Romaninainen – alistettu ja näkymätön vai väkevä ja kaiken kannattelija.
Kun moni katsoo romaninaista, he näkevät vain ”hunnutetun” hahmon, pitsireunaisen esiliinan ja perinteiden kahlehtiman vaimon. He ajattelevat, että hän on hiljainen, nöyrä, miestään kuunteleva ja taustalle vetäytyvä. He ajattelevat, että hän elää maailmassa, jossa mies sanelee hänet nyrkin ja hellan väliin ja nainen myöntyy osaansa. Mutta jos he vain tietäisivät. Jos he vain uskaltaisivat katsoa pinnan alle. Siellä, vaatteiden ja roolien takana, sykkii voima, jota vain harva osaa edes kuvitella.
Minä olen mies ja kiinnittänyt huomiota siihen, miten maailma katsoo romaninaista. He eiväy ole nähneet toisenlaista totuutta. Olen kasvanut romaninaisten ympäröimänä – äitien, siskojen, vaimojen ja tyttärien rinnalla. Olen nähnyt heidän työnsä, kipunsa ja voimansa. Ja tiedän, että vaikka yhteiskunta joskus yrittäisi maalata heidät heikoiksi, todellisuus on toinen. Romaninainen ei ole heikko. Hän on perheensä kivijalka, kulttuurinsa kantaja ja vartija, sukunsa perintöä suojeleva kilpi ja samalla pehmeä syli, jossa lapset kasvavat vahvoiksi. Hän tuntee historian painon hartioillaan, mutta hän kantaa sen ylpeydellä. Kun maailma kohtelee häntä epäoikeudenmukaisesti, hän puristaa huulensa yhteen, nostaa leukansa korkealle ja jatkaa eteenpäin. Hän ei alistu, vaikka maailma odottaisi hänen niin tekevän.
”Hänen tummat silmänsä kantavat vuosisatojen tarinoita, hänen ylväytensä on kuin auringossa hohtava pronssi, ja hänen olemuksessaan on sellaista aistillisuutta ja voimaa, jota harva uskaltaa katsoa silmiin asti.”
Hän on se, joka opettaa lapsensa kohtaamaan maailman, joka usein kääntää katseensa pois. Hän on se, joka rakentaa sillat perinteen ja modernin välille, tasapainoilee siitä, mitä on ollut ja mitä voisi olla. Hän on rakkauden ja tiukkojen sanojen sekamelska, joka kasvattaa sukupolven toisensa jälkeen kärsivällisyydellä ja päättäväisyydellä.
Mutta ei voi kiistää sitä, että romaninaisen elämä ei ole aina ollut helppo. Syrjintä, taloudellinen epävarmuus ja ulkopuolisten asettamat rajat ovat olleet esteinä. On ollut aikoja, jolloin romaninaisen sanat eivät ole kantaneet tarpeeksi kauas, jolloin hän on joutunut taistelemaan näkymättömyyden kanssa. Mutta aina hän on noussut, aina hän on taistellut.
Terveessä perheessä romaninaisen voima on horjumaton. Hän on rakkauden ja kunnioituksen kohde, jolle miehet antavat arvon. Mutta sairaissa suhteissa kuva muuttuu. Siinä maailmassa, jossa alistaminen ja vallankäyttö ottavat vallan, hän voi menettää loistonsa. Silloin voima, joka hänessä asuu, joutuu taistelemaan selviytymisestä. Kaikilla naisilla ei ole ollut mahdollisuutta murtaa noita kahleet, mutta moni on. Ja heidän tarinansa ovat taistelun ja selviytymisen monumentteja.
Romaninainen ei ole vain kulttuurinsa vartija, vaan myös yhteiskunnan voima. Hän tekee työtä, kasvattaa lapsensa, opettaa heidät ylpeiksi juuristaan ja varmistaa, että tulevat sukupolvet tietävät keitä ovat. Hän seisoo rintamana romanivastaisuutta vastaan, hän ei hiljene, vaikka maailma niin toivoisi. Hän on naisellinen ja kaunis, mutta hänessä on myös rautaa ja tulta. Hän on perheen sydän ja yhteisönsä selkäranka.
Kun seuraavan kerran näet romaninaisen kulkevan kadulla, älä ajattele häntä uhrina. Ajattele häntä voimana, joka jaksaa, kannattelee ja suojelee. Ajattele häntä maailmana, jossa rakkaus ja tahto kulkevat käsi kädessä. Romaninainen ei ole heikko. Hän on tarina, joka ansaitsee tulla kuulluksi. Ja minä, romaninaisia rakastava ja kunnioittava mies, tahdon kertoa tuon tarinan.
💐 Hyvää naistenpäivää kaikille upeille naisille – mutta erityisesti teille, romaninaisille! Olkaa ylpeitä itsestänne, loistakaa rohkeudellanne ja kantakaa perintönne kauneutta ja voimaa. Tänään juhlimme teitä, teidän vahvuuttanne, teidän tarinaanne! ❤️✨
