Dikhe na bister – katso, äläkä unehda! Romaninen holokausti
Romanien holokausti: unohdettu kansanmurha
Romanien holokausti, tunnetaan myös nimillä Porajmos tai Samudaripen, on yksi historian unohdetuimmista kansanmurhista. Toisen maailmansodan aikana Natsi-Saksan hallinnon alaisuudessa tuhottiin miljoonia ihmisiä, mukaan lukien juutalaisia, romaneja, vammaisia ja poliittisia toisinajattelijoita. Romanien kohtalo jäi kuitenkin pitkään vähälle huomiolle, eikä sitä ole käsitelty yhtä laajasti kuin juutalaisten holokaustia.
Historian tapahtumat ja merkittävät päivämäärät
Holokaustin muistopäivänä 27. tammikuuta, joka on Auschwitz-Birkenaun keskitysleirin vapauttamisen vuosipäivä, muistetaan erityisesti natsien julmuuksien uhreja. Romanien holokaustin muistopäivä, 2. elokuuta, tunnetaan nimellä Zigeunernacht tai ”Romanien yö”. Tänä päivänä vuonna 1944 tuhansia romaneja murhattiin Auschwitz-Birkenaussa yhden yön aikana.
Holokaustin aikana romaneja kohdeltiin erityisen julmasti. Heitä ei usein edes numeroitu kuten juutalaisia, vaan heidät yksinkertaisesti tuhottiin ja heidän kohtalonsa unohdettiin historian kirjoista. Arviot romanien uhrien määrästä vaihtelevat suuresti, mutta joissakin arvioissa puhutaan jopa 1,5-2 miljoonasta menehtyneestä romanista.
Romanien holokaustin merkitys ja muistaminen
Romanien holokaustin muistojuhlat ja muistopäivät ovat tärkeitä, jotta tämä historian synkkä luku ei unohtuisi. Helsingissä on järjestetty useita tilaisuuksia ja seminaareja, joissa on käsitelty romanien kansanmurhaa ja sen merkitystä. Näissä tilaisuuksissa on korostettu tarvetta muistaa kaikki holokaustin uhrit ja edistää yhdenvertaisuutta ja ihmisoikeuksia nyky-yhteiskunnassa.
Miranda Vuolasranta, joka on Euroopan Romanifoorumin presidentti ja aktiivinen ihmisoikeustaistelija, on pitänyt useita puheita ja kirjoituksia romanien holokaustista. Hän on korostanut, että romanien kohtalo on ollut pitkään vaiettu ja että sen muistaminen on tärkeää yhteiskunnallisen oikeudenmukaisuuden edistämiseksi. Romano Mission toiminnanjohtaja Mertsi Ärling on myös ihmisoikeuslähettiläänä puhunut siitä, kuinka tärkeää on tunnustaa ja käsitellä historian vääryydet, jotta ne eivät toistuisi.
Romanien holokaustin vaikutukset nykypäivänä
Romanien holokaustin vaikutukset näkyvät edelleen nykypäivän yhteiskunnassa. Antigypsyismi, eli romanivastaisuus, on yhä laajalle levinnyt ilmiö, ja romanit kohtaavat syrjintää monilla elämänalueilla. Euroopan unionin parlamentti hyväksyi vuonna 2005 päätöslauselman, jossa tunnustetaan romanien holokausti ja kehotetaan jäsenmaita työskentelemään romanivastaisuuden poistamiseksi.
Vaikka romanien tilanne on monin paikoin parantunut, he kohtaavat edelleen haasteita, kuten syrjäytymistä, köyhyyttä ja puutteellisia elinolosuhteita. On tärkeää, että kansainvälinen yhteisö ja yksittäiset maat jatkavat työtä romanien oikeuksien puolustamiseksi ja heidän yhteiskunnallisen asemansa parantamiseksi.
Koulutuksen ja tiedon merkitys
Romanien holokaustin ja laajemmin romanien historian opettaminen on keskeistä syrjinnän ja ennakkoluulojen vähentämiseksi. International Holocaust Remembrance Alliancen (IHRA) suositusten mukaisesti romanien historia, erityisesti holokausti, tulisi sisällyttää koulujen opetussuunnitelmiin. Tämä lisää tietoisuutta romanien historiasta ja kulttuurista sekä auttaa torjumaan ennakkoluuloja ja syrjintää jo varhaisessa vaiheessa.
Opettajille ja kouluhenkilöstölle tulee tarjota koulutusta romanien kulttuurista ja historiasta, jotta he voivat tukea romanilasten koulutusta ja hyvinvointia asianmukaisesti. Lisäksi on tärkeää, että romanit itse osallistuvat aktiivisesti heitä koskevaan päätöksentekoon ja saavat äänensä kuuluviin eri päätöksentekoelimissä.
Johtopäätös
Romanien holokausti on historian synkkä luku, joka on pitkään jäänyt varjoon. Sen muistaminen ja siitä oppiminen on tärkeää, jotta vastaavat tragediat eivät toistuisi. Muistojuhlat ja seminaarit, joissa käsitellään romanien kohtaloa, ovat tärkeitä tietoisuuden lisäämiseksi ja yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Romanien holokaustin uhrit ansaitsevat tulla muistetuiksi ja heidän kärsimyksensä tunnustetuiksi osana ihmiskunnan yhteistä historiaa.
Dikhe na bister – katso, äläkä unohda – Romanien holokaustin muistopäivä 2.8.2024
Päivämäärä ja aika: 2.8.2024 klo 12:00–15:30
Paikka: Oodi Maijansali, 1. kerros
On aika muistaa, kunnioittaa ja oppia historiastamme. Tervetuloa Romanien Holokaustin uhrien muistopäivän tilaisuuteen, jossa yhdistymme muistamaan toisen maailmansodan aikana vainottuja ja menehtyneitä romaniyhteisön jäseniä. Tämä tilaisuus tarjoaa tilaisuuden kunnioittaa uhreja, oppia heidän kohtaloistaan ja edistää suvaitsevaisuutta sekä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassamme.
Ohjelma
12:00 – 13:00: Tutustumista Suomen romanien historiaan yli 100 vuoden ajalta – kuvakokoelma
13:00 – 13:10: Alkusanat – HUM (Holokaustin uhrien muisto ry)
13:10 – 13:45: Holokaustin historian havinaa – eritysasiantuntijan Miranda Vuolasranta
13:45 – 14:00: Musiikkia
14:00 – 14:45: Syväsukellus romanikulttuuriin ja historiaan – älä oleta, älä luule. Kysy!
Romano Mission toiminnanjohtaja Mertsi MEDI Ärling
14:30 – 14:45: Musiikkia
15:20 – 15:30: Päätössanat – tutustumista tilan historian kuviin
Dikhe na bister – Romanien holokaustin unohdetut tarinat
Romanien kansanmurha, tunnetaan myös nimellä ”Samudaripen” tai ”Porajmos”, on yksi toisen maailmansodan historian unohdetuimmista luvuista. Arvioiden mukaan Natsi-Saksa surmasi jopa 1–1,5 miljoonaa romania keskitysleireillä ja teloituspaikoilla ympäri Eurooppaa.
- elokuuta 1944 on erityisen merkittävä päivä romaniyhteisölle. Tänä päivänä, joka tunnetaan nimellä ”Zigeunernacht” eli ”Mustalaisten yö”, tuhansia romaneja murhattiin yhdessä yössä Auschwitz-Birkenaun keskitysleirillä. Tämä tragedia on jäänyt monilta huomaamatta, mutta sen muisto elää vahvana niissä, jotka selvisivät, ja heidän jälkeläisissään.
Romanit joutuivat natsien vainon kohteeksi systemaattisesti. Heitä pidettiin rotunsa vuoksi ”alempiarvoisina” ja heitä käytettiin usein epäinhimillisissä lääketieteellisissä kokeissa. Yksi pahamaineisimmista henkilöistä oli tohtori Josef Mengele, joka käytti romanilapsia koekaniineina Auschwitzissa.
Muistopäivän tarkoitus on paitsi kunnioittaa menneisyyden uhreja, myös muistuttaa tämän unohdetun kansanosan nykypäivän haasteista. Antigypsismi ja antisemitismi ovat edelleen olemassa Euroopassa, mikä on yhdessä pyrittävä kitkemään sekä yhteiskuntaamme näivettävät ennakkoluulot ja syrjinnän muodot.
Osallistuminen ja kutsuvieraat
Tilaisuus on avoin kaikille ja ilmainen. Tervetuloa yhdessä muistamaan ja osoittamaan kunnioitusta. Yhdessä voimme rakentaa tulevaisuuden, jossa historia ei unohdu, vaan toimii meille oppina ja kannustimena parempaan huomiseen. Lisätietoja tapahtumasta löydät verkkosivuiltamme www.romanomissio.fi
Tervetuloa!
