Karjalan romaneja 1900-luvun alkuvuosina.
Romano Mission historia
Lähde: Kara Pia (2023). Elämää sukupolvien takaa – Historiikki Romano Missio ry:n yli satavuotisesta toiminnasta romanien keskuudessa.
Kuvat: Elämää sukupolvien takaa -hanke
Romano Mission perustehtävä ja visio
Romano Missio on Suomen vanhin romanijärjestö, joka on omistautunut romaniväestön hyvinvoinnin ja oikeuksien edistämiseen. Järjestö on perustettu vuonna 1906, ja se on alkuvuosistaan lähtien tehnyt uraauurtavaa työtä romanien sosiaalisen ja taloudellisen aseman parantamiseksi sekä edistänyt romanikulttuurin säilymistä ja kunnioitusta. Romano Mission – silloinen Mustalaislähetys – perustehtävä on tarjota hengellistä, sosiaalista ja koulutuksellista tukea, rakentaa siltoja romanien ja muun yhteiskunnan välille sekä vaalia ja edistää romanikulttuuria ja -kieltä.
Alkuvuodet ja Oskari Jalkion rooli
Oskari Jalkio, järjestön perustaja, oli vapaakirkon kannattaja, jonka sydäntä lähellä oli romaniväestön aseman parantaminen Suomessa. Vuoteen 1905 mennessä Jalkio oli tutustunut romanien elämään ja elinolosuhteisiin, ja oli selvää, että romaneja tulisi auttaa kokonaisvaltaisesti, mukaan lukien apu asumiseen, toimeentuloon, koulunkäyntiin, lasten kasvatukseen ja terveellisen elämäntavan löytämiseen. Helluntaina 1905 Tampereella pidetyssä perustamiskokouksessa päätettiin järjestön nimeksi Mustalaislähetys ry, ja laadittiin sääntöehdotus, joka lähetettiin Senaattiin vahvistettavaksi. Mustalaislähetys ry:n viralliseksi rekisteröintipäiväksi tuli 1.7.1906.
1900-luvun alkupuolisko: Toiminnan laajeneminen ja ensimmäiset haasteet
Mustalaislähetys ry kohtasi toimintansa alkuvuosikymmeninä monia haasteita, kuten rahoituksen puutteen ja yhteiskunnalliset ennakkoluulot. Siitä huolimatta organisaatio onnistui vakiinnuttamaan asemansa ja laajentamaan toimintaansa. 1920- ja 1930-luvuilla Mustalaislähetys ry alkoi järjestää koulutuskursseja ja avata lastenkoteja, jotka tarjosivat turvaa ja opetusta romanilapsille. Sosiaalinen työ, kuten työllistämishankkeet ja terveysvalistus, otettiin myös osaksi organisaation palveluita.
Oskari Jalkio
Mustalaislähetys ry:stä Romano Missio ry:ksi
Mustalaislähetyksen nimi säilyi vuosikymmenien ajan muuttumattomana, kunnes vuonna 1996 Mustalaislähetys ry:n hallitus, uuden toiminnanjohtaja Henry Hedmanin aloitteesta, päätti muuttaa yhdistyksen nimen Romano Missio ry:ksi. Muutos rekisteröitiin vuoden 1997 puolella, ja vuoden 1996 vuosikertomus julkaistiin jo Romano Missio ry:n nimellä. Voittaneen nimiehdotuksen teki yhdistyksen silloinen toimistosihteeri Heli Wikström.
Mustalaislähetys ry virallinen logo, joka oli Mustalaislähetys ry:n ja Romano Missio ry:n käytössä aina 31.5.2024 asti. Alkuperäinen suunnittelija on jäänyt tuntemattomaksi. Romanitaustainen graafikko Valfrid Åkerlund nimenmuutoksen yhteydessä muokkasi logoa siten, että kyyhkysen pää kääntyi menneisyydestä tulevaisuuteen.
Romano Missio ry logo uudistettiin 1.6.2024. Logon suunnittelijana toimi romanitaustainen graafikko Harri Skaren.
Kehitys ja laajeneminen
Sotavuosien vaikutus: Toiminnan mukautuminen ja yhteiskunnallinen rooli
Sotavuosina Mustalaislähetys tarjosi hengellistä ja sosiaalista tukea romaniväestölle, auttaen heitä esimerkiksi asumisen kysymyksissä ja oikeusasioissa sekä ohjaten orpolapsia lastenkoteihin. Sotavuosina 1939-1945 taloudellinen ahdinko kosketti erityisesti romaniperheitä. Mustalaislähetys käyttikin kaikki aiempina vuosina järjestölle kertyneet varat jakaen ne raha-avustuksina romaniperheille.
Jälleenrakennuskausi: Uudet aluevaltaukset ja palvelujen laajentaminen
1960-luvun alussa Mustalaislähetys laajensi lastensuojelutoimintaansa perustaen Kotimäen ja Päiväkummun lastenkotien lisäksi kaksi uutta lastensuojeluyksikköä: Kauniaisten nuorisokodin vuonna 1960 ja Tiukulan lastenkodin vuonna 1963. Rahoitus näille hankkeille saatiin Raha-automaattiyhdistykseltä, yhteisvastuukeräyksistä, yhdistyksen omista keräyksistä sekä lainoista. Tämä osoittaa, kuinka Mustalaislähetys alkoi laajentaa toimintaansa lastensuojelun alueelle vastaamaan paremmin romaniväestön tarpeita.
Modernisaatio ja muutos: 1960–1980-lukujen uudistukset ja strategiat
1970-luvulla Mustalaislähetyksessä oli merkittäviä tapahtumia, kuten ensimmäisen kerran kirkolta saatu kolehti täysimääräisenä, romanikielisen ohjelman aloitteen tekeminen Yleisradiolle, ja yhden romanikielisen lauluvihon julkaisu vuonna 1970 (Viljo Koiviston ”Deulikaane Džambibi”). Järjestön toimeksiannosta tehtiin myös romanikielen aapisen käsikirjoitus vuonna 1971, mutta sitä ei julkaistu vanhempien romanien vastustuksen vuoksi. Tämä vuosikymmen sisälsi myös 142 leirin järjestämisen yhteistyössä seurakuntien kanssa ja ”omia” leirejä, joissa osallistujia oli satoja. Lisäksi 1970-luvulla tehtiin merkittäviä aloitteita romanien sosiaalisten olojen ja asumisen parantamiseksi, mukaan lukien rotusyrjinnän kriminalisointi ja valtion asettaman romanien koulutustoimikunnan ja kielikomitean perustaminen.
Keuruulla järjestettiin ”romanijuhlat” vuonna 1947 Mustalaislähetyksen toiminnassa mukana olleen Vapaakirkon pastori Eeli Jokisen toimesta. Romanijuhlilla kuultiin evankeliumia ja tiedotettiin Mustalaislähetys ry:n toiminnasta.
Keuruulla järjestettiin ”romanijuhlat” vuonna 1947 Mustalaislähetyksen toiminnassa mukana olleen Vapaa kirkon pastori Eeli Jokisen toimesta. Romanijuhlilla kuultiin evankeliumia ja tiedotettiin Mustalaislähetys ry:n toiminnasta.
RMT-palvelut ja muut toimintamuodot
Hengellinen työ: Perinteet ja nykyhetki
Romano Mission juuret ovat syvällä hengellisessä työssä, ja tämä perinne jatkuu vahvana nykypäivään asti. Hengellinen työ tarjoaa romaniväestölle paitsi uskonnollista tukea myös yhteisöllisyyden ja kuulumisen tunteen. Organisaatio järjestää säännöllisesti jumalanpalveluksia, rukoushetkiä ja hengellisiä tapahtumia, joissa korostuu kaikenikäisten osallistuminen ja aktiivinen mukanaolo. Lisäksi tarjotaan henkilökohtaista sielunhoitoa ja tukea uskonelämän kysymyksissä. Hengellinen työ on yhä keskeinen osa Romano Mission identiteettiä, joka yhdistää menneisyyden perinteet nykypäivän toimintaan ja tarpeisiin.
Sosiaalinen tukityö: Kattavat palvelut ja niiden kehittäminen
Romano Mission sosiaalinen tukityö kattaa laajan kirjon palveluita, jotka on suunnattu romaniväestön hyvinvoinnin ja itsenäisen elämän edistämiseen. Palveluihin kuuluvat muun muassa perhe- ja kasvatusneuvonta, taloudellinen neuvonta ja tuki, kouluttautumista ja työllistymistä edistävät toimenpiteet, rikollisuudesta ja päihdekierteestä erkaantuminen sekä asumisneuvonta. Sosiaalinen tukityö vastaa moninaisiin tarpeisiin, kuten päihdeongelmien ehkäisyyn ja hoitoon, nuorten tukemiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn. Organisaation sosiaaliohjaaja ja monet palveluohjaajat sekä muu henkilökunta tekevät tiivistä yhteistyötä asiakkaiden kanssa, luoden yksilöllisiä ratkaisuja ja tukisuunnitelmia.
Koulutus ja valistus: Ohjelmat, kurssit ja seminaarit
Koulutuksen ja valistuksen merkitys on korostunut Romano Mission toiminnassa vuosien varrella. Organisaatio tarjoaa erilaisia koulutusohjelmia, kursseja ja seminaareja, jotka on suunnattu sekä lapsille että aikuisille. Painopisteinä ovat perusopetuksen tukeminen, ammatillisen- ja korkeakoulutuksen mahdollisuuksien parantaminen ja aikuiskoulutus yhteistyössä eri koulutusorganisaatioiden kanssa. Erityistä huomiota kiinnitetään myös romanikulttuurin ja -kielen opetukseen, jolla pyritään vahvistamaan kulttuuri-identiteettiä ja edistämään kulttuurien välistä ymmärrystä. Koulutus- ja valistustoiminnan kautta Romano Missio tukee romanien yhteiskunnallista osallistumista ja edistää positiivista ja kulttuurista käsin nousevaa voimavaralähtöistä muutosta yhteisöissä.
Merkittäviä henkilöitä ja heidän vaikutuksensa
Väinö Lindberg: Kenttätyön uudistaja ja romanipolitiikan pitkäaikaisin vaikuttaja
Sosiaalineuvos Väinö Lindberg, joka liittyi Romano Mission työhön 1970-luvulla, oli keskeisessä roolissa kenttätyön uudistajana ja romanipolitiikan rakentajana. Hänen panoksensa oli merkittävä sekä kenttätyössä että laajemmassa vaikuttamistyössä. Lindbergin työura ulottui huonekalukauppiaasta tullimieheksi ja myöhemmin vaikuttamistyöhön romaniasioiden parissa. Hän toimi Mustalaisasiain neuvottelukunnan jäsenenä vuosina 1972–1986 ja myöhemmin Romaniasiain neuvottelukunnan varapuheenjohtajana aina vuoteen 2019 saakka. Lindbergin sitoutuminen politiikan kautta vaikuttamiseen korosti hänen näkemystään siitä, että yhteiskunnallisen aseman parantaminen vaati poliittista voimaa ja aktiivista osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Henry Hedman: Kulttuurisen Identiteetin puolestapuhuja
Teologi Henry Hedmanin nimitys Romano Mission ensimmäiseksi romanitaustaiseksi toiminnanjohtajaksi merkitsi merkittävää käännekohtaa organisaation historiassa. Hedmanin kaudella painotettiin romanikulttuurin, -tapojen ja -kielen arvostamista ja edistämistä. Hänen visionsa oli kehittää yhdistyksen toimintaa romanilähtöiseen suuntaan, mikä ilmeni muun muassa säännöllisissä romanikulttuurikoulutuksissa lastenkotien henkilöstölle. Hedmanin aikana tehtiin myös päätös yhdistyksen nimen muuttamisesta Romano Missio ry:ksi, mikä heijasti toiminnan laajempaa kulttuurista ja identiteettipoliittista suuntaa.
Henry Hedmanin toimikaudella romanien aktiivinen osallistuminen yhdistyksen toimintaan kasvoi merkittävästi. Romanityöntekijöiden edustus yhdistyksessä lisääntyi huomattavasti, ja romanikulttuurin ja -tapojen merkitys korostui kaikessa toiminnassa. Hedman toi romanikieliset jumalanpalvelukset osaksi yhdistyksen hengellistä työtä. Tämä aloite lisäsi hengellisten palveluiden saavutettavuutta romanikielellä ja vahvisti kulttuuri-identiteettiä. Vuonna 1999 Henry Hedman perusti ja johti Kris-ryhmää, joka toimi lastensuojeluyksiköiden tukirakenteena. Ryhmä kokoontui säännöllisesti kehittämään lastensuojelutoiminnan sisältöä ja romanikulttuuriin liittyvää osaamista. Hedman järjesti koulutuksia ja luentoja romanikulttuurista ja romanien historiasta, mikä lisäsi tietoa ja ymmärrystä näistä aiheista sekä yhdistyksen sisällä että laajemmin yhteiskunnassa. Hedman osallistui romanikielisten julkaisujen tuottamiseen, kuten Markuksen ja Johanneksen evankeliumien käännöksiin romanikielelle, mikä tuki hengellistä työtä ja kulttuurin säilyttämistä
Tuula Åkerlund: Vahva romaninaisten äänen esille tuoja
Ylioppilas Tuula Åkerlundin kausi Romano Mission toiminnanjohtajana alkoi vuonna 2006. Åkerlund, ensimmäinen romanitaustainen naispuolinen toiminnanjohtaja toimien tehtävässään aina lokakuun loppuun asti vuonna 2023. Yhteensä noin 17 vuotta, mikä tekee hänestä yhden pisimpään toimineista johtajista. Åkerlundin panos romanikielen ja -kulttuurin opettajana, leirityöntekijänä, hallituksen jäsenenä ja aktiivisena lehtikirjoittajana on ollut merkittävä. Hän on ollut mukana Romano Mission toiminnassa jo 1980-luvulta lähtien, ja hänen johdollaan organisaatio on jatkanut vaikuttavaa työtä erityisesti romaninaisten ja -tyttöjen aseman vahvistamiseksi.
Tuula Åkerlund aloitti Lastensuojelun kehittämisprojektin johtajana vuonna 1990, mikä merkitsi merkittävää panostusta lastensuojelun kehittämiseen ja lasten hyvinvoinnin parantamiseen. Åkerlund jatkoi romanikulttuurikoulutusten järjestämistä yhdistyksen henkilöstölle. Hän laati myös kirjallista materiaalia työntekijöiden käyttöön, mikä edisti kulttuurisen osaamisen kehittymistä. Åkerlund osallistui aktiivisesti projektien ja julkaisutoiminnan johtamiseen. Hän oli mukana luomassa ja kehittämässä erilaisia projekteja, jotka tähtäsivät romaniväestön koulutuksen ja hyvinvoinnin parantamiseen.
Mertsi Ärling – korkeasti koulutettu mediapersoona ja vaikuttaja
Ensihoitaja-sairaanhoitaja, diakonissa (YAMK) Mikael Mertsi ”Medi” Ärling nimitettiin Romano Missio ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi 1.11.2023. Hänellä on merkittävä tausta romaniväestön tukemisessa Suomessa. Ärlingin johdolla Romano Missio keskittyy koko romaniyhteisön mutta erityisesti lasten ja nuorten tukemiseen, koulutukseen, työllistymiseen ja sosiaaliseen osallisuuteen.
Ärlingin ura on sisältänyt merkittäviä hankkeita, kuten www.työnimi.fi ja www.operaatioruokakassi.com, jotka ovat edistäneet yhdenvertaisuutta ja köyhyyden ja syrjäytymisen vastaista työtä. Hän on saanut työstään laajaa tunnustusta sekä kansallisesti että kansainvälisesti ja on toiminut aktiivisesti monissa luottamustehtävissä sekä mediassa, korostaen romanien yhdenvertaisuutta.
Ärlingin työssä korostuu uuden johtajuusosaaminen, oppimisen rohkeus, ammattitaito ja nöyrä sydän, jotka ovat inspiroineet monia ja vaikuttaneet asenteiden muutokseen sekä elämänlaadun parantumiseen. Itsekin entisenä Romano Mission lastenkodin – Kotimäen – kasvattina hän keskittyy puolustamaan pienimmän ihmisen asiaa ja edistämään konkreettisin toimin yhdenvertaisuutta ja oikeudenmukaisuutta, mikä osoittaa, miten yksilön toiminta voi merkittävästi edistää yhteiskunnan kehitystä ja tukea haavoittuvassa asemassa olevien hyvinvointia.
Mertsi Ärling, presidentti Tarja Halonen ja Tuula Åkerlund
Tulevaisuuteen katsoen
Romano Missio katsoo tulevaisuuteen optimistisesti, tunnustaen samalla kohtaamansa haasteet ja mahdollisuudet. Organisaation tavoitteena on jatkaa romaniväestön hyvinvoinnin, oikeuksien ja kulttuurin edistämistä, samalla kun se sopeutuu yhteiskunnan muutoksiin ja hyödyntää uusia teknologioita ja toimintatapoja. Romano Missio haluaa vahvistaa yhteistyötä eri toimijoiden kanssa sekä kansallisesti että kansainvälisesti, rakentaen entistä inklusiivisempaa ja oikeudenmukaisempaa yhteiskuntaa.
Romano Mission tarina on kertomus sitkeydestä, muutoksesta ja toivosta. Organisaation historia, nykyhetki ja tulevaisuudennäkymät kertovat tarinan yhteisöstä, joka pyrkii jatkuvasti parantamaan elinoloja ja edistämään yhdenvertaisuutta. Tulevaisuudessa Romano Missio jatkaa työtään romaniväestön hyväksi, pyrkien luomaan yhä paremman huomisen kaikille.