Yhdistyksen historiaa
Alkuajan toiminta
Mustalaislähetystä pyrittiin organisoimaan muiden yhdistysten tavoin, mutta lähetyksellä ei ollut tarpeeksi varoja työntekijöiden palkkaamiseen. Johdosta vastasi johtokunta ja sihteerinä toimi Oskari Jalkio. Jalkion varsinainen työpaikka oli keskustoimistossa, josta hän johti toimintaa. Keskustoimiston tehtävänä oli herättää kansalaisissa halu mustalaislähetystyöhön. Tarkoitusta varten palkattiin matkapuhujia, jotka kiersivät eri puolilla maata pitämässä hengellisiä tilaisuuksia. Myös Oskari Jalkio toimi kiertävänä romanityöntekijänä.
Mustalaislähetys oli ottanut tavoitteekseen romanien pelastamisen hengellisestä ja taloudellisesta rappiotilasta. Työn tavoite oli siis sekä hengellinen että sosiaalinen, eikä näiden kahden linjan yhdistäminen ollut ongelmatonta. Asia herätti ristiriitaa. Osa jäsenistä oli sitä mieltä, että toiminta on liian hengellistä, kun taas osa ajatteli sen olevan liian maallista, kun pidettiin esillä romanien yhteiskunnallisen aseman parantamista. Jalkio uskoi, että hengelliseltä pohjalta tehtävällä työllä olisi parhaat edellytykset onnistua. Vaikka työ oli vahvasti hengellistä, oli tavoitteena silti romanien yhteiskunnallisen aseman parantaminen. Ilman yhteiskunnan tukea ei kuitenkaan voitu paljoakaan tehdä. Mustalaislähetyksen työntekijät ymmärsivät, että tilapäinen apu ei olisi riittävää, vaan tarvittaisiin laajamittaista ja tulevaisuuteen tähtäävää työtä. Mustalaislähetyksen tehtävä olikin kiinnittää yhteiskunnan johtoelimien huomiota romanien asemaan ja tehdä ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Mustalaislähetyksen työntekijät kannustivat myös romaneja oman tilanteensa korjaamiseen ja kävivät aktiivisesti keskustelua romaneiden kanssa heidän sosiaalisesta asemastaan. Työ tuotti tulosta ja herätti osassa romanikansaa intoa tekemään ehdotuksia romanien yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi.
Mustalaislähetys ylläpiti monipuolista valistustoimintaa romaneille ja valtaväestölle. Käytössä oli maan sanomalehtien lisäksi myös oma Kiertolainen -julkaisu. Kokouksissa ja juhlissa käsiteltiin romanien historiaa, lähetystyön tavoitteita sekä romanien ja valtaväestön välisiä suhteita. Työ oli monin paikoin diplomaattista, kahdensuuntaista vuoropuhelua romanien ja valtaväestön välillä. Mustalaislähetys oli saavuttanut aseman, jossa se nautti sekä valtaväestön että romanien luottamusta.
Lähde: Armas Viita, Mustalaisväestön hyväksi