Romano Missio ry:n Arvokas elämä -hankkeessa halutaan ennaltaehkäisevän ja varhaisen puuttumisen keinoin katkaista väkivallan kierrettä ja lisätä romaniyhteisön turvallisuutta ja hyvinvointia.

Romano Missolla alkoi Uusi arvokas elämä -projekti vahvistamaan romaniperheiden hyvinvointia

Romano Missio ry käynnistyi tammikuussa 2025 uuden kolmivuotinen projekti Uusi arvokas elämä – Hortta hyög jiviba, jonka tavoitteena on tukea romaniperheiden hyvinvointia ja turvallisuutta kulttuurisensitiivisillä toimintamalleilla. Hanke saa rahoituksensa Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus Stealta.

Hankkeen 50%:ksi projektipäälliköksi on valittu Romano Mission toiminnanjohtaja Mertsi Ärling, jolla on laaja kokemus johtamisesta ja yhteisöjen hyvinvoinnin edistämisestä. ”Tämä hanke on merkittävä askel ja tervetullut lisä romaniperheiden tukemisessa. Tavoitteemme on luoda käytännöllisiä ja vaikuttavia tukimalleja, jotka vastaavat perheiden todellisiin tarpeisiin”, Ärling kertoo.

 

Hanketyöntekijäksi eli palveluohjaajaksi on nimitetty Mirjam Hagert, joka on toiminut Romano Mission palveluksessa useissa hankkeissa, erityisesti perhetyön ja lähisuhdeväkivallan ehkäisevän työn parissa. ”On hienoa päästä jatkamaan tärkeää työtä romaniperheiden parissa. Tässä hankkeessa keskitymme erityisesti lasten ja nuorten turvallisuuden ja minäpystyvyyden vahvistamiseen sekä vanhempien tukemiseen haastavissa tilanteissa”, Hagert sanoo.

Hankkeen toiminta kattaa Helsingin, Vantaan, Keravan sekä Länsi- ja Itä-Uudenmaan alueet. Toimintaan sisältyy muun muassa yksilö- ja ryhmämuotoista tukea lapsille ja nuorille, vanhemmuus- ja vertaistukiryhmiä sekä mentorointiohjelma romanivapaaehtoisille. Hankkeen kautta pyritään myös kehittämään kulttuurisensitiivisiä tukimalleja erityisesti erotilanteisiin.

Hankkeen keskeisiä tavoitteita ovat:

  • Romanilasten ja -nuorten hyvinvoinnin, turvallisuuden ja minäpystyvyyden edistäminen. Tämä toteutetaan tarjoamalla yksilöllistä tukea, ryhmätoimintoja ja mentorointia.
  • Vanhemmuuden ja parisuhdetaitojen vahvistaminen vertaistuen ja vanhemmuusryhmien kautta.
  • Kulttuurisensitiivisen erotilanteiden tukimallin kehittäminen, joka huomioi romaniperheiden erityistarpeet ja vahvistaa perheiden sisäistä resilienssiä.
  • Mentorointiohjelman luominen romanivapaaehtoisille, jotka toimivat tukihenkilöinä ja esikuvina omassa yhteisössään.
  • Sote-alan ammattilaisten kouluttaminen kulttuurisensitiivisessä työssä romaniperheiden parissa.

Hankkeen kautta pyritään luomaan pysyvää muutosta romaniperheiden hyvinvoinnissa ja yhteiskunnallisessa osallisuudessa. Lisätietoa hankkeesta löydät Romano Mission kotisivuilta ja sosiaalisen median kanavistamme.

Kulttuuriset hyveet ovat työelämän voimavara

Ennakkoluuloja on varmasti puolin ja toisin, mutta näistä sukupolvesta toiseen siirretyistä asenteista olisi jo aika luopua. On aika astua tälle vuosituhannelle. Suomi on moninainen, ja tämä moninaisuus on tunnistettava ja hyödynnettävä myös työelämässä. Parhaimmillaan se on työnantajan ja organisaation valttikortti.

Romano Mission toiminnanjohtaja Mertsi Ärling korostaa, että kulttuuristen hyveiden hyödyntäminen työpaikoilla on nouseva osaaminen, jota suomalaisessa työelämässä tarvitaan. Esimerkiksi romanien osallisuus ja työllistyminen ovat teemoja, jotka vaativat sekä yhteiskunnallista että yksilöllistä muutosta.

Romaninuoret opiskelevat tänä päivänä pidemmälle ja työllistyvät useammin kuin aiemmat sukupolvet, mutta haasteita on yhä. Syrjintä työmarkkinoilla on valitettavan yleistä, ja yhdenvertaisuusvaltuutetun mukaan romaneille ei usein tarjota samoja mahdollisuuksia kuin muille. Myös Työnimi-kampanja sekä Tutkija Akhlaq Ahmadin tekemä tutkimus nimen vaikutuksesta työhaastattelujen saamiseen nosti esiin, kuinka pelkkä nimi voi vaikuttaa työnsaantiin.

Romanikulttuurissa on piirteitä, jotka voivat haastaa työllistymistä, mutta monet näistä haasteista liittyvät työnantajien asenteisiin. Esimerkiksi romaninaisten vaatetus nähdään usein esteenä, vaikka kyse on työnantajan asennekysymyksestä, ei välttämättä todellisesta ongelmasta.

Suomen romanipoliittinen ohjelma pyrkii parantamaan romanien koulutustasoa ja työllisyysastetta. Tämä ei ole vain romanien etu, vaan koko yhteiskunnan. On aika nähdä monimuotoisuus voimavarana, ei esteenä.

Lue lisää aiheesta sivulta 23:
Super-lehti 2/2019

#moninaisuus #yhdenvertaisuus #työelämä #romanipolitiikka #kulttuurinenosaaminen #RomanoMission

Tervetuloa Romano Mission avoimien ovien päivään!

Tule tutustumaan toimintaamme, uusiin toimistotiloihimme ja ajankohtaisiin hankkeisiimme ystävänpäivänä 14.2. klo 12–15!

Romano Missio ry järjestää avoimien ovien tapahtuman uusissa tiloissaan Helsingissä. Päivän aikana pääset tutustumaan järjestön monipuoliseen työhön, hankkeisiin sekä Päiväkumpuun.

Ohjelma sisältää:

  • Toiminnanesittelyt klo 12:30 ja 13:30, joissa käydään läpi Romano Mission historiaa, ajankohtaisia hankkeita sekä Väinö Lindbergin muistorahaston toimintaa.
  • Hanketalon nimikilpailu – osallistu ja voit voittaa yllätyspalkinnon!
  • Mahdollisuus keskustella työntekijöidemme kanssa sekä saada lisätietoa toiminnastamme.
  • Tarjolla pientä sormisyötävää, kahvia ja mehua.

Paikka:
Vanha Helsingin tie 18 B, 2. kerros, 00700 Helsinki

Tule viettämään mukava ystävänpäivä yhdessä ja tutustumaan Romano Mission tärkeään työhön!

Lämpimästi tervetuloa!

📢 Seuraa meitä myös somessa ja jaa kutsu eteenpäin!

 

Rikollisuus ei ole kulttuurikysymys – vastuullinen keskustelu on avain muutokseen

Viime aikojen uutisointi Ilta lehdessä väkivaltarikoksista, joissa on ollut osallisena romanitaustaisia henkilöitä, on nostanut jälleen esiin kysymyksen: missä kulkee yksilön vastuu ja missä yhteisön? Olemme Romano Missiossa syvästi huolissamme väkivallasta – ei ainoastaan romaniväestön sisällä, vaan koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Mikään oikeus, kulttuuri tai konflikti ei voi koskaan oikeuttaa väkivaltaa tai ihmishengen riistämistä. Samaan aikaan olemme huolissamme siitä, kuinka media ja viranomaiset käsittelevät aihetta.

On selvää, että yksittäisten rikostapausten perusteella ei voida leimata kokonaista kansanryhmää. Tilastokeskuksen mukaan (2021) 57 % naisista ja 47 % miehistä Suomessa on kokenut lähisuhdeväkivaltaa. Väkivalta ei siis kysy etnisyyttä. Kuitenkin julkisessa keskustelussa romaniväestö on usein erityisen leimaamisen kohteena. Tämä on ongelmallista, koska yleistykset ja stereotypiat eivät ainoastaan vääristä todellisuutta, vaan myös syventävät eriarvoisuutta ja syrjintää.

Onko kyse kulttuurista vaiko/ja/tai syrjäytymisen seurauksista?

On tärkeää kyseenalaistaa väite, että romanikulttuuri itsessään edistäisi rikollisuutta. Rikollisuuden syitä voidaan tarkastella kriminologian näkökulmasta, ja teoriat osoittavat, että rikollisuus ei synny tyhjästä eikä ole perinnöllinen tai kulttuurinen ominaisuus. Sen sijaan taustalla vaikuttavat sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät:

  1. Sosiaalisen paineen teoria selittää, kuinka syrjäytyminen ja rakenteellinen syrjintä voivat altistaa rikollisuudelle. Romaniväestö on kohdannut sukupolvien ajan työmarkkinoilla, koulutuksessa ja asumisessa esteitä, jotka voivat lisätä turhautumista ja vaihtoehtoisten toimeentulokeinojen hakemista.
  2. Leimaamisteoria osoittaa, että kun ihmiset joutuvat jatkuvan epäilyn ja syrjinnän kohteeksi, heidän voi olla vaikea murtautua ulos negatiivisesta kierteestä. Jos romaninuori kokee, ettei häntä hyväksytä yhteiskunnassa, hän saattaa alkaa elää sen mukaisesti.
  3. Oppimisteoriat korostavat ympäristön merkitystä rikollisuuden syntymisessä. Jos nuori kasvaa ympäristössä, jossa rikollisuus on normaalia tai jossa ei nähdä muita selviytymiskeinoja, hän voi omaksua nämä mallit.

Ongelman juurisyyt eivät siis ole kulttuurisia vaan rakenteellisia, vaikka rikollisuudessa on varmasti kulttuurista nousevia toimintatapoja. Syrjäytyminen, huono-osaisuus ja päihteet ovat merkittävämpiä tekijöitä kuin etninen tausta.

Median ja viranomaisten vastuu

Viime aikojen uutisoinnissa on ollut huolestuttavaa nähdä, kuinka herkästi romanien tekemät rikokset yhdistetään kulttuuriin. Liian usein rikoksia käsitellään etnisyyden kautta, vaikka samankaltaisista rikoksista ei puhuttaisi kulttuurisena ilmiönä, jos tekijä ei olisi romani. Tämä luo haitallisen narratiivin, jossa romanikulttuuri esitetään ongelmallisena tai rikollisuutta edistävänä. Samalla logiikalla voitaisiin kysyä, että on onko perhesurmat suomalainen kulttuuri-ilmiö, jonka nyt myös romanit ovat omaksuneet integraation myötä. Tyhmä ja absurdi mutta ei ihan tuulestakaan temmattu heitto.

Tällainen keskustelu ei ole vain epäoikeudenmukaista – se on myös vaarallista. Se lisää syrjintää, vaikeuttaa romanien pääsyä työmarkkinoille ja koulutukseen sekä voi jopa heikentää turvallisuutta romaniyhteisössä. Leimaamisen seurauksena romaninuori, joka ei ole koskaan tehnyt mitään rikollista, voi joutua kantamaan muiden ihmisten tekojen taakkaa. Median ja viranomaisten tulisi käsitellä aihetta vastuullisesti. Se tarkoittaa, että rikollisuudesta voidaan keskustella avoimesti ja realistisesti, mutta ilman yleistyksiä. On tärkeää keskittyä rikollisuuden taustalla oleviin rakenteellisiin ongelmiin, ei romanikulttuurin mustamaalaamiseen.

Ratkaisu on yhteistyössä, ei leimaamisessa

Romano Missio ei katso ongelmaa sivusta. Syksyllä 2024 kutsuimme koolle poliisiylijohdon sekä valtakunnallisten romanijärjestöjen edustajat keskustelemaan väkivallan ehkäisystä. Keskustelussa nousi esiin yhteinen huoli tilanteesta, ja sovimme, että viranomaiset hoitavat heille kuuluvia tehtäviä, kun taas romanijärjestöt pyrkivät vaikuttamaan juurisyihin ja tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Työ romaninuorten koulutuksen ja työllisyyden parantamiseksi on tärkeämpää kuin koskaan. Romanikulttuuri itsessään sisältää vahvoja sosiaalisen kontrollin ja yhteisöllisyyden elementtejä, jotka voivat toimia voimavaroina rikollisuuden ehkäisyssä. Meidän on tuettava perheitä ja yhteisöjä, jotta nuoret saavat mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen.

Suomi: Rakennetaan yhteiskuntaa, jossa jokainen voi onnistua

On meidän kaikkien vastuulla varmistaa, että suomalainen yhteiskunta on oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kaikille. Se tarkoittaa, että emme voi hyväksyä väkivaltaa emmekä sen oikeuttamista – mutta emme myöskään voi hyväksyä kokonaisten kansanryhmien leimaamista yksittäisten tapausten perusteella.

Me Romano Missiossa olemme sitoutuneet edistämään yhdenvertaisuutta ja torjumaan syrjintää. Olemme laatineet rasisminvastaisen sitoumuksen ja yhdenvertaisuussuunnitelman, jotka ohjaavat konkreettisia toimiamme järjestönä. Lisäksi olemme julkaisseet syksyllä 13.9.2024 kannanoton väkivaltaisuuksiin, ja keskustelumme viranomaisten kanssa jatkuu.

Toivomme, että media, viranomaiset ja koko suomalainen yhteiskunta ottavat vastuun vastuullisesta ja oikeudenmukaisesta keskustelusta. Vain yhteistyöllä voimme ehkäistä väkivaltaa ja luoda turvallisemman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan – kaikille sen jäsenille.