Järjestön johtaminen sen arvojen kautta – näin syntyvät huippusuoritukset

Kirjahyllyni on täynnä toinen toistaan parempia johtajuuskirjoja, kuten Patrick Lencionin “The Five Dysfunctions of a Team” ja Simon Sinekin “Leaders Eat Last”. Jokaisessa niistä on oma viisautensa ja toimivat upeasti mentorina johtamisen haasteiden keskellä, mutta huomasin lukiessani, että ydinkysymys ei lopulta ole siitä, miten hyvä johtaja olen tai strategisti osaan olla. Kyse on paljon enemmän siitä, millaisen ympäristön luon. ”Mentorit” huutavat huomioimaan millaista kulttuuria johtajan johtajuus on luomassa – Ollaanko luomassa paikka, jossa jokainen voi kokea olevansa arvokas ja merkityksellinen? Tämä kysymys resonoi myös Raamatun opetuksissa, joissa toistuvasti muistutetaan arvostamaan ja kunnioittamaan toisiamme mm. haastamalla kilpailemaan toinen toistenne kunnioittamisesta.

Jesajan kirja (Jes. 41:10) sanoo: “Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; älä säiky, sillä minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua…”. Jos tämä lupaus annetaan meille, miksi emme loisi samanlaista tukea ja turvallisuutta myös niille, joiden kanssa teemme töitä? Tässä blogikirjoituksessa pohdin, miten arvostava ja turvallinen ilmapiiri voi muuttaa koko työyhteisön kulttuurin. Tämä kaikki liittyy syvästi Romano Mission arvoihin: ihmisarvoon, ammatillisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja yhteisöllisyyteen.

Arvostava ja turvallinen ilmapiiri – polttoaine huippusuorituksille
Olen huomannut, että kun ihmiset tuntevat olevansa arvostettuja ja työllä on heille merkitystä, heidän sisäinen liekkinsä alkaa palaa kirkkaammin. Mieti, kuinka voisit itse työskennellä, jos tietäisit, että virheet eivät johda syyttelyyn, vaan oppimiseen. Tällainen ilmapiiri mahdollistaa uuden luomisen ja riskien ottamisen ilman pelkoa.

Paavali kirjoittaa kirjeessään kolossalaisille (Kol. 3:23–24): “Minkä tahansa teettekin, tehkää se koko sydämestä niin kuin Herralle…”. Työn merkityksellisyys löytyy siitä, että ymmärrämme palvelevamme jotain suurempaa tarkoitusta – olemme Missiossa tekemässä töitä koko romaniyhteisön eteen. Kun johtaja pystyy tuomaan tämän merkityksen esiin, se voi muuttaa koko organisaation dynamiikan.

Viestit muuttavat kulttuuria
Johtajan sanat ovat kuin siemeniä – ne kasvavat ja vaikuttavat pitkään sen jälkeen, kun ne on lausuttu. Tässä on muutama yksinkertainen, mutta voimakas viesti, jotka muuttavat ja muovaavat kulttuuria:

“Anteeksi”
Anteeksi pyytäminen ei ole merkki heikkoudesta. Kun johtaja pyytää anteeksi, hän osoittaa esimerkillään, että virheet ovat osa oppimista. Se tuo mukaan inhimillisyyttä ja muistuttaa, että kaikki olemme keskeneräisiä. Aivan kuten 1. Joh. 1:9 lupaa: “Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi…”, myös työyhteisössä anteeksianto voi tuoda uutta toivoa ja motivaatiota. On hyvä muistaa, että meissä kaikissa on Jumalan työ vielä kesken, siksi meidän tulee olla armollisia toisiamme kohtaan.

“Tein virheen”
Johtaja, joka uskaltaa myöntää virheensä, rakentaa rehellisyyden kulttuuria. Tämä rohkaisee myös muita olemaan avoimia ja myöntämään omat mokansa. Brené Brown puhuu kirjassaan “Dare to Lead” siitä, miten haavoittuvuuden osoittaminen on todellisen johtajuuden ydintä. Tämä on linjassa myös arvoistamme ammatillisuuden ja korkeiden työtä ja tekemistämme määrittelevien eettisten standardien kanssa.

“Luotan sinuun”
Luottamus ei ole itsestäänselvyys – se on rakennettava askel kerrallaan. Kun johtaja sanoo “Luotan sinuun”, hän viestii, että toinen on arvokas ja päteä tekemään omia päätöksiään. Tämä ei vain vahvista itseluottamusta, vaan myös yhteisöllisyyden tunnetta, jossa kaikki kokevat olevansa osa jotain suurempaa.

Luottamisen vastakohta, mikromanageeraaminen – eli jatkuva puuttuminen pienimpiinkin yksityiskohtiin – on luottamuksen varma tappaja. Se viestii työntekijälle, ettei hänen kykyihinsä uskota. Tämä voi johtaa turhautumiseen, motivaation laskuun ja jopa työuupumukseen. Johtajana luottamus tarkoittaa myös uskallusta antaa tilaa ja mahdollisuuksia oppia. Raamatun viisaus “Rakastakaa toisianne veljinä ja sisarina…” (Room. 12:10) muistuttaa meidän tehtävästä tukea ja vahvistaa toinen toisiamme – ei tukahduttaa luottamusta.

“Tiedän, että pystyt parempaan”
Tämä on lause, joka voi kannustaa tai lannistaa. Oikein käytettynä se on kuitenkin haaste, joka auttaa ihmistä kasvamaan. Se osoittaa, että johtaja näkee potentiaalin ja haluaa auttaa tuomaan sen esiin. Jeesus itse näki aina ihmisissä enemmän kuin he näkivät itsessään. Kun Pietari oli luhistumassa oman heikkoutensa alla, Jeesus kuitenkin sanoi: “Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani…” (Matt. 16:18). Samalla tavalla tällaiset sanat voivat antaa uutta voimaa.

“Kiitos”
Kiitollisuus on yksi helpoimmista ja tehokkaimmista tavoista luoda hyvä ilmapiiri. Kun kiitämme, tunnustamme toisen panoksen ja arvostamme sitä. Paavali muistuttaa (1. Tess. 5:18): “Kiittäkää kaikesta, sillä se on Jumalan tahto…”. Kiitollisuuden ilmapiiri ei vain tee arjesta miellyttävää, vaan se motivoi ihmiset antamaan parastaan.

Johtajan rooli kulttuurin muovaajana
Kulttuuri ei synny itsestään, vaan se rakentuu arjen pienistä teoista ja sanoista. Hyvä johtaja ymmärtää, että hänen esimerkkinsä on kaikista voimakkain työkalu. Kun johtaja uskaltaa olla avoin ja haavoittuvainen, hän mahdollistaa muidenkin tekevän samoin.

Raamatun opetukset yhteisöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden merkityksestä tarjoavat tässä vahvan pohjan: “Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille…” (Matt. 7:12). Kun tätä periaatetta sovelletaan työelämään, syntyy kulttuuri, jossa jokainen voi kukoistaa.

Romano Mission toiminnanjohtaja aion jatkossakin nojata täysillä sen yhdessä luotuihin arvoihin, joiden tehtävänä on ohjata meitä luomaan työyhteisöä, jossa turvallisuus, arvostus ja rohkeus kulkevat käsi kädessä. Kun yhdistämme nämä periaatteet kristillisen ihmiskäsitykseen, rohkeaan johtajuuteen ja aidosti inhimilliseen vuorovaikutukseen, meillä on mahdollisuus saavuttaa jotain poikkeuksellista. Meidän ei tarvitse pelätä virheitä, vaan voimme kohdata ne avoimesti ja oppia niistä – yhdessä.