Romano Missio ry:n Arvokas elämä -hankkeessa halutaan ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen keinoin katkaista väkivallan kierrettä ja lisätä romaniyhteisön turvallisuutta ja hyvinvointia.

Romaninaiset yhteiskunnan rakentajina – Minna Canthin päivä 19.3.

Romaninaiset yhteiskunnan rakentajina ”naiskysymys ei ole ainoastaan naiskysymys vaan ihmiskunnan kysymys” (Minna Canthin ja tasa-arvon päivä)

Romano Missio on vuosikymmenten ajan kantanut soihtua romaniväestön puolesta, valaisten polkua kohti toivoa ja osallisuutta. Erityisesti sen naiserityistyö, kuten Naisten Kulma -hanke, on sytyttänyt kipinän romaninaisten sydämiin – kipinän, joka ei ainoastaan lämmitä heitä itseään vaan säteilee valoa koko perheeseen aina yhteiskuntaan asti.

Me uskomme vakaasti, että kun romaninaiset saavat äänen, voiman ja mahdollisuuden, he eivät ole vain tuen vastaanottajia – heistä tulee vahvoja rakentajia, jotka kantavat mukanaan tulevaisuuden lupauksen. Naiskysymys ei ole pelkkä romaninaisten taistelu; se on ihmiskunnan yhteinen missio, joka luo vakautta ja turvallisuutta meille kaikille.

Voimaantumisen liekki on syttynyt Naisten Kulmassa

Naisten Kulma syntyi vuonna 2017 romaninaisten omasta huudosta sekä entisen naisvankilan johtajan Kaisa Tammen mahdollistamisesta – tarpeesta tulla nähdyksi, kuulluksi ja autetuksi. Tämä Romano Mission sydänprojekti on omistettu rikostaustaisille ja syrjäytymisriskissä oleville naisille, jotka kantavat harteillaan paitsi omia haavojaan myös sukupolvien mittaista taakkaa. Helsingissä ja Oulussa toimivat tukipisteet tarjoavat kulttuurisensitiivistä apua VOIVA-mallin kautta, auttaen naisia jo vankeuden tai yhdyskuntaseuraamusten aikana. Tämä ei ole vain kuntoutusta – se on uudestisyntymistä.

Kuvittele nainen, joka on kantanut häpeää ja pelkoa, mutta löytää Naisten Kulmasta paikan, jossa hän voi laskea taakkansa ja kohottaa päänsä. Hän ei ole enää vain selviytyjä; hän on toimija, joka kirjoittaa oman tarinansa uudelleen. Tämä muutos ei kosketa vain häntä – se värjää hänen perheensä, lapsensa ja yhteisönsä uusilla toivon sävyillä. Me näemme tämän työn hedelmät joka päivä: romaninaiset/äidit/tyttäret nousevat, ja heidän nousunsa on kuin aamunkoi, joka murtaa pimeyden.

Rohkeus muutoksen airuena

Raamatussa naiset, kuten Ester ja Ruut kantavat mukanaan samaa voimaa, jota näemme romaninaisissa tänään. Ester astui rohkeasti kuninkaan eteen pelastaakseen kansansa, vaikka riskinä oli hänen henkensä. Ruut, muukalainen Moabista, valitsi uskollisuuden ja rakensi uuden elämän, josta syntyi lopulta kuninkaiden sukua. Romaninaiset, jotka ovat kohdanneet syrjintää, väkivaltaa ja ulkopuolisuutta, kantavat samankaltaista rohkeutta. Heidän taistelunsa ei ole vain selviytymistä – se on uhrautuvaa rakkautta ja peräänantamatonta uskoa parempaan. Kuten Raamatun naiset, he ovat usein näkymättömiä sankarittaria, mutta heidän tekonsa muuttavat historian kulkua.

Turvallisuus syntyy kodeista ja sydämistä

Me Romano Missiossa tiedämme, että yhteiskunnan vahvuus mitataan sen heikoimpien jäsenten hyvinvoinnilla. Romaninaiset ovat perinteisesti olleet kotien sydän, mutta liian moni heistä on kohdannut turvattomuutta juuri siellä, missä sen pitäisi olla pyhää – omassa kodissaan. Naisten Kulma ei ole pelkkä tuki; se on vallankumous, joka haluaa olla katkaisemassa väkivallan ja pelon kierteen. Kun nainen löytää turvan ja voiman, hänestä tulee majakka, joka valaisee lapsilleen tietä tulevaisuuteen. Turvallisuus ei ole vain rajojen vartiointia; se on sydänten ja kotien rauhaa, jota romaninaiset rakentavat joka päivä (Mari Leppänen, Naiskysymys on ihmiskunnan turvallisuuskysymys, Helsingin Sanomat, 18.3.2025).

Romaninaisten uusi aamu

Elokuussa 2024 käynnistynyt Aktiivinen toimijuus -ESR-hanke (KokoNainen-HiloRomni)  sekä helmikuussa 2025 alkanut Uusi arvokas elämä hankkeet ovat seuraava askel tässä pyhässä työssä. ESR-rahoitteinen ja toinen Stea-rahoitteinen projekti syventävät sekä kantasuomalaisten että maahanmuuttaneiden romaninaisten hyvinvointia ja osallisuutta, antaen heille välineitä paitsi selviytyä myös kukoistaa. Nämä eivät ole vain projekteja – se on lupauksia. Me uskomme, että romaninaiset eivät ole yhteiskunnan reunalla seisovia varjoja, vaan sen keskiöön kuuluvia valontuojia. Heidän tarinansa ovat täynnä kipua, mutta myös voimaa, joka voi muuttaa maailmaa. Kun he saavat elämän  syrjästä kiinni, koulutusta, työtä ja päätösvaltaa, he eivät ainoastaan nouse itse – he nostavat meidät kaikki.

Romaninaisten aika on nyt

Me Romano Missiossa katsomme tulevaisuuteen silmät kirkkaina ja sydämet täynnä uskoa. Me uskomme, että romaninaisten voimaantuminen ei ole vain heidän voittonsa; se on meidän kaikkien voitto, joka tuo mukanaan turvallisemman, oikeudenmukaisemman ja rakkaudellisemman maailman.

Tämä on meidän missiomme: sytyttää valo, joka ei sammu, ja rakentaa tulevaisuus, jossa jokainen romaninainen voi sanoa: ”Minä olen täällä, ja minä riitän.” Ja kun he nousevat, me kaikki nouseamme – kohti aamua, joka on täynnä toivoa.

Yhteiskunnan vahvuus mitataan sen heikoimpien jäsenten hyvinvoinnilla. Romaninaiset ovat perinteisesti olleet kotien sydän, mutta liian moni heistä on kohdannut turvattomuutta juuri siellä, missä sen pitäisi olla pyhää – omassa kodissaan. Naisten Kulma ei ole pelkkä tuki; se on vallankumous, joka haluaa olla katkaisemassa väkivallan ja pelon kierteen. Kun nainen löytää turvan ja voiman, hänestä tulee majakka, joka valaisee lapsilleen tietä tulevaisuuteen. Turvallisuus ei ole vain rajojen vartiointia; se on sydänten ja kotien rauhaa, jota romaninaiset rakentavat joka päivä (Mari Leppänen, Naiskysymys on ihmiskunnan turvallisuuskysymys, Helsingin Sanomat, 18.3.2025).

Romaninaisten uusi aamu

Elokuussa 2024 käynnistynyt Aktiivinen toimijuus -ESR-hanke (KokoNainen-HiloRomni) on seuraava askel tässä pyhässä työssä. ESR-rahoitteinen projekti syventää sekä kantasuomalaisten että maahanmuuttaneiden romaninaisten hyvinvointia ja osallisuutta, antaen heille välineitä paitsi selviytyä myös kukoistaa. Tämä ei ole vain projekti – se on lupaus. Me uskomme, että romaninaiset eivät ole yhteiskunnan reunalla seisovia varjoja, vaan sen keskiöön kuuluvia valontuojia. Heidän tarinansa ovat täynnä kipua, mutta myös voimaa, joka voi muuttaa maailmaa. Kun he saavat koulutusta, työtä ja päätösvaltaa, he eivät ainoastaan nouse itse – he nostavat meidät kaikki.

Romaninaisten aika on nyt

Me Romano Missiossa katsomme tulevaisuuteen silmät kirkkaina ja sydämet täynnä uskoa. Me uskomme, että romaninaisten voimaantuminen ei ole vain heidän voittonsa; se on meidän kaikkien voitto, joka tuo mukanaan turvallisemman, oikeudenmukaisemman ja rakkaudellisemman maailman.

Meidän missiomme on sytyttää valo, joka ei sammu, ja rakentaa tulevaisuus yhdessä muiden romanijärjestöjen ja toimijoiden kanssa, jossa jokainen romaninainen voi sanoa: ”Minä olen täällä, ja minä riitän.” Ja kun he nousevat, me kaikki nousemme – kohti aamua, joka on täynnä toivoa.

 

Kirjoittaja:

Mertsi MEDI Ärling
Toiminnanjohtaja
Romano Missio

Uusi arvokas elämä -projekti on käynnistynyt – Mirjam tarjoaa tukea romaniperheille!

Romaniperheiden hyvinvointiin keskittyvä Uusi arvokas elämä -hanke on käynnistynyt! Hanke tarjoaa romanilapsille, nuorille ja perheille yksilöllistä ja yhteisöllistä tukea arjen haasteisiin, vahvistaa vanhemmuutta ja edistää turvallisuutta sekä yhteisöllisyyttä. Hanke keskittyy myös tukiperheiden ja romanivapaaehtoisten mentorien kouluttamiseen, jotta tukea olisi saatavilla kulttuurisesti ymmärtävässä ja luottamuksellisessa ympäristössä.

Tuttu ja kokenut perhetyön ammattilainen mukana hankkeessa

Romano Missio panostaa romaniperheiden hyvinvoinnin tukemiseen pitkäjänteisesti. Uuden hankkeen myötä mukaan on saatu Mirjam Hagert, joka tuo mukanaan laajan osaamisen perhetyöstä ja romaniperheiden tukemisesta. Mirjam työskenteli aiemmin Arvokas elämä -hankkeessa, ja hänen kokemuksensa sekä syvällinen ymmärryksensä romaniperheiden tilanteista tekevät hänestä arvokkaan lisän uuteen projektiin.

– ”Romaniperheiden tukeminen vaatii erityistä ymmärrystä ja kulttuurisensitiivistä työotetta. Olen innoissani saadessani jatkaa tätä tärkeää työtä ja olla mukana rakentamassa turvallisempaa ja vahvempaa yhteisöä,” Mirjam Hagert kertoo.

Mitä hanke tarjoaa romaniperheille?

Romaniperheet kohtaavat monenlaisia haasteita, jotka voivat liittyä vanhemmuuteen, kasvatukseen, erotilanteisiin tai perheen sisäisiin konflikteihin. Uusi arvokas elämä -hanke vastaa näihin tarpeisiin tarjoamalla:

Tukea romanilapsille ja -nuorille:

  • Turvallisia ja luottamuksellisia keskusteluhetkiä
  • Ryhmätoimintaa, joka tukee identiteettiä ja osallisuutta
  • Voimavara- ja ratkaisukeskeisiä menetelmiä

Vanhemmille suunnattua tukea ja neuvontaa:

  • Vanhemmuus- ja vertaistukiryhmät
  • Ohjausta ja tukea kasvatukseen ja perhe-elämän haasteisiin
  • Mahdollisuus jakaa kokemuksia ja oppia muilta

Tukea erotilanteessa oleville perheille:

  • Kulttuurisensitiivistä tukea perheiden tueksi
  • Käytännön apua ja ohjausta perheen vuorovaikutuksen parantamiseen
  • Konfliktien hallintaan liittyviä työkaluja

Mentorointiohjelma romanivapaaehtoisille:

  • Koulutamme romanitaustaisia vapaaehtoisia tukihenkilöiksi
  • Mentorointi tukee perheitä ja nuoria arjen haasteissa
  • Vertaistuen voima ja yhteisöllisyyden vahvistaminen

Tukiperhetoiminta:

  • Koulutamme romaniperheitä tukiperheiksi muille perheille
  • Tukiperheet tarjoavat väliaikaista tukea ja lepohetkiä vaikeissa tilanteissa
  • Malli perustuu yhteisöllisyyteen ja romaniperheiden keskinäiseen tukemiseen

Miksi tämä hanke on tärkeä romaniperheille?

Monet romaniperheet kohtaavat palveluissa kulttuurisia haasteita, ja avun hakeminen voi tuntua vaikealta. Uusi arvokas elämä -hanke madaltaa kynnystä hakea tukea ja tarjoaa perheille apua omista lähtökohdistaan käsin. Hankkeen tavoitteena on, että romaniperheet saavat tarvitsemansa tuen ajoissa, ilman leimautumisen pelkoa.

– ”Romanien yhteisöllisyys on valtava voimavara, ja haluamme vahvistaa sitä entisestään. Kun romanit itse toimivat tukihenkilöinä ja mentoreina, perheet saavat tukea tutulta ja turvalliselta pohjalta,” Mertsi Ärling Romano Mission toiminnanjohtajana ja projektin päällikkönä kuvailee hankkeen merkitystä.

Yhteistyötä ja vaikuttavuutta

Hanke toimii myös sillanrakentajana romaniperheiden ja viranomaisten välillä. Tavoitteena on lisätä kulttuurisensitiivistä osaamista perheiden kanssa työskenteleville ammattilaisille ja parantaa yhteistyötä, jotta romaniperheet saisivat tarvitsemansa tuen oikeaan aikaan.

– ”Meidän on tärkeää tehdä yhteistyötä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa, jotta romaniperheet voivat saada laadukasta ja heidän tarpeisiinsa sopivaa tukea,” Hagert ja Ärling painottavat.

Romano Missio kutsuu romaniperheet, vapaaehtoiset ja yhteistyötahot mukaan tukemaan perheitä ja rakentamaan yhteisön voimin parempaa tulevaisuutta!

📩 Haluatko mukaan tukiperheeksi, mentoriksi tai tarvitsetko tukea? Ota yhteyttä:

Palveluohjaaja
Mirjam Hagert
puh. 050 363 2576
mirjam.hagert@romanomissio.fi

💙 Yhdessä voimme rakentaa vahvemman ja turvallisemman tulevaisuuden!

Romano Missolla alkoi Uusi arvokas elämä -projekti vahvistamaan romaniperheiden hyvinvointia

Romano Missio ry käynnistyi tammikuussa 2025 uuden kolmivuotinen projekti Uusi arvokas elämä – Hortta hyög jiviba, jonka tavoitteena on tukea romaniperheiden hyvinvointia ja turvallisuutta kulttuurisensitiivisillä toimintamalleilla. Hanke saa rahoituksensa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stealta.

Hankkeen 50%:ksi projektipäälliköksi on valittu Romano Mission toiminnanjohtaja Mertsi Ärling, jolla on laaja kokemus johtamisesta ja yhteisöjen hyvinvoinnin edistämisestä. ”Tämä hanke on merkittävä askel ja tervetullut lisä romaniperheiden tukemisessa. Tavoitteemme on luoda käytännöllisiä ja vaikuttavia tukimalleja, jotka vastaavat perheiden todellisiin tarpeisiin”, Ärling kertoo.

 

Hanketyöntekijäksi eli palveluohjaajaksi on nimitetty Mirjam Hagert, joka on toiminut Romano Mission palveluksessa useissa hankkeissa, erityisesti perhetyön ja lähisuhdeväkivallan ehkäisevän työn parissa. ”On hienoa päästä jatkamaan tärkeää työtä romaniperheiden parissa. Tässä hankkeessa keskitymme erityisesti lasten ja nuorten turvallisuuden ja minäpystyvyyden vahvistamiseen sekä vanhempien tukemiseen haastavissa tilanteissa”, Hagert sanoo.

Hankkeen toiminta kattaa Helsingin, Vantaan, Keravan sekä Länsi- ja Itä-Uudenmaan alueet. Toimintaan sisältyy muun muassa yksilö- ja ryhmämuotoista tukea lapsille ja nuorille, vanhemmuus- ja vertaistukiryhmiä sekä mentorointiohjelma romanivapaaehtoisille. Hankkeen kautta pyritään myös kehittämään kulttuurisensitiivisiä tukimalleja erityisesti erotilanteisiin.

Hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat:

  • Romanilasten ja -nuorten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja minäpystyvyyden edistäminen. Tämä toteutetaan tarjoamalla yksilöllistä tukea, ryhmätoimintoja ja mentorointia.
  • Vanhemmuuden ja parisuhdetaitojen vahvistaminen vertaistuen ja vanhemmuusryhmien kautta.
  • Kulttuurisensitiivisen erotilanteiden tukimallin kehittäminen, joka huomioi romaniperheiden erityistarpeet ja vahvistaa perheiden sisäistä resilienssiä.
  • Mentorointiohjelman luominen romanivapaaehtoisille, jotka toimivat tukihenkilöinä ja esikuvina omassa yhteisössään.
  • Sote-alan ammattilaisten kouluttaminen kulttuurisensitiivisessä työssä romaniperheiden parissa.

Hankkeen kautta pyritään luomaan pysyvää muutosta romaniperheiden hyvinvoinnissa ja yhteiskunnallisessa osallisuudessa. Lisätietoa hankkeesta löydät Romano Mission kotisivuilta ja sosiaalisen median kanavistamme.

Kulttuuriset hyveet ovat työelämän voimavara

Ennakkoluuloja on varmasti puolin ja toisin, mutta näistä sukupolvesta toiseen siirretyistä asenteista olisi jo aika luopua. On aika astua tälle vuosituhannelle. Suomi on moninainen, ja tämä moninaisuus on tunnistettava ja hyödynnettävä myös työelämässä. Parhaimmillaan se on työnantajan ja organisaation valttikortti.

Romano Mission toiminnanjohtaja Mertsi Ärling korostaa, että kulttuuristen hyveiden hyödyntäminen työpaikoilla on nouseva osaaminen, jota suomalaisessa työelämässä tarvitaan. Esimerkiksi romanien osallisuus ja työllistyminen ovat teemoja, jotka vaativat sekä yhteiskunnallista että yksilöllistä muutosta.

Romaninuoret opiskelevat tänä päivänä pidemmälle ja työllistyvät useammin kuin aiemmat sukupolvet, mutta haasteita on yhä. Syrjintä työmarkkinoilla on valitettavan yleistä, ja yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan romaneille ei usein tarjota samoja mahdollisuuksia kuin muille. Myös Työnimi-kampanja sekä Tutkija Akhlaq Ahmadin tekemä tutkimus nimen vaikutuksesta työhaastattelujen saamiseen nosti esiin, kuinka pelkkä nimi voi vaikuttaa työnsaantiin.

Romanikulttuurissa on piirteitä, jotka voivat haastaa työllistymistä, mutta monet näistä haasteista liittyvät työnantajien asenteisiin. Esimerkiksi romaninaisten vaatetus nähdään usein esteenä, vaikka kyse on työnantajan asennekysymyksestä, ei välttämättä todellisesta ongelmasta.

Suomen romanipoliittinen ohjelma pyrkii parantamaan romanien koulutustasoa ja työllisyysastetta. Tämä ei ole vain romanien etu, vaan koko yhteiskunnan. On aika nähdä monimuotoisuus voimavarana, ei esteenä.

Lue lisää aiheesta sivulta 23:
Super-lehti 2/2019

#moninaisuus #yhdenvertaisuus #työelämä #romanipolitiikka #kulttuurinenosaaminen #RomanoMission

Tervetuloa Romano Mission avoimien ovien päivään!

Tule tutustumaan toimintaamme, uusiin toimistotiloihimme ja ajankohtaisiin hankkeisiimme ystävänpäivänä 14.2. klo 12–15!

Romano Missio ry järjestää avoimien ovien tapahtuman uusissa tiloissaan Helsingissä. Päivän aikana pääset tutustumaan järjestön monipuoliseen työhön, hankkeisiin sekä Päiväkumpuun.

Ohjelma sisältää:

  • Toiminnanesittelyt klo 12:30 ja 13:30, joissa käydään läpi Romano Mission historiaa, ajankohtaisia hankkeita sekä Väinö Lindbergin muistorahaston toimintaa.
  • Hanketalon nimikilpailu – osallistu ja voit voittaa yllätyspalkinnon!
  • Mahdollisuus keskustella työntekijöidemme kanssa sekä saada lisätietoa toiminnastamme.
  • Tarjolla pientä sormisyötävää, kahvia ja mehua.

Paikka:
Vanha Helsingin tie 18 B, 2. kerros, 00700 Helsinki

Tule viettämään mukava ystävänpäivä yhdessä ja tutustumaan Romano Mission tärkeään työhön!

Lämpimästi tervetuloa!

📢 Seuraa meitä myös somessa ja jaa kutsu eteenpäin!

 

Rikollisuus ei ole kulttuurikysymys – vastuullinen keskustelu on avain muutokseen

Viime aikojen uutisointi Ilta lehdessä väkivaltarikoksista, joissa on ollut osallisena romanitaustaisia henkilöitä, on nostanut jälleen esiin kysymyksen: missä kulkee yksilön vastuu ja missä yhteisön? Olemme Romano Missiossa syvästi huolissamme väkivallasta – ei ainoastaan romaniväestön sisällä, vaan koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Mikään oikeus, kulttuuri tai konflikti ei voi koskaan oikeuttaa väkivaltaa tai ihmishengen riistämistä. Samaan aikaan olemme huolissamme siitä, kuinka media ja viranomaiset käsittelevät aihetta.

On selvää, että yksittäisten rikostapausten perusteella ei voida leimata kokonaista kansanryhmää. Tilastokeskuksen mukaan (2021) 57 % naisista ja 47 % miehistä Suomessa on kokenut lähisuhdeväkivaltaa. Väkivalta ei siis kysy etnisyyttä. Kuitenkin julkisessa keskustelussa romaniväestö on usein erityisen leimaamisen kohteena. Tämä on ongelmallista, koska yleistykset ja stereotypiat eivät ainoastaan vääristä todellisuutta, vaan myös syventävät eriarvoisuutta ja syrjintää.

Onko kyse kulttuurista vaiko/ja/tai syrjäytymisen seurauksista?

On tärkeää kyseenalaistaa väite, että romanikulttuuri itsessään edistäisi rikollisuutta. Rikollisuuden syitä voidaan tarkastella kriminologian näkökulmasta, ja teoriat osoittavat, että rikollisuus ei synny tyhjästä eikä ole perinnöllinen tai kulttuurinen ominaisuus. Sen sijaan taustalla vaikuttavat sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät:

  1. Sosiaalisen paineen teoria selittää, kuinka syrjäytyminen ja rakenteellinen syrjintä voivat altistaa rikollisuudelle. Romaniväestö on kohdannut sukupolvien ajan työmarkkinoilla, koulutuksessa ja asumisessa esteitä, jotka voivat lisätä turhautumista ja vaihtoehtoisten toimeentulokeinojen hakemista.
  2. Leimaamisteoria osoittaa, että kun ihmiset joutuvat jatkuvan epäilyn ja syrjinnän kohteeksi, heidän voi olla vaikea murtautua ulos negatiivisesta kierteestä. Jos romaninuori kokee, ettei häntä hyväksytä yhteiskunnassa, hän saattaa alkaa elää sen mukaisesti.
  3. Oppimisteoriat korostavat ympäristön merkitystä rikollisuuden syntymisessä. Jos nuori kasvaa ympäristössä, jossa rikollisuus on normaalia tai jossa ei nähdä muita selviytymiskeinoja, hän voi omaksua nämä mallit.

Ongelman juurisyyt eivät siis ole kulttuurisia vaan rakenteellisia, vaikka rikollisuudessa on varmasti kulttuurista nousevia toimintatapoja. Syrjäytyminen, huono-osaisuus ja päihteet ovat merkittävämpiä tekijöitä kuin etninen tausta.

Median ja viranomaisten vastuu

Viime aikojen uutisoinnissa on ollut huolestuttavaa nähdä, kuinka herkästi romanien tekemät rikokset yhdistetään kulttuuriin. Liian usein rikoksia käsitellään etnisyyden kautta, vaikka samankaltaisista rikoksista ei puhuttaisi kulttuurisena ilmiönä, jos tekijä ei olisi romani. Tämä luo haitallisen narratiivin, jossa romanikulttuuri esitetään ongelmallisena tai rikollisuutta edistävänä. Samalla logiikalla voitaisiin kysyä, että on onko perhesurmat suomalainen kulttuuri-ilmiö, jonka nyt myös romanit ovat omaksuneet integraation myötä. Tyhmä ja absurdi mutta ei ihan tuulestakaan temmattu heitto.

Tällainen keskustelu ei ole vain epäoikeudenmukaista – se on myös vaarallista. Se lisää syrjintää, vaikeuttaa romanien pääsyä työmarkkinoille ja koulutukseen sekä voi jopa heikentää turvallisuutta romaniyhteisössä. Leimaamisen seurauksena romaninuori, joka ei ole koskaan tehnyt mitään rikollista, voi joutua kantamaan muiden ihmisten tekojen taakkaa. Median ja viranomaisten tulisi käsitellä aihetta vastuullisesti. Se tarkoittaa, että rikollisuudesta voidaan keskustella avoimesti ja realistisesti, mutta ilman yleistyksiä. On tärkeää keskittyä rikollisuuden taustalla oleviin rakenteellisiin ongelmiin, ei romanikulttuurin mustamaalaamiseen.

Ratkaisu on yhteistyössä, ei leimaamisessa

Romano Missio ei katso ongelmaa sivusta. Syksyllä 2024 kutsuimme koolle poliisiylijohdon sekä valtakunnallisten romanijärjestöjen edustajat keskustelemaan väkivallan ehkäisystä. Keskustelussa nousi esiin yhteinen huoli tilanteesta, ja sovimme, että viranomaiset hoitavat heille kuuluvia tehtäviä, kun taas romanijärjestöt pyrkivät vaikuttamaan juurisyihin ja tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Työ romaninuorten koulutuksen ja työllisyyden parantamiseksi on tärkeämpää kuin koskaan. Romanikulttuuri itsessään sisältää vahvoja sosiaalisen kontrollin ja yhteisöllisyyden elementtejä, jotka voivat toimia voimavaroina rikollisuuden ehkäisyssä. Meidän on tuettava perheitä ja yhteisöjä, jotta nuoret saavat mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen.

Suomi: Rakennetaan yhteiskuntaa, jossa jokainen voi onnistua

On meidän kaikkien vastuulla varmistaa, että suomalainen yhteiskunta on oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kaikille. Se tarkoittaa, että emme voi hyväksyä väkivaltaa emmekä sen oikeuttamista – mutta emme myöskään voi hyväksyä kokonaisten kansanryhmien leimaamista yksittäisten tapausten perusteella.

Me Romano Missiossa olemme sitoutuneet edistämään yhdenvertaisuutta ja torjumaan syrjintää. Olemme laatineet rasisminvastaisen sitoumuksen ja yhdenvertaisuussuunnitelman, jotka ohjaavat konkreettisia toimiamme järjestönä. Lisäksi olemme julkaisseet syksyllä 13.9.2024 kannanoton väkivaltaisuuksiin, ja keskustelumme viranomaisten kanssa jatkuu.

Toivomme, että media, viranomaiset ja koko suomalainen yhteiskunta ottavat vastuun vastuullisesta ja oikeudenmukaisesta keskustelusta. Vain yhteistyöllä voimme ehkäistä väkivaltaa ja luoda turvallisemman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan – kaikille sen jäsenille.