on mahdollisuus menestyä. Finaalipaikka ei ole pelkästään organisaation itsensä, vaan myös sen työntekijöiden ja johdon yhteisen ponnistelun tulos.

Romano Missio ry jatkaa työtään inhimillisemmän ja hyvinvointia tukevan työelämän puolesta, inspiroiden samalla muita organisaatioita.

Romaniyhteisön puolestapuhujat Presidentinlinnan juhlissa

/ , /

Porvoossa asuvat Romano Mission työntekijät toiminnanjohtaja Mertsi ja palveluohjaaja Heidi Ärling ovat saaneet kutsun tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle. Tämä tunnustus on osoitus heidän pitkäaikaisesta ja vaikuttavasta työstään etenkin romanivähemmistön hyväksi – työstä, joka on jättänyt pysyvän jäljen niin Suomessa kuin kansainvälisestikin.

Mertsi Ärling – uudistaja ja vaikuttaja

Mertsi Ärling on työskennellyt monipuolisesti romanien koulutuksen, työllisyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Hänen työtään ohjaa vahva usko yhdenvertaisuuteen ja ihmisoikeuksiin. Ärlingin johtama #Työnimi-kampanja nosti romanien työsyrjinnän valtakunnalliseen ja kansalliseen keskusteluun ja vaikuttaen merkittävästi työelämän asenteisiin ja käytäntöihin. Kampanjan myötä otettiin käyttöön esimerkiksi anonyymirekrytointikäytäntöjä, ja se palkittiin monilla kansainvälisillä ja kansallisilla tunnustuksilla, kuten Vuoden Rekryteko ja Vuoden viestintäteko 2019. Yhteensä kampanja sai kansallisia ja kansainvälisiä palkintoja 13.

Ärlingin ura on ollut laaja-alainen: hän on toiminut projektipäällikkönä useissa valtakunnallisissa hankkeissa, kuten Nevo tiija -hankkeessa, joka keskittyi romanien osallisuuden ja työllisyyden parantamiseen. Operaatio Ruokakassin perustajana hän on tiiminsä kanssa auttanut tuhansia vähävaraisia perheitä. Nykyisin Romano Mission toiminnanjohtajana hän luotsaa Suomen vanhinta romanijärjestöä kohti uusia tavoitteita ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta, yhdistäen käytännön työn ja strategisen johtamisen.

Heidi Ärling – naiserityisen tuen yksi pioneereista

Heidi Ärling on tehnyt vaikuttavaa työtä romaninaisten ja -lasten sekä humanitäärisen työn parissa lähes 20 vuotta. Hänen työnsä on vienyt hänet sekä Euroopan että Intian köyhimmille alueille, joissa hän on auttanut romaninaisia voimaantumaan ja rakentamaan parempaa tulevaisuutta. Tällä hetkellä hän työskentelee palveluohjaajana Romano Mission Naisten Kulma -hankkeessa, jossa hän tukee rikostaustaisia ja lähisuhdeväkivaltaa kokeneita romaninaisia. Hänen työnsä tavoitteena on tarjota käytännön tukea ja auttaa naisia saavuttamaan elämänhallintaa ja rikoksetonta elämää.

Tunnustus elämäntyöstä

Kutsu Presidentinlinnan juhlavastaanotolle on kunnianosoitus heidän elämäntyölleen. Ärlingit eivät ole vain romanivähemmistön puolestapuhujia, vaan myös sillanrakentajia, jotka edistävät kulttuurien välistä vuoropuhelua ja ymmärrystä. Heidän työnsä ei ainoastaan vahvista romaniyhteisön asemaa, vaan rikastuttaa koko suomalaista yhteiskuntaa.

Mertsi ja Heidi – yhteinen matka kohti parempaa maailmaa

Mertsi ja Heidi Ärlingin työ on osoitus siitä, miten yksittäiset henkilöt ja perhe voi muuttaa maailmaa. Heidän matkansa on ollut pitkä ja täynnä haasteita, mutta he ovat osoittaneet, että sinnikkyydellä, visiolla ja rakkaudella voi saavuttaa merkittäviä asioita. Itsenäisyyspäivän juhla Presidentinlinnassa symboloi sitä arvostusta, jonka heidän työnsä ansaitsee yksilöihmisinä sekä Romano Mission tekemän työn edustajina.

 

Kutsu Romano Missioon – Jumalan suunnitelma elämässäni

/ , /

Meitä Romano Mission työntekijöitä pyydettiin kirjoittamaan jokainen vuorollamme blogiin. Ajattelin kertoa teille tarinani siitä, miten päädyin työskentelemään Romano Missiossa. Tämä tarina on minulle tärkeä, sillä se on ensisijaisesti todistus Jumalan suunnitelmasta elämässäni ja siitä, että mitä tahansa voi tapahtua, kun uskaltaa luottaa koko tulevaisuutensa korkeimman käsiin.

Ensiaskeleet palvelutyössä romaniyhteisön hyväksi

Palataan vuoteen 2010. Rukoilin tuolloin yhden minulle tärkeän esirukoilijan kanssa, ja kerta toisensa jälkeen rukouksissa puhuttiin tulevasta palvelutehtävästä romaninaisten rinnalla kulkijana, haavojen sitojana ja auttajana. Rehellisesti sanottuna en oikein tiennyt, mitä ajatella – ajattelin, että tässä täytyy olla jokin virhe. En uskonut, että minusta olisi ketään auttamaan, enkä kokenut olevani valmis. Kärsin paniikkihäiriöistä ja ahdistuksesta, enkä pitänyt esiintymisestä tai esillä olemisesta, joten ajatus romanikentällä työskentelystä tuntui mahdottomalta. Pelkkä ajatus ihmispaljouteen menemisestä ahdisti minua silloin kovasti.

”En olisi koskaan hakenut romanikentälle töihin, ellei kutsu olisi tullut korkeammalta.”

Koettelemusten ja uskon vahvistumisen vuodet

Rukouksissa pyysin Jumalalta jotain muuta merkkiä tai neuvoa liittyen elämäntilanteeseeni, mutta useimmiten sain vastaukseksi muistutuksen tulevasta palvelutehtävästä. Myös muualta tuli vahvistuksia samaan suuntaan, mutta en ottanut asiaa silloin sen vakavammin, vaan jatkoin elämääni. Noiden vuosien aikana koin monia myrskyjä, eikä mielessäni ollut kenenkään muun auttaminen – hyvä, että sain omat asiani hoidettua. Riipuin kuitenkin uskossani, vaikka välillä heikostikin. Yritin kulkea Jumalan suunnitelmassa, ottaa uskonasiat tosissani ja olla kuuliainen pienissäkin asioissa.

Uusi suunta perhetyössä – Eväitä Arkeen -projekti

Vuonna 2016 olin valmistunut lähihoitajaksi ja työskentelin työkokeilussa mielenterveyskuntoutujien yksikössä. Minulle oli luvattu suullisesti palkkatuettu työpaikka elokuussa, ja olin saanut myös uuden asunnon usean vuoden jälkeen. Aiempi asuntoni oli ollut homeongelmainen, ja olimme sairastelleet siellä jatkuvasti lapseni kanssa. Juuri kun ajattelin, että elämä alkaa vihdoin sujua, sain työpaikalta puhelun. Minulle kerrottiin, että he eivät voisi palkata minua, koska palkkatuen määrä ei riittäisi kattamaan palkkaani. Yhtäkkiä minulla ei ollutkaan työtä.

Paniikki alkoi hiipiä mieleeni – muutto oli edessä, eikä minulla ollut takuuvuokraa tai riittävästi rahaa kalliin vuokran maksamiseen. Rukoilin jälleen. Muutama viikko työn peruuntumisen jälkeen olin ystävieni kanssa kauppakeskuksessa, kun silloisen toiminnanjohtajan, Tuula Åkerlundin, puhelu yllätti minut. Emme olleet puhuneet tai nähneet vuosikausiin. Tuula kertoi, että Romano Missiolla oli vapautunut työpaikka kolmeksi kuukaudeksi, syyskuusta joulukuun loppuun, ja kysyi, olisinko halukas tulemaan. Tietysti olin, sillä tarvitsin kipeästi ratkaisun ongelmiini.

Arvokas Elämä -hanke ja työ väkivaltaa kokeneiden naisten parissa

Työni Romano Missiolla alkoi siivouksella, kahvin keittämisellä, tavaroiden järjestelyllä ja lehtien lähettämisellä. Pidin siitä todella paljon. Kun kolmen kuukauden työjakso oli loppumassa, minulle tarjottiin vielä jatkoa muutamaksi kuukaudeksi. Keväällä 2017 sain kuulla, että Romano Missiossa oli alkamassa uusi projekti, jossa tuettiin ja autettiin perheitä. Minua kysyttiin mukaan työntekijäksi. Silloin muistin, mitä minulle oli vuosia aiemmin rukouksissa sanottu – tiesin, että nyt oli aika aloittaa tehtävä, johon minua oli valmistettu jo pitkään.

Aloitin Eväitä Arkeen -perhetyöprojektissa. Autimme perheitä ja toimimme lasten tukihenkilöinä pääkaupunkiseudulla. Olimme muun muassa kouluissa auttamassa läksyissä ja järjestimme leirejä. Tein perhetyötä sosiaalihuoltolain mukaisesti ja myös lastensuojelun avohuollon asiakkuudessa olevien perheiden kanssa. Sain projekteihin loistavat työkaverit Pian, Mirjamin ja Jussin.

KokoNainen-hanke: Uusi alku syrjäytymisvaarassa oleville naisille

Eväitä Arkeen -projektin jälkeen aloitimme Arvokas Elämä -hankkeen, jossa tuimme väkivaltaa kokeneita henkilöitä arjessa ja turvakotijaksojen aikana. Teimme yhdessä töitä seitsemän vuotta. Meillä kaikilla oli työstä sama näky, ja saimme yhdessä Mirjamin ja Jussin kanssa rukoilla hankkeiden ja asiakkaiden puolesta. Työ projekteissa on ollut antoisaa mutta myös vaativaa.

”Koulutus vie ihmistä eteenpäin, mutta ihmisten kanssa työskennellessä tarvitaan paljon muutakin kuin koulutusta.”

Elokuussa 2024 aloitimme Pia Karan, joka on projektin hankekoordinaattori, kanssa KokoNainen-hankkeen, jonka tavoitteena on tukea syrjäytymisvaarassa olevia naisia koulutuksen ja työllistymisen pariin. Otamme hankkeeseen myös työkokeilijoita ja sosiaalialan opiskelijoita harjoitteluun. Lokakuun aikana käynnistimme erilaisia ryhmiä, joita hankkeeseen osallistuvat naiset pääsevät toteuttamaan kolme kertaa viikossa.

Kahdeksan vuotta Romano Missiossa – työ ihmisyyden ytimessä

Nyt olen ollut Romano Missiossa töissä kahdeksan vuotta. Työn paras osa on ollut mahdollisuus auttaa ja tukea naisia ja lapsia heidän eri elämäntilanteissaan. Olen pyrkinyt tekemään parhaani ja auttamaan aina, kun olen siihen kyennyt. Aina en ole osannut auttaa, tai oma apuni ei ole riittänyt, mutta silloin olen auttanut heitä hakemaan apua muualta. Monista auttamistani naisista ja lapsista on tullut minulle rakkaita, ja olen saanut solmia ystävyyssuhteita heidän kanssaan. Olen kiitollinen siitä, miten he ovat uskaltaneet luottaa elämänsä asioita minulle ja ottaneet minut vastaan koteihinsa ja arkeensa.

Oppimisen matka – koulutusta ja henkistä kasvua

Romano Missiolla työskennellessäni olen päässyt tutustumaan upeisiin ihmisiin ja paikkoihin sekä oppinut paljon uutta. Olen myös saanut kouluttautua työn ohessa lasten ja nuorten erityisohjaajaksi sekä nepsy-valmentajaksi, ja elokuussa aloitin vuoden kestävän sielunhoitokurssin. Ehkä tulevaisuudessa opiskelen vielä lisää.

Ihmisläheisyys tärkeämpää kuin tutkintopaperit

Koulutus on hieno ja tärkeä asia, ja se vie ihmistä eteenpäin, mutta mielestäni ihmisten kanssa työskennellessä tarvitaan paljon muutakin kuin koulutusta. Ei riitä, että on paperilla maisteri, jos ei kykene asettumaan toisen ihmisen asemaan, kulkemaan rinnalla ja kuuntelemaan. Näitä asioita ei voi oppia kirjoista, mutta ne ovat välttämättömiä ihmisten kanssa työskennellessä.

Rohkaisu luottaa Jumalaan jokapäiväisessä elämässä

En olisi koskaan hakenut romanikentälle töihin, ellei kutsu olisi tullut korkeammalta. Mietin välillä vieläkin, mitä oikein tapahtui. Yhä vuosien työskentelyn jälkeen kärsin samoista ongelmista kuin aiemminkin, mutta onneksi vähemmässä määrin. Inhoan esiintymistä edelleen ja välttelen sitä loppuun asti. Silti olen voinut auttaa ja palvella muita, vaikka olen itse vajavainen.

Kaikista vaikeuksista, epäonnistumisista ja koetuksista huolimatta olen saanut uskossani kokea valtavaa rakkautta, parantumista ja armoa sekä kulkea edeltä käsin suunniteltuja polkuja arjessa ja työssä. Parasta tässä kaikessa on, että nämä asiat ovat mahdollisia kenelle tahansa, joka uskaltaa luottaa koko toivonsa ja tulevaisuutensa Jeesuksen käsiin. Kehotan sinuakin olemaan luja ja rohkea Hänessä. Turvaan itsekin edelleen siihen, että ”kaiken minä voin Hänessä, joka minua vahvistaa.”

Tässä minun tarinani. Hyvää ja siunattua loppuvuotta jokaiselle!

Jasmin Nyman, palveluohjaaja KokoNainen -hanke

Vuosi Romano Mission kapteenina – huikeita maisemia ja vaarallisia mutkia

/ , /

Tänään 1.11.2024 tulee kuluneeksi tasan vuosi siitä, kun astuin Romano Mission toiminnanjohtajan saappaisiin. Romano Missio, tuo 118-vuotias suomalaisen romanijärjestöjen grand old man, on kulkenut pitkän ja kunnioitettavan matkan.

Matkani tähän tehtävään alkoi vuosia sitten, kun edesmennyt ystäväni ja esikuvani, sosiaalineuvos Väinö Lindberg, kutsui minut mukaan Mission toimintaan. Tuolloin en vielä ollut valmis tähän vaativaan rooliin. Myöhemmin Jumala alkoi puhua minulle tästä tehtävästä, kun sain kuulla, että pitkäaikainen toiminnanjohtaja Tuula Åkerlund oli jäämässä eläkkeelle. Sydämessäni syttyi ajatus, että tehtävään tulisi valita henkilö, joka tuntee aidosti kentän tarpeet ja kykenee vaikuttamaan yhteiskunnallisesti. Oli nöyrä ja voittajafiilis tulla valituksi 11 hakijan joukosta Suomen vanhimman ja vaikuttavimman romanijärjestön toiminnanjohtajaksi. Tavallisesta romanikodista ja lastenkodissa lapsuuteni ensimmäiset vuodet viettäneenä miehenä ymmärsin, että vahva ja laaja koulutukseni sekä yhteiskunnallinen osaamiseni ja projektityön asiantuntijuus olivat merkittäviä tekijöitä valinnassani. Tiedän olevani oikealla paikalla oikeaan aikaan.

Kulunut vuosi on pitänyt sisällään upeita onnistumisia, prosessien kehittämistä, ajoittaisia turbulensseja sekä muutaman kunnon pyörremyrskynkin. Romano Mission talous, viestintä ja prosessit olivat ensimmäisiä asioita, joihin uutena toiminnanjohtajana tartuin. Ne purettiin osiin ja koottiin uudelleen. Useiden vuosien tappiollinen tulos tuli tiensä päätökseen, ja nyt olemme hakemassa säästöjä, jotka tervehdyttävät järjestön talouden. Viestintä sai uuden ilmeen: järjestölle uusittiin arvot, kotisivut, somealustat sekä koko brändi aina logoa myöten. Järjestön keskustoimistolle tehtiin kasvojenkohotus pienellä mutta merkittävällä remontilla – entisestä ”kodista” tehtiin toimisto. Hankkeet koottiin saman katon alle RM-hanketaloon  lähelle keskustoimistoa tuottamaan synergiaa ja projektien välistä yhteyttä. Johtajuusmalli muutettiin jaetuksi johtajuudeksi hallituksen, keskustoimiston ja johtoryhmän välillä.

Erityisen ylpeä olen siitä, että Romano Missio on korkeantason ammatillinen työyhteisö, joka tekee työtä sekä ymmärryksellä että sydämellä. Työntekijämme ovat vahvasti ja korkeasti koulutettuja oman alansa asiantuntijoita ja ammattilaisia, jotka elävät vahvasti lähellä romaniyhteisö ja sen sisällä.

Haasteitakaan ei ole puuttunut. Vuoden aikana kävimme muutosneuvottelut, jotka koskivat keskustoimistoa ja sijaishuoltoyksikköä. Yhteistyöllä pääsimme hyvään lopputulokseen; kukaan ei menettänyt työpaikkaansa, ja tarvittava säästösuunnitelma saatiin aikaiseksi. Tuleva vuosi (2025) näyttänee, kuinka hyvin pystymme kirjattua suunnitelmaa noudattamaan. Haasteeton se ei ole mutta ei mahdotonkaan.

Reilu kuukausi sitten kohtasimme haastavan mediakohun, joka kosketti ja järkytti koko romaniyhteisöä ja suomalaista yhteiskuntaa. Rehellisellä ja aidolla lähestymisellä sekä kriisiviestintää hyödyntäen saimme tuomittua tuomion alaiset toiminnot ja puolustettua yhteisön tavallista arkea. Kohtasimme myös puskista tulleen talouskriisin, jonka seurauksena jäimme ilman merkittävää taloudellista avustusta vuodelle 2025. Säästyneellä pääomalla pystymme kuitenkin osittain paikkaamaan merkittävää vajetta mutta tiukka vuosi meillä on edessä, siksi tarvetta on myös sidosryhmien ja auttajien tuelle – merkittävät avut syntyvät pienistä puroista.

Johtajuus monimutkaisten ongelmien keskellä vaatii kykyä nähdä haasteet mahdollisuuksina. Positiivinen suhtautuminen auttaa löytämään ratkaisuja ja vie eteenpäin. Kiitän Jumalaa, joka on kutsuessaan antanut myös välineet tehtävän hoitamiseen. Se, mikä näyttää ihmisten silmissä onnistumiselta tai epäonnistumiselta, voikin Jumalan maailmassa olla päinvastoin, ja sen hedelmä näkyy vasta pitkällä aikavälillä.

Tänään Missiossa aloitetaan uusi toimintakausi toiminnanjohtajan lokikirjassa. Se olkoon ennen kaikkea yhdessä jakamisen vuosi ja vuosi, jonka sisällä on monia sellaisia pieniä ja isoja toimintoja, jotka edistävät yksittäisten romanien ja muiden sidosryhmien sekä koko romaniyhteisön että suomalaisen yhteiskunnan hyvää. Vuosi olkoon myös Mission perustajan Oskari Jalkion näyn mukainen, missä järjestö  askeleissaan kirkastaa näyn Antajaa.

Romano Mission vaikuttajat Mertsi Ärling ja Henry Hedman kouluttajina korkeakoulutuksen tilaisuudessa

/ /

Romaniäänet korkeakoulussa -koulutus tuo esille romanien roolin korkeakoulutuksessa sekä syventää ymmärrystä romani-identiteetin ja koulutuksen merkityksestä. Tilaisuudessa 26.11.2024 Savonia-ammattikorkeakoulussa kuullaan asiantuntijapuheenvuoroja kahdelta merkittävältä Romano Mission vaikuttajalta: toiminnanjohtaja Mertsi Ärlingiltä ja hallituksen jäsen Henry Hedmanilta. Koulutuksen tavoitteena on vahvistaa korkeakouluyhteisöjen tietoisuutta romanien identiteetistä, koulutuspoluista ja heidän kohtaamistaan erityiskysymyksistä akateemisessa ympäristössä. Tapahtuma on osa Monikulttuuriset opintopolut -hanketta, jonka tavoitteena on edistää kaikkien opiskelijoiden yhdenvertaisia mahdollisuuksia korkeakoulutukseen.

Monikulttuuriset opintopolut -hankkeen taustaa
Hanketta koordinoi Diakonia-ammattikorkeakoulu, ja siihen osallistuvat Itä-Suomen yliopisto, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu ja Savonia-ammattikorkeakoulu. Euroopan sosiaalirahaston rahoittaman hankkeen päämääränä on tukea monikulttuurisia opiskelupolkuja ja kehittää korkeakouluyhteisöjen ymmärrystä moninaisuudesta. Toiminta-aika on 1.10.2023–30.9.2026, ja koulutus tarjoaa ainutlaatuisen tilaisuuden saada ajankohtaista tietoa sekä osallistua keskusteluun romanien ja muiden vähemmistöjen koulutuksen haasteista ja mahdollisuuksista.

Mertsi Ärling
Romano Mission toiminnanjohtaja Mertsi Ärling on pääkaupunkiseudulla uraauurtava korkeakoulutuksen puolestapuhuja, joka on pitkäjänteisesti ja määrätietoisesti edistänyt romaniyhteisön koulutustason nostamista. Hänen aikaansaava työnsä on saanut monet romanit hakeutumaan ja valmistumaan korkeakoulusta, mikä ei ainoastaan vahvista heidän asemaansa koulutusmaailmassa, vaan rikastuttaa myös koko yhteiskuntaa. Toiminnanjohtaja Mertsi Ärlingin väsymätön sitoutuminen tasa-arvoiseen koulutuspolkuun tekevät hänestä arvostetun vaikuttajan ja suunnannäyttäjän romaniyhteisölle sekä koko korkeakoulukentälle.

Henry Hedman
Romano Mission hallituksen jäsen ja asiantuntija Henry Hedman on filosofian tohtori ja opetusneuvos, jolla on monipuolinen tausta yliopisto-opettajana, pastorina ja muusikkona. Hän on romanikielen asiantuntija ja tuottanut romanikielistä opetusmateriaalia sekä suomi–romani-sanakirjan. Hedmanin näkemykset romani-identiteetistä ja koulutuksesta tuovat tilaisuuteen syvyyttä ja ajankohtaisuutta. Lisäksi hänen pitkä uransa musiikin ja kielitieteen parissa rikastuttaa koulutuksen antia.

Tämä maksuton koulutus tarjoaa arvokkaita näkökulmia sekä korkeakoulujen henkilöstölle että kaikille aiheesta kiinnostuneille. Tule kuulemaan ja keskustelemaan 26.11.2024 Savonia-amk Microkadun kampuksella tai osallistu etänä Teams-yhteyksin.

Ilmoittaudu mukaan viimeistään 11.11.2024: Ilmoittautumislinkki

Tervetuloa inspiroitumaan ja kuulemaan asiantuntijoiden puheenvuoroja romanikoulutuksen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon edistämisestä!

Koulutus_Romaniäänet_korkeakoulussa_2024_

Inhimillinen johtajuus: Palvelua ja yhteisöllisyyttä romanityössä

/ , /

Johtajuus inhimillisenä kohtaamisena

Johtaminen on murroksessa. Tämä on käynyt ilmi monista viime aikojen tutkimuksista ja keskusteluista, joissa pohditaan, millaista johtajuutta tulevaisuuden työelämässä kaivataan. Johtajuusbarometri 2024 ja Huomisen johtajuus -starttipaketti ovat molemmat osoittaneet, että perinteinen käsitys hierarkkisesta johtamisesta on väistymässä. Tilalle nousee tarve inhimilliselle, avoimelle ja empaattiselle johtajuudelle, jossa keskiössä ovat työntekijöiden hyvinvointi, psykologinen turvallisuus ja yhdessä tekeminen.

Mutta mitä tämä tarkoittaa meille, jotka toimimme Romano Missiossa ja laajemmin Romanityön parissa? Romanityö on aina ollut enemmän kuin vain työtä; se on ollut kutsumus, jossa yhteisön hyvinvointi, oikeudenmukaisuus ja ihmisarvon kunnioittaminen ovat olleet kaiken ytimessä. Tämä on samalla myös johtajuuden perusta Raamatun valossa – Jeesuksen esimerkki palvelevasta johtajuudesta ohjaa meitä kohtaamaan jokaisen ihmisen tasa-arvoisesti ja rakkaudella.

Inhimillisyys johtajuuden ytimessä

Raamatun opetukset johtajuudesta korostavat inhimillisyyttä ja toisten palvelemista. Jeesus sanoo: ”Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija” (Matt. 20:26). Tämä ajatus resonoi vahvasti myös nykyaikaisessa johtamisessa. Huomisen johtajuus ei ole vain tehokasta päätöksentekoa tai tavoitteiden asettamista, vaan se on ennen kaikkea ihmisen kohtaamista ihmisenä.

Romanityössä tämä on erityisen tärkeää. Johtajuus yhteisössämme perustuu vahvaan luottamukseen ja siihen, että jokainen kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Kun johtaminen perustuu avoimuuteen ja empaattisuuteen, yhteisö voi kasvaa ja kukoistaa. Meidän on kysyttävä itseltämme: miten voimme olla esimerkkeinä johtajuudessa, joka perustuu näihin arvoihin? Voimmeko antaa tilaa aidolle vuoropuhelulle ja yhdessä tekemiselle, kuten Johtajuusbarometri 2024 kehottaa?

 

Johtajuus ei ole vain työ, vaan kutsumus – palvelua, jossa jokainen ihminen kohdataan rakkaudella ja arvostuksella.

Jaettu johtajuus ja yhteisöllisyys

Romanikulttuurissa yhteisöllisyys on aina ollut keskiössä. Johtajuus ei ole koskaan ollut vain yksilön vastuulla, vaan koko yhteisön toiminnassa. Tämä heijastuu myös nykyajan johtamiskäsityksissä. Huomisen johtajuus -starttipaketti muistuttaa meitä siitä, että johtajuus on jaettua – jokaisella on oma roolinsa ja vastuunsa yhteisön hyvinvoinnista. Tämä ajatus vastaa Raamatun opetusta siitä, että olemme kaikki erilaisia jäseniä Kristuksen ruumiissa, mutta jokaisella meistä on tärkeä tehtävä (1. Kor. 12:12-27).

Romano Missiossa ja romaniyhteisössä meidän on annettava tilaa tälle jaetulle johtajuudelle. Jokainen ääni on tärkeä, ja meidän tehtävämme on kuunnella toisiamme. Voimme ottaa oppia menneistä sukupolvista, mutta samalla meidän on oltava avoimia uudelle – kuten Raamatun viisaus kehottaa, ”Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi, älä arkana pälyile, minä olen sinun Jumalasi” (Jes. 41:10). Muutos on mahdollisuus, ei uhka.

Kohti tulevaisuuden johtajuutta

Romanityö on edessä uuden aikakauden kynnyksellä. Johtajuusbarometri 2024 muistuttaa meitä, että työntekijöiden hyvinvointi ja avoin keskustelu ovat tulevaisuuden johtamisen kulmakiviä. Romanikulttuurissa on aina ollut syvä kunnioitus perheen ja yhteisön vanhimpia kohtaan, ja tämä kunnioitus tulee nyt laajentaa avoimeksi vuoropuheluksi myös nuorempien sukupolvien kanssa.

Meidän on kysyttävä itseltämme: miten voimme johtaa niin, että jokainen tuntee olevansa arvostettu? Miten voimme ottaa huomioon toisten tarpeet ja samalla säilyttää selkeät rajat ja tavoitteet? Johtaminen on palveluammatti – aivan kuten Johtajuusbarometri 2024 toteaa – ja me olemme täällä palvelemassa yhteisöämme.

Johtajuus kutsumuksena

Johtajuus ei ole vain työ, vaan kutsumus. Se vaatii jatkuvaa oppimista ja itsereflektiota. Itsereflektio on avain kehittymiseen, kuten Huomisen johtajuus -starttipaketti korostaa. Myös Raamattu kehottaa meitä tarkastelemaan itseämme ja kasvamaan ihmisenä: ”Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni” (Ps. 139:23).

Romano Missiossa meidän on hyvä pysähtyä miettimään, miten voimme kasvaa johtajina ja miten voimme kehittää yhteisöämme palvelemaan paremmin niin romaniyhteisöä kuin koko yhteiskuntaa. Johtaminen on jatkuvaa matkaa, ja on tärkeää, että kuljemme sitä yhdessä – avoimesti ja rehellisesti.

 

Johtajuus on jatkuvaa oppimista ja itsereflektiota – kutsumus, jossa palvelemme yhteisöämme rakkaudella ja arvostuksella.

 

Ajatuksia tähän päivään:

  • Miten johtajuus omassa yhteisössäni tai työpaikassani voi olla inhimillisempää ja avoimempaa?
  • Kuinka voin olla mukana luomassa yhteisöllisyyttä ja osallistavaa johtamista?
  • Mitä voin oppia itsestäni ja johtajuudestani tänään?

Tämän päivän johtajuus – olkoon se sitten työelämässä, Romano Missiossa tai omassa arjessamme – on palvelua, jossa jokainen ihminen kohdataan rakkaudella ja arvostuksella. Kuten Raamattu opettaa: ”Kaikki, mitä teette, tehkää sydämestänne, niin kuin Herralle, eikä ihmisille” (Kol. 3:23).

 

Lähteet:

Johtajuusbarometri 2024

Huomisen johtajuuden starttipaketti

Romano Missio finaalissa HumanPower24 Ihmisläheisin työpaikka -kategoriassa!

/ /

Meillä on mahtavia uutisia! Romano Missio on valittu finaaliin HumanPower24 Ihmisläheisin työpaikka -kategoriassa, sarjassa 2: 30–250 henkilöä työllistävät organisaatiot. Tämä on suuri tunnustus organisaatiomme arvoille ja toiminnalle, joka korostaa ihmisläheisyyttä niin työntekijöiden kuin asiakaskuntamme parissa. Olemme finaalissa 100 kilpailuun osallistuneiden joukosta kahdeksan parhaan joukossa.

Miksi Ihmisläheinen työelämä -kilpailu järjestetään?

Ihmisläheinen työelämä poistaa pahoinvointia, edistää hyvinvointia sekä mahdollistaa onnistumiset ja kasvun – terveellä sekä kestävällä tavalla. Nykyään ilmenee sekä työntekijöiden liiallista kuormittamista että liiallista pehmoilua, joka ei kunnioita ihmisen kyvykkyyttä eikä tue joustavuutta, jota ihminen tarvitsee elämässään.

Siksi haluamme tehdä ihmisläheisestä organisaatiokulttuurista tavoiteltavan ja strategisesti merkittävän asian kaikille. Gaala nostaa ihmisläheisen työelämän parhaita esimerkkejä valokeilaan, roolimalliksi muillekin organisaatioille. Gaala järjestetään historian toista kertaa 21.11.2024 Helsingissä Pikku-Finlandiassa. Siellä palkitaan Suomen ihmisläheisimmät työpaikat, johtajat, esihenkilöt sekä työelämäteot. Kilpailu on edennyt vaiheeseen, jossa satunnaisesti organisaatiostamme valitaan kymmenen työntekijää haastateltavaksi. Haastattelut toteutetaan aikavälillä 21.10.–1.11. Ilmoitamme meidän kaikki työntekijät haastatteluun ja odotamme innolla, keitä he valitsevat. Tämä auditointi on meille työpaikkanakin erittäin tärkeä.

Miten olemme vastanneet kilpailun kriteereihin?

Romano Missio on erityisen ihmisläheinen työpaikka, jonka toiminta ja arvot rakentuvat vahvasti ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden, yhteisöllisyyden ja ammatillisuuden ympärille. Organisaation kulttuuri perustuu psykologisen turvallisuuden luomiseen, jossa jokainen työntekijä voi vapaasti ilmaista ajatuksiaan ja tuntea olonsa kuulluksi ja arvostetuksi. Tämä ilmapiiri tukee työntekijöiden hyvinvointia ja vahvistaa heidän sitoutumistaan.

Työyhteisömme ihmisläheisyyttä seurataan säännöllisten kehityskeskustelujen, työhyvinvointikyselyiden ja avoimen palautteen avulla. Työntekijöiden kokemuksia arvioidaan myös osallistavan päätöksenteon ja päivittäisen yhteistyön kautta, mikä varmistaa, että ihmisläheisyys toteutuu käytännössä.

Keskeisiä saavutuksiamme:

  • Vahva yhteisöllisyys ja tiimityön laatu.
  • Työntekijöiden sitoutuminen ja hyvinvointi.
  • Konkreettiset tulokset diakonissosiaalisen työn ja auttamistyön kautta.
  • Merkittävät parannukset asiakkaiden elämänhallinnassa ja yhteisöllisyydessä.

Tärkein asia ihmisläheisen työelämän kehittämisessä on psykologisen turvallisuuden luominen, joka yhdistyy ihmisarvon kunnioittamiseen ja oikeudenmukaisuuteen. Näiden arvojen avulla varmistetaan, että työntekijät tuntevat itsensä arvostetuiksi ja voivat kehittyä sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti.

Upea tilaisuus meille kaikille!

Tämä on upea tilaisuus meille kaikille osoittaa, miten ihmisläheisyys voi tuoda merkittäviä ja kestäviä muutoksia sekä työntekijöiden että asiakaskunnan hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Odotamme innolla gaalaa ja mahdollisuutta jakaa kokemuksiamme muiden kanssa.

Seuraa uutisointiamme ja pysy ajan tasalla kilpailun etenemisestä!