Annelin tarina – Matka sekaannuksesta toivoon

Kun Anneli Isberg kertoo elämästään, sanat tuntuvat värisevän hänen kokemustensa painosta ja samalla toivon uudesta alusta. Hänen tarinansa ei ole vain kertomus selviytymisestä, vaan myös matkasta kohti syvää elämän merkityksellisyyttä ja voimaantumisesta. Hänen polkunsa on monelle todiste siitä, miten elämä voi muuttua, kun saa oikeanlaista tukea ja uskaltaa kohdata itsensä.

Synkästä menneisyydestä ensimmäiseen valonpilkahdukseen

Anneli eli vuosien ajan pimeydessä, jossa raha, huumeet ja alkoholilla turrutetut päivät olivat arkea. Nuorena alkanut lääkkeiden käyttö vei nopeasti mukanaan, ja kierre vei hänet syvemmälle huumeiden ja rikosten maailmaan. Vuosien vankilaelämä sai hänet unohtamaan, miltä tuntui olla oma itsensä.

– ”Aamulla ei muistanut, mitä edellisen päivän aikana oli tehnyt. Se oli mun tapa paeta omia ajatuksia ja sitä kipua, mitä elämä oli muhun tehnyt,” Anneli kertoo.

Vaikka maailma oli murjonut, sisällä kyti pieni toivo paremmasta. Kun hän vankilassa polvistui ja päätti pyytää Jumalaa elämäänsä, jotain muuttui. Hän pyysi voimaa selviytyä, vaikka tiesi, että matka ei tulisi olemaan helppo.

Naisten Kulma – avain matkalla eteenpäin

Vankilassa Anneli kuuli Romano Mission Naisten kulmasta, ja se osoittautui käänteentekeväksi hänen elämässään. Naisten kulman työntekijät, kuten Heidi ja Kati, eivät vain kuunnelleet – he kohtasivat Annelin aidosti; ihmisenä.

– ”Mä sain olla siellä oma itseni. Heidi ja Kati antoivat mulle työkaluja arkeen, ja ne ovat kantaneet mua tähän asti,” Anneli kuvailee kiitollisena.

Naisten kulman merkitys ei ollut pelkästään käytännön neuvoissa tai rukoushetkissä, vaan siinä, että Anneli koki ensimmäistä kertaa pitkään aikaan olevansa hyväksytty ja arvokas sellaisena kuin on. Pieni hetki, kun hän istui muiden kanssa pöydän ympärillä aloittamassa päivää rukouksella, jäi erityisesti mieleen.

– ”Mä muistan ajatelleeni, miten mun ympärillä voi olla näin hyviä ihmisiä, kun itse olen elänyt sellaisen elämän. Kiitin Jumalaa siitä, että hän oli tuonut heidät mun elämään.”

Tie eteenpäin: usko, tuki ja tavoitteet

Anneli on kiitollinen myös seurakunnalle, joka on auttanut häntä löytämään uusia unelmia ja tavoitteita. Hän käy sielunhoidon kurssia ja toivoo tulevaisuudessa työskentelevänsä seurakuntatyössä auttaakseen muita. Matka ei ole ollut helppo, mutta hänen uskonsa ja Naisten kulmasta saatu tuki ovat tehneet siitä mahdollisen.

– ”Mun suurimmat haasteet on olleet jättää ne vanhat ystävät ja elämä taakse. Naisten kulman työntekijät kuitenkin jaksoivat valaa muhun uskoa, että mä pystyn, ja täytyy sanoa, että olen itsekin yllättynyt siitä, mihin musta on,” Anneli sanoo hymyillen.

Valo, joka kantaa pimeimmänkin yli

Annelin tarina on vahva esimerkki siitä, kuinka pienilläkin teoilla voi olla suuri merkitys. Hän haluaa rohkaista muita ottamaan vastaan apua ja uskomaan siihen, että muutos on mahdollinen. Hän kiteyttää sanomansa näin:

– ”Ottakaa pienetkin avut vastaan. Se voi olla vaikka yksi lause, joka saa ymmärtämään, mikä elämässä on tärkeää. Toivon, että me, ketkä ollaan uskossa, mennään sinne, minne muut eivät menisi.”

Anneli ei olisi tässä ilman Jumalaa, mutta myös ilman Naisten kulmaa ja seurakunnan tukea. Hänen tarinansa muistuttaa, että toivo löytyy usein juuri sieltä, missä sitä vähiten odottaa.

Kuva: Anneli kotialbumi
Teksti: Annelin kirjoituksesta koonnut Mertsi Ärling