Tietoa romaneista

Kotisivuilla on pieni tietopaketti romanien historiasta ja tapakulttuurista.
Katso lisää alasivuilta:

Romanien historia

Romanikulttuuri

Keitä me olemme

Romanit ovat kansa, jolla on oma lippu ja oma kansallislaulu, mutta ei omaa maata.
Suomen romanit ovat suomen kansalaisia ja äidinkielemme on Suomi. Meillä on muiden suomalaisten kanssa yhteinen 500 vuotinen historia, mutta myös suomalaisten vaiheista poikkeava menneisyys.

Arviot romanien väkiluvusta Euroopan neuvoston kattamalla maantieteellisellä alueella vaihtelee. Euroopan neuvoston teksteissä 10 – 12 miljoonaa on katsottu sopivaksi.
Suomen romaneita on arvion mukaan 13 000 – 14 000, joista osa asuu Ruotsissa.

Romanit tunnetaan kiertävästä elämäntyylistään, mutta 80–85 prosenttia — Euroopan romaneista asuu nykyään paikallaan.  Kiertävää elämää eläviä on ainoastaan lähinnä Ranskassa, Benelux-maissa, Sveitsissä, Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.  Heistäkin useat ovat siirtymässä kohti paikallaan pysyvää elämäntapaa.
Suomen romanien historiaan sisältyy myös kiertävä vaihe. Nykyään romaneilla on yhtäläiset kansalaisoikeudet ja -velvollisuudet. Elämme samanlaista arkea, kuin kaikki muutkin suomalaiset.

Romanilippu edustaa kansaa, ei tarkkarajaista valtiota.

Lipun sininen väri symboloi taivasta, vapautta, hengellisyyttä ja ikuisuutta,
vihreä taas luontoa ja maata. Punainen 16-puolainen pyörä symboloi hevosten vetämien vankkurien, matkustamisen, kasvun ja kehityksen lisäksi myös romanien intialaista alkuperää — heidän “kotimaataan”, josta he lähtivät jo 800-luvulla. Pyörä on samantapainen kuin Intian lipussa näkyvä chakra, jossa on 24 puolaa, kuten tunteja vuorokaudessa.

Suomen romanien suhtautuminen romanien lippuun on kaksijakoista. Romanit ovat ylpeitä romanitaustastaan, mutta useinmiten Suomen lippu koetaan enemmän ”omaksi”.