Romano Missio ry. toimii kristilliseltä arvopohjalta valtakunnallisena lastensuojelun, sosiaalialan, hengellisen työn sekä koulutusalan  palvelujärjestönä romaniväestön keskuudessa.

Intohimo palvelevaan johtajuuteen – yhdessä yhteisömme parhaaksi

”Suuren johtajan rohkeus toteuttaa oma visionsa nousee intohimosta, ei asemasta.” Näin kirjoittaa John Maxwell, yksi aikamme johtajuusajattelijoista, ja hänen ajatuksensa resonoi voimakkaasti Raamatun opetusten kanssa. Maxwellin viisaus muistuttaa meitä siitä, että todellinen johtajuus kumpuaa sydämestä – intohimosta, joka ei etsi omaa kunniaansa, vaan vie eteenpäin yhteistä hyvää. Raamattu puolestaan opettaa, että johtajuus on palvelemista, ei hallitsemista. Nämä kaksi näkökulmaa yhdistyvät saumattomasti palvelevan johtajuuden ajatuksessa.

Palvelevan johtajuuden esikuva

Uudessa testamentissa Jeesuksen elämä ja opetukset tarjoavat täydellisen mallin palvelevasta johtajuudesta. Jeesuksen intohimo – Hänen visionsa Jumalan valtakunnasta ja ihmiskunnan pelastamisesta – ohjasi jokaista Hänen askeltaan. Hän asetti toiset itsensä edelle ja opetti, että suurin on se, joka palvelee (Mark. 10:42–45). Tämä mullistava ajatus haastaa myös meitä tarkastelemaan omaa johtajuuttamme: kenen hyväksi toimimme ja millä motiivilla?

Maxwellin tavoin Jeesus painotti vaikutuksen voimaa asemien sijaan. Intohimo ei ole titteleiden varassa. Se on voima, joka antaa merkityksen teoillemme, sytyttää vision ja kutsuu muita mukaan.

Johtajuus ja yhteisöllinen vaikuttaminen

Sekä Maxwell että Raamattu muistuttavat, että johtajan tehtävä on vaikuttaa ympäröivään yhteisöön positiivisesti. Intohimoiset ja palvelevat johtajat kykenevät rakentamaan siltoja, inspiroimaan ja edistämään oikeudenmukaisuutta. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun johtajuus kohdistuu yhteiskunnan marginaalissa olevien ihmisten puolustamiseen.

Romano Missio, Suomen vanhin romaniyhteisön hyväksi työskentelevä järjestö, on esimerkki tästä. Järjestö on syntynyt palvelemaan, ei hallitsemaan. Sen tehtävä on vahvistaa romanivähemmistön asemaa yhteiskunnassa, ja tämä voidaan tehdä vain, jos johtajuus perustuu Jeesuksen opetusten mukaiseen palvelun henkeen.

Intohimo ja johtaminen Romano Missiossa

Omassa työssäni Romano Mission toiminnanjohtajana näen, kuinka tärkeää on, että johtajuutta ohjaa aito intohimo. Intohimo romanivähemmistön hyvinvoinnin, oikeuksien ja mahdollisuuksien edistämiseen ei perustu asemaan tai ulkoisiin tunnustuksiin, vaan kutsumukseen tehdä näkyväksi se, mikä on usein piilossa.

Palveleva johtajuus merkitsee minulle kykyä kuunnella ja ymmärtää yhteisön tarpeita. Se merkitsee myös rohkeutta johtaa muutosta kohti yhteistä hyvää siitäkin huolimatta, ettei kaikki tahdo soutaa venettä samaan suuntaan. Tämä näkyy arjessa yhteistyönä eri tahojen kanssa, avoimuutena uusille ideoille ja erityisesti siinä, että jokainen ääni – etenkin hiljaiset ja syrjään jääneet – saavat tulla kuuluiksi.

Kutsumus palvelevaan johtajuuteen

Johtajuus on enemmän kuin taito tai asema. Se on kutsumus, joka vaatii rohkeutta, intohimoa ja palvelun asennetta. John Maxwellin viisaus ja Raamatun opetukset muistuttavat meitä siitä, että todellinen johtaja on ennen kaikkea palvelija. Tällainen johtajuus ei ole vain väylä omien tavoitteiden saavuttamiseen, vaan mahdollisuus muuttaa maailmaa paremmaksi.

Tämä ajatus on erityisen ajankohtainen meille Romano Mission työssä. Kun annamme intohimomme ja palvelun asenteemme ohjata päätöksiämme, voimme olla valona ja toivona niille, jotka eniten tarvitsevat tukea. Rakentakaamme yhdessä yhteisö, jossa jokaisella on mahdollisuus kasvaa, kukoistaa ja olla arvostettu – niin Jumalan edessä kuin yhteiskunnassakin.

”Palvelkaa toisianne, kukin sillä armolahjalla, jonka olette saaneet, Jumalan moninaisen armon hyvinä haltijoina.” (1. Piet. 4:10)

Romano Missio finalistina Vuoden ihmisläheisin työpaikka 2024 -kilpailussa

Romano Missio ry on tehnyt historiaa pääsemällä ensimmäisenä romanijärjestönä finaaliin arvostetussa Vuoden ihmisläheisin työpaikka -kilpailussa, sarjassa 50–250 henkilöä työllistävät organisaatiot. Finaalipaikka HumanPower24-kilpailussa on merkittävä tunnustus järjestön sitoutumiselle inhimillisiin ja hyvinvointia tukeviin työskentelytapoihin.

Kilpailun kriteerit: ihmisläheisyys keskiössä

HumanPower24-kilpailussa korostuvat työelämän laadun ja ihmisläheisyyden tärkeimmät osa-alueet. Erityistä huomiota kiinnitetään:

  • Työkulttuuriin, joka tukee suorituskykyä ja hyvinvointia.
  • Psykologiseen turvallisuuteen ja luottamukseen työyhteisössä.
  • Toimintatapoihin, jotka edistävät työntekijöiden onnistumista.
  • Mahdollistavaan ja kannustavaan ilmapiiriin.
  • Ihmisläheiseen johtamiseen, joka ei perustu pakottamiseen eikä liialliseen pehmoiluun.

Romano Missio on onnistunut loistamaan kaikilla näillä osa-alueilla.

Ihmisläheinen kulttuuri osana Romano Mission arkea

Romano Mission toiminta perustuu vahvoihin arvoihin, kuten kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen, yhteisöllisyyteen ja työn merkityksellisyyteen. Työyhteisössä psykologinen turvallisuus ja arvostus ovat toiminnan ytimessä. Johtamisen ytimessä on ymmärrys yksilöiden tarpeista ja voimavaroista, mikä luo pohjan luottamukselle ja yhdessä onnistumiselle.

Järjestössä työntekijät kokevat tulevansa kuulluiksi ja nähdyiksi, mikä lisää motivaatiota ja sitoutumista. Tämä näkyy konkreettisesti arjessa niin organisaation sisäisissä toimintatavoissa kuin suhteessa sen palveluiden käyttäjiin.

Kilpailun finalistit vuodelle 2024

Romano Missio kilpaili finaalissa seuraavien arvostettujen organisaatioiden rinnalla:

  • Eilakaisla Oy
  • Lastensuojelun Keskusliitto ry
  • Simucube
  • Islet Group Oy
  • Caravanlandia
  • Inhouse Group Oy
  • Tukikohta ry

Vaikka voittoa ei tullut niin finaalipaikka oli paitsi suuri saavutus, myös osoitus siitä, että yhdenvertaisuuden ja yhteisöllisyyden arvot kantavat työelämässä

 

Tunnustus koko työyhteisölle

Romano Mission pääsy finaaliin osoittaa, että myös pienillä ja kulttuurisesti ainutlaatuisilla organisaatioilla on mahdollisuus menestyä. Finaalipaikka ei ole pelkästään organisaation itsensä, vaan myös sen työntekijöiden ja johdon yhteisen ponnistelun tulos.

Romano Missio ry jatkaa työtään inhimillisemmän ja hyvinvointia tukevan työelämän puolesta, inspiroiden samalla muita organisaatioita.

Inhimillinen johtajuus: Palvelua ja yhteisöllisyyttä romanityössä

Johtajuus inhimillisenä kohtaamisena

Johtaminen on murroksessa. Tämä on käynyt ilmi monista viime aikojen tutkimuksista ja keskusteluista, joissa pohditaan, millaista johtajuutta tulevaisuuden työelämässä kaivataan. Johtajuusbarometri 2024 ja Huomisen johtajuus -starttipaketti ovat molemmat osoittaneet, että perinteinen käsitys hierarkkisesta johtamisesta on väistymässä. Tilalle nousee tarve inhimilliselle, avoimelle ja empaattiselle johtajuudelle, jossa keskiössä ovat työntekijöiden hyvinvointi, psykologinen turvallisuus ja yhdessä tekeminen.

Mutta mitä tämä tarkoittaa meille, jotka toimimme Romano Missiossa ja laajemmin Romanityön parissa? Romanityö on aina ollut enemmän kuin vain työtä; se on ollut kutsumus, jossa yhteisön hyvinvointi, oikeudenmukaisuus ja ihmisarvon kunnioittaminen ovat olleet kaiken ytimessä. Tämä on samalla myös johtajuuden perusta Raamatun valossa – Jeesuksen esimerkki palvelevasta johtajuudesta ohjaa meitä kohtaamaan jokaisen ihmisen tasa-arvoisesti ja rakkaudella.

Inhimillisyys johtajuuden ytimessä

Raamatun opetukset johtajuudesta korostavat inhimillisyyttä ja toisten palvelemista. Jeesus sanoo: ”Joka tahtoo teidän joukossanne tulla suureksi, se olkoon toisten palvelija” (Matt. 20:26). Tämä ajatus resonoi vahvasti myös nykyaikaisessa johtamisessa. Huomisen johtajuus ei ole vain tehokasta päätöksentekoa tai tavoitteiden asettamista, vaan se on ennen kaikkea ihmisen kohtaamista ihmisenä.

Romanityössä tämä on erityisen tärkeää. Johtajuus yhteisössämme perustuu vahvaan luottamukseen ja siihen, että jokainen kokee tulevansa kuulluksi ja arvostetuksi. Kun johtaminen perustuu avoimuuteen ja empaattisuuteen, yhteisö voi kasvaa ja kukoistaa. Meidän on kysyttävä itseltämme: miten voimme olla esimerkkeinä johtajuudessa, joka perustuu näihin arvoihin? Voimmeko antaa tilaa aidolle vuoropuhelulle ja yhdessä tekemiselle, kuten Johtajuusbarometri 2024 kehottaa?

 

Johtajuus ei ole vain työ, vaan kutsumus – palvelua, jossa jokainen ihminen kohdataan rakkaudella ja arvostuksella.

Jaettu johtajuus ja yhteisöllisyys

Romanikulttuurissa yhteisöllisyys on aina ollut keskiössä. Johtajuus ei ole koskaan ollut vain yksilön vastuulla, vaan koko yhteisön toiminnassa. Tämä heijastuu myös nykyajan johtamiskäsityksissä. Huomisen johtajuus -starttipaketti muistuttaa meitä siitä, että johtajuus on jaettua – jokaisella on oma roolinsa ja vastuunsa yhteisön hyvinvoinnista. Tämä ajatus vastaa Raamatun opetusta siitä, että olemme kaikki erilaisia jäseniä Kristuksen ruumiissa, mutta jokaisella meistä on tärkeä tehtävä (1. Kor. 12:12-27).

Romano Missiossa ja romaniyhteisössä meidän on annettava tilaa tälle jaetulle johtajuudelle. Jokainen ääni on tärkeä, ja meidän tehtävämme on kuunnella toisiamme. Voimme ottaa oppia menneistä sukupolvista, mutta samalla meidän on oltava avoimia uudelle – kuten Raamatun viisaus kehottaa, ”Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi, älä arkana pälyile, minä olen sinun Jumalasi” (Jes. 41:10). Muutos on mahdollisuus, ei uhka.

Kohti tulevaisuuden johtajuutta

Romanityö on edessä uuden aikakauden kynnyksellä. Johtajuusbarometri 2024 muistuttaa meitä, että työntekijöiden hyvinvointi ja avoin keskustelu ovat tulevaisuuden johtamisen kulmakiviä. Romanikulttuurissa on aina ollut syvä kunnioitus perheen ja yhteisön vanhimpia kohtaan, ja tämä kunnioitus tulee nyt laajentaa avoimeksi vuoropuheluksi myös nuorempien sukupolvien kanssa.

Meidän on kysyttävä itseltämme: miten voimme johtaa niin, että jokainen tuntee olevansa arvostettu? Miten voimme ottaa huomioon toisten tarpeet ja samalla säilyttää selkeät rajat ja tavoitteet? Johtaminen on palveluammatti – aivan kuten Johtajuusbarometri 2024 toteaa – ja me olemme täällä palvelemassa yhteisöämme.

Johtajuus kutsumuksena

Johtajuus ei ole vain työ, vaan kutsumus. Se vaatii jatkuvaa oppimista ja itsereflektiota. Itsereflektio on avain kehittymiseen, kuten Huomisen johtajuus -starttipaketti korostaa. Myös Raamattu kehottaa meitä tarkastelemaan itseämme ja kasvamaan ihmisenä: ”Tutki minua, Jumala, ja tunne minun sydämeni, koettele minua ja tunne minun ajatukseni” (Ps. 139:23).

Romano Missiossa meidän on hyvä pysähtyä miettimään, miten voimme kasvaa johtajina ja miten voimme kehittää yhteisöämme palvelemaan paremmin niin romaniyhteisöä kuin koko yhteiskuntaa. Johtaminen on jatkuvaa matkaa, ja on tärkeää, että kuljemme sitä yhdessä – avoimesti ja rehellisesti.

 

Johtajuus on jatkuvaa oppimista ja itsereflektiota – kutsumus, jossa palvelemme yhteisöämme rakkaudella ja arvostuksella.

 

Ajatuksia tähän päivään:

  • Miten johtajuus omassa yhteisössäni tai työpaikassani voi olla inhimillisempää ja avoimempaa?
  • Kuinka voin olla mukana luomassa yhteisöllisyyttä ja osallistavaa johtamista?
  • Mitä voin oppia itsestäni ja johtajuudestani tänään?

Tämän päivän johtajuus – olkoon se sitten työelämässä, Romano Missiossa tai omassa arjessamme – on palvelua, jossa jokainen ihminen kohdataan rakkaudella ja arvostuksella. Kuten Raamattu opettaa: ”Kaikki, mitä teette, tehkää sydämestänne, niin kuin Herralle, eikä ihmisille” (Kol. 3:23).

 

Lähteet:

Johtajuusbarometri 2024

Huomisen johtajuuden starttipaketti

Rosita antaa äänensä Romano Missolta saamalleen avulle

Rosita: Kiitollinen Romano Mission tuesta ja avusta

Oma mielipiteeni Romano Mission asiakkuudesta on, että siitä on ollut minulle paljon hyötyä ja apua. Olen todella kiitollinen kaikesta saamastani tuesta.

On kuitenkin ihmisiä, jotka kokevat katkeruutta missiota kohtaan. He eivät ehkä ymmärrä, että järjestön työntekijät tekevät parhaansa ja haluavat asiakkaille vain hyvää. He auttavat ihmisiä, erityisesti heitä, jotka todella tarvitsevat apua.

Meidän, jotka kaipaamme tukea, täytyy kuitenkin itse ottaa vastuu ja asenne käteen. On mietittävä, olemmeko oikeasti valmiita ottamaan ammattiapua vastaan, vai vähättelemmekö sen merkitystä. Moni tuntuu ajattelevan, että Romano Missio on vain romaneille tarkoitettu paikka, jossa he saavat kaiken haluamansa ilmaiseksi. Näin ei kuitenkaan ole. Missio on järjestö, jossa autetaan kaikkia apua tarvitsevia ja tarjotaan monenlaista tukea niille, jotka hakeutuvat avun piiriin. Kukaan ei tule koputtelemaan ovellesi tarjotakseen apua – sinun on itse tehtävä päätös hakeutua tuen piiriin.

Monet ovat omasta kokemuksestaan ja missiolta saamastaan tuesta nousseet jaloilleen, saaneet työpaikan tai koulutuksen. On tärkeää huomata, että missio ei tarjoa asuntoja, eikä heillä ole mahdollisuutta omistaa osakkeita. Sen sijaan he voivat auttaa asunnon hakemisessa ja antaa tukea esimerkiksi hakemusten täyttämisessä.

Henkilökohtaisesti minun on pakko sanoa, että olen saanut valtavasti tukea. Romano Missio on auttanut minua selviytymään perheväkivallasta, sekä henkisestä että fyysisestä. Olen kiitollinen siitä, että olen nyt vahvempi kuin koskaan, yksinhuoltajana kolmelle lapselle. Minulla on katto pääni päällä ja rohkeutta puhua asioista, joista ennen olin hiljaa. Olen saanut takaisin luottamukseni ja uskallan jakaa kokemukseni ”tukihenkilöni” kanssa. Kaiken kokemani jälkeen tiedän, että voin joskus itse olla apuna jollekin, joka tarvitsee tukea.

Ehkä tulevaisuudessa voisin työskennellä lastenkodissa, perhekodissa tai juuri missiossa. Ymmärrän, että kaikki lähtee omasta itsestäni, ja olen valmis auttamaan muita samalla tavalla kuin minua on autettu.

Vaikka olen kasvanut romanien keskuudessa, en ole koskaan tuntenut itseäni täysin osaksi sitä yhteisöä. Nyt kuitenkin tunnen olevani oikeassa paikassa. Romano Mission työntekijät ovat ottaneet minut avosylin vastaan ja auttaneet minua rakentamaan uutta itseäni heidän keskuksessaan. Olen saanut mahdollisuuden olla lähellä Herraa, ja minusta tuntuu, että kuulun juuri tähän yhteisöön. En enää jännitä kohdata muita romaneita, vaan se tuntuu luonnolliselta.

”Olen saanut takaisin luottamukseni ja rohkeuteni puhua kokemuksistani. Romano Missio auttoi minut jaloilleni ja antoi voimaa olla vahva yksinhuoltajana. En häpeä sitä, että otin apua vastaan, vaan olen siitä kiitollinen.” – Rosita

En häpeä sitä, että olen ottanut apua vastaan. Toivoisin, että jokainen, joka tuntee epävarmuutta, luopuisi ennakkoluuloistaan. Ole rohkea itsellesi, ole rehellinen ja avoin. Kannustan teitä näkemään Romano Mission työn oikeudenmukaisuuden.

Jos tällaisia järjestöjä ei olisi olemassa, moni romani olisi edelleen hukassa, eikä uskaltaisi ottaa vastuuta omasta elämästään. Moni eläisi edelleen väkivaltaisissa suhteissa, rikollisuuden tai päihteiden maailmassa, työttömänä ja ilman koulutusta. Mutta kiitos Romano Mission, monet nuoret ovat saaneet mahdollisuuden nousta jaloilleen ja kulkea kohti parempaa elämää – pois väärältä polulta kohti oikeaa.

Tärkein asia, jonka haluan sanoa, on se, että sinäkin voit nousta ylös, jos todella haluat. On turhaa etsiä syitä olla ottamatta apua vastaan. Kyse ei ole siitä, että sinua ei autettaisi – kyse on siitä, että sinun on itse oltava valmis vastaanottamaan apua.

Romano Missio ei keskity vain romaneihin, eikä heidän työnsä rajoitu siihen, mitä usein luullaan. He tekevät paljon muutakin, esimerkiksi auttavat lapsia ja perheitä ulkomailla. Tämä työ on heille elämäntyö, ja he tekevät sitä sydämellään, ei rahan takia. Kaikki ymmärtävät, että heikoimpia nostetaan ylös, ja juuri sitä tässä työssä tehdään.

Missiolla ei ketään tuomita tai katsota pahalla. Sen sijaan siellä ymmärretään, rohkaistaan ja autetaan. Jokainen asiakas on heille tärkeä.

RM:n toiminnanjohtaja Mertsi Ärling valittiin Vuoden 2024 hyvien tapojen lähettilääksi!

Romano Mission toiminnanjohtaja Mertsi Ärling on saanut merkittävän kunnianosoituksen, kun hänet valittiin Vuoden 2024 hyvien tapojen lähettilääksi! Tapaseura ry julkisti valinnan eilen 19.9.2024 Hyvien Tapojen päivänä järjestetyssä juhlatilaisuudessa, jossa korostettiin yhdistyksen tämän vuoden teemaa ”Siististi somessa”.

Mertsi ja Heidi Ärling yhdessä tapaseuran juhlaillallisella
Helsingin Olivia Ravintolassa

 

Tapaseuran puheenjohtaja Mirva Saukkola kuvasi Ärlingin valinnan perusteluja seuraavasti:
”Mertsi Ärling on edistänyt työllään moniäänisempää kulttuuria, jossa myös romanit saavat suunvuoron. Hän on paitsi avannut romanikulttuurin rikkautta, myös tuonut esiin niitä haasteita, joita syrjintä voi aiheuttaa. Hän on avoimesti kertonut itse kohtaamistaan tilanteista ja siitä, miten usko ja rakkaus ovat valaneet häneen voimaa paremman tulevaisuuden puolesta työskentelemiseksi. Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo ovat suomalaisen yhteiskunnan tärkeitä kulmakiviä. Mertsi Ärling on tuonut esille niiden merkityksen.”

Mertsi Ärling on valinnasta iloinen ja otettu:
”Olen syvästi kiitollinen tästä arvokkaasta tunnustuksesta. Tämä ei ole vain henkilökohtainen kunnianosoitus, vaan tunnustus myös Romano Mission työlle ja sitä kautta koko romanivähemmistölle ja heidän rikkaalle kulttuurilleen. Olen pyrkinyt työssäni nostamaan esiin ennen kaikkea yhdenvertaisuuden ja ihmisten tasa-arvon tärkeyden, ja on hienoa nähdä, että nämä arvot saavat huomiota. Tapakulttuuri yhdistää meitä kaikkia, ja hyvät tavat ja arvostava kohtelu ovat perusta paremmalle ja inklusiivisemmalle yhteiskunnalle.”

Tapalähettiläät Vappu ja Mertsi sekä vuoden käyttäytyjä Jyrki
jakoivat valintojen jälkeen iloisina ajatuksia keskenään

 

Tapaseuran tämän vuoden 2024 teemana oli ”Siististi somessa”, ja Ärling on erityisen kiitollinen siitä, että aiheena on sosiaalisen median käytöstavat. ”Meidän on tehtävä yhteistyötä, jotta voimme varmistaa, että sosiaalinen media on turvallinen ja kannustava tila kaikille. Syrjinnän ja vihapuheen kitkeminen on osa tätä työtä, ja olen ylpeä siitä, että saan olla mukana edistämässä tätä tärkeää asiaa,” hän kommentoi.

Mertsin lisäksi myös rockmuusikko Jyrki Linnankivi eli Jyrki 69 valittiin vuoden käyttäytyjäksi sekä mediapersoona Vappu Pimiä saivat Mertsin kanssa Vuoden hyvien tapojen lähettilään arvonimet. Tämä kolmikko on kukin omalla tavallaan edistänyt hyvien tapojen merkitystä suomalaisessa yhteiskunnassa, ja heidän panoksensa on ollut näkyvää ja arvokasta. Aiemmista tapalähettiläistä mainittakoon muun muassa Tasavallan presidentti Alexander Stubb, uutisankkuri Urpo Martikainen, kansanedustaja Sari Essayah, näyttelijä Ritva Oksanen sekä yrittäjä Jasper Pääkkönen.

Romano Missio onnittelee sydämellisesti Mertsi Ärlingiä tästä upeasta tunnustuksesta!

Uudet kotisivut Romano Missiolle – Kurkista ja viihdy vaikka vähän pidempäänkin!

Kuvassa: entisiä Romano Mission lastenkotien lapsia yhteisellä leirillä Loimaan Evankelisen opiston leirikeskuksessa 2023

Nyt ne ovat valmiit! Uudet ja informatiiviset Romano Missio ry kotisivut on avattu apposen auki kaikille luettavaksi ja sitä kautta tutustuttavaksi. Nämä modernit ja käyttäjäystävälliset sivut tarjoavat syvällisen katsauksen järjestön monipuoliseen ja merkittävään työhön, jota on muuten takana jo 118 vuotta.

Uusilla kotisivuillamme pääset tutustumaan tarkemmin eri hankkeisiin ja projekteihin, unohtamatta tietenkään lastensuojelutyötä, joka on ollut olennainen osa toimintaamme jo järjestön alkuvuosista alkaen. Sivustolla avautuu ikkuna arkeemme, josta pääsee seuraamaan, millaista työtä Romano Missiossa tehdään romaniväestön hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi. Erityistä huomiota saa myös tukipalvelutyömme, joka kulkee nimellä RMT -tukipalvelut. Tämän tärkeän tukityön kautta autetaan niin lapsia kuin vanhuksia sekä yksilöitä ja perheitä monin eri tavoin arjen haasteiden keskellä.

Kotisivuiltamme löytyy myös ”Työn äärellä” -blogi, joka toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi seuraamaan Romano Mission toimintaa entistä lähempää, avoimesti ja läpinäkyvästi. Blogissa työntekijät jakavat ajankohtaisia kuulumisia työnsä ääreltä, luvassa on myös eri asiantuntijoiden näkemyksiä ja käytännön kokemuksia, jotka valottavat työtämme romaniväestön sekä koko suomalaisen yhteiskunnan hyväksi – olipa kyse sitten yksittäisistä kulttuuriprojekteista, sosiaalipalveluista tai yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, blogimme tarjoaa monipuolisen ja inspiroivan näkymän järjestömme todelliseen arkeen.

Kotisivujen kautta pääset näkemään Romano Mission uudistetun logon ja brändin, jonka järjestölle on työstänyt romanitaustainen graafikko Harri Skarén. Järjestö on uudistanut ja päivittänyt ulospäinnäkyvän ilmeensä lisäksi sisäiset ja työtään määrittelevät arvot.

– Jotain vanhaa ja jotain uutta sekä tähän päivään tulemista oli uudistetun brändin ja logon hahmottelun taustalla. Olemme järjestönä erittäin tyytyväisiä Harrin kädenjälkeen ja siihen, miten hän käsitteli yli 100 vuotta vanhan järjestön traditioita tuoden kuitenkin kaivattua uutta ilmettä ja ryhtiä, toteaa Romano Missio uusi toiminnanjohtaja Mertsi Ärling.

 

Uudessa logossa on säilynyt järjestölle tuttu kyyhky mutta nyt se on saanut enemmän ilmettä ja dynaamisuutta

 

 

Yhdessä kohti yhdenvertaista huomista – voimaannuttamalla, tukemalla, vaikuttamalla koko romaniyhteisön hyväksi; lapseta vanhukseen ja yksilöstä perheeseen

On Romano Mission uusi ja vahva slougani, jossa tiivistyy koko järjestön uudistettu visio ja missio vähintäänkin seuraavalle 10 vuodelle. Romano Missio on aktiivisesti rakentamassa voimaannuttava ja yhdenvertainen yhteiskunta, jossa jokainen romani tuntee itsensä arvostetuksi ja osalliseksi. Rakennusvälineiksi Missio tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita palveluitaan, jotka tukevat romanien hyvinvointia kaikissa elämänvaiheissa.

Huomisen Romano Missio haluaa olla kulttuuri- ja sosiaalialan kysytty asiantuntija, joka toimii lähellä ihmistä elämän eri vaiheissa. Se on valtakunnallisesti tunnetuin romanijärjestö laadukkaiden ja monipuolisten palveluidensa kautta, jotka voimaannuttavat ja tukevat romaniyhteisöä lapsista vanhuksiin sekä yksilöstä perheeseen. Järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja toimii monikulttuurisuuden ja moninaisuuden ymmärryksen edistäjänä, varmistaen, että jokainen romani kokee itsensä arvostetuksi ja osalliseksi (Visio).

Romano Missio järjestönä tarjoaa laadukkaita ja saavutettavia sosiaali-, kulttuuri- ja asiantuntijapalveluita, jotka vastaavat romaniväestön tarpeisiin elämän eri vaiheissa ja kehittävät viranomaisten osaamista. Toiminnan ytimessä ovat ihmisarvon kunnioitus, ammatillinen osaaminen, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Järjestö edistää romanien hyvinvointia, osallisuutta ja oikeuksia koko Suomessa, vahvistaen yhteistyötä sidosryhmien kanssa ja toimien romaniyhteisön äänenä (Missio).

Romano Mission työ ja toiminta perustuu neljään pääarvoon. Nämä arvot ohjaavat järjestössä tehtävää yhdenvertaisuus- sekä vaikuttavuustyötä niin romaniyhteisöön kuin  yhteiskunnalliseen keskusteluun päin kristillisen ihmiskäsityksen ja maailmankuvan kautta. Romano Mission neljä arvoa:

  1. Ihmisarvo: Jokaisen ihmisen ainutlaatuisuuden ja arvon kunnioitus on toiminnan ytimessä, ilmentyen palveluhalussa, lähimmäisen rakkaudessa ja huolenpidossa.
  2. Ammatillisuus: Järjestön pyrkimys korkeatasoiseen ja eettiseen toimintaan kattaa ammattitaidon ja luotettavuuden, mikä tekee siitä arvostetun kumppanin.
  3. Oikeudenmukaisuus: Sitoutuminen yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon ja rehellisyyteen näkyy kaikessa toiminnassa, edistäen yhteiskunnallista muutosta ja kestävyyttä.
  4. Yhteisöllisyys: Korostetaan yhteistyötä, kaikkien osallistumista ja perheiden roolia, luoden vahvoja, tukevia yhteisöjä, joissa kaikki tuntevat itsensä arvostetuiksi.

Tutustu ja ota seurantaa uudet kotisivuihimme ja sukella Romano Mission rikkaaseen toimintaan – tervetuloa mukaan matkalle kohti parempaa huomista!

Uusi toiminnanjohtaja Mertsi Ärling

Romano Missio ry:n toiminnanjohtajan tehtävään tuli 11 hakemusta. Hallitus haastatteli 6 hakijaa. Romano Mission hallitus valitsi uudeksi toiminnanjohtajaksi Mertsi Ärlingin.

Mertsi Ärling , EH/SH, diakonissa YAMK, AmO, MV

 

Mertsi Ärlingillä on pitkä ja monialainen johtamiskokemus, joka ulottuu useille eri sektoreille. Viimeisimpänä hän on toiminut Diakonia-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja hankehenkilöstön mentorina ja perehdyttäjänä. Ärlingillä on laajat yhteistyöverkostot ja monivuotinen johtajuuskoulutus sekä kokemus erilaisista organisaatioista. Hänellä on myös syvällinen tuntemus romanikentästä, mikä tekee hänestä erinomaisen valinnan tähän tehtävään.

Ärling on ansioitunut erityisesti projektijohtamisessa ja romanien osallisuutta edistävissä hankkeissa. Hänen roolinsa Nevo Tiija -hankkeessa ja palkitun Työnimi-kampanjan koordinoinnissa osoittavat hänen kykyään johtaa menestyksekkäästi monimutkaisia ja vaikuttavia projekteja. Hän on myös toiminut useissa asiantuntijatehtävissä, joissa hänen vastuullaan on ollut projektipäälliköiden perehdyttäminen ja mentoroiminen.

Työkokemus ja koulutus

Mertsi Ärling on koulutukseltaan ensihoitaja, sairaanhoitaja-diakonissa (YAMK), ja hänellä on myös opettajan pedagogiset ammattiopinnot sekä teologian kandin tutkinto. Hän on lisäksi suorittanut useita johtajuuskoulutuksia kuten mestarivalmentajakoulutuksen ja johtamisen erikoisammattitutkinnon. Ärlingin monipuolinen koulutustausta ja käytännön työkokemus tekevät hänestä asiantuntevan ja osaavan johtajan.

Aloitus ja tulevaisuuden näkymät

Mertsi Ärling aloittaa Romano Missio ry toiminnanjohtajan työn 1.11.2023. Nykyinen toiminnanjohtaja Tuula Åkerlund siirtyy eläkkeelle 1.2.2024. Ärling tuo mukanaan uutta energiaa ja strategista ajattelua, joka auttaa edistämään Romano Mission tavoitteita ja yhteiskunnallista vaikuttavuutta.

Romano Missio ry hallitus toivottaa Mertsi Ärlingin lämpimästi tervetulleeksi ja odottaa innolla hänen panostaan yhdistyksen toiminnan kehittämisessä ja laajentamisessa.

 

Auta Ukrainan romaneja

Itä- Ukrainan köyhällä romaniväestöllä oli jo ennen sotaa puutetta vedestä ja muista perustarpeista. Heidän valmiiksi heikko asemansa, köyhyys, syrjintä, syrjäiset asuinsijat ja koronaepidemia ovat ajaneet heidät entisestä tukalampaan asemaan sodan aikana.

Romaneja asuu Ukrainassa eri arvioiden mukaan 200 000–400 000. Monilla romaneilla ei ole henkilöpapereita, mikä on vaikeuttanut työn ja esimerkiksi terveyspalveluiden saantia rauhankin oloissa. Sodan aikana heitä ei voi papereiden puutteen takia virallisesti rekisteröidä maan sisäisiksi pakolaisiksi, minkä vuoksi he eivät saa automaattisesti apua ja palveluita, joihin pakolaisasema oikeuttaisi.

Sodan alettua romanien kohtelu on ihmisoikeusjärjestöjen mukaan koventunut varsinkin separatistien hallitsemilla alueilla

Olemme Romano Missiossa keränneet tietoa ja olleet suoraan yhteydessä Fida International avustusjärjestön romanityökoordinaattori Janne ja Anne Harjukoskeen sekä Veikko ja Kirsi Hekkalaan. Harjukosket ovat Ukrainan, Unkarin ja Slovakian rajalla paikan päällä yhdessä Aarne ja Pirjo-Riitta Törmäsen kanssa vastaanottamassa romaneita. He ohjaavat romaneita järjestämiskeskuksiin ja siellä heille hankitaan henkilöpaperit.  Näin romanit saavat pakolaisstatuksen ja pääsevät lähtemään turvaan toiseen maahan. Heille järjestetään ruokaa ja muita perustarvikkeita.

Hekkalat ovat myös lähdössä Unkarin rajalle maaliskuun loppupuolella. Hekkalat ovat tehneet Ukrainan romanien keskuudessa työtä jo yli 30 vuotta.

Janne Harjukoski ja Hekkalat kertoivat, että parhaiten Ukrainan romaneita voidaan Suomesta käsin auttaa lähettämällä rahaa Fidan kautta. Rahalla he voivat ostaa lähialueelta romaneille enemmän tarvikkeita kuin että Suomesta lähetetään tarvikkeita.

Fidan toiminta, Hekkalat ja Harjukosket ovat meidän luotettavia tuttuja vuosikymmenten takaa.

ROHKAISEMME TUKEMAAN FIDAN KAUTTA Ukrainan romanien auttamista.

terv. Romano Missio ry,
Tuula Åkerlund, toiminnanjohtaja

 

LAHJOITA:
www.fida/lahjoita

Maksutiedot
Saaja: Fida International
Tilinumero: FI41 2287 1800 0052 56
Viitenumero: 570077
tai
Mobile Pay numeroon 46003

Rahankeräyslupa: RA/2021/1532

Kerätyt varat käytetään Fida International ry:n humanitaariseen avustustyöhön.

Lisätietoa löytyy Fidan nettisivuilta www.fida.info -osoitteesta.
Kysymyksiä voit lähettää myös sähköpostiosoitteeseen: janne.harjukoski@fida.f

 

Vieraskynä, Leena Rauhala

Samat oikeudet kuuluvat kaikille

Jokainen ihminen on luotu ainutkertaiseksi ja samanarvoiseksi yksilöksi kykyihin, ominaisuuksiin tai tuottavuuteen katsomatta. Siksi ihmisarvo on aina ehdoton ja täysi, se ei ole suhteellinen käsite.  YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus syntyi, kun toisen maailmansodan jälkeen kansakunnat halusivat varmistaa, ettei sellaisia kauhuja enää pääsisi valloilleen. ”Ei koskaan enää” olikin kantavana ajatuksena, kun YK perustettiin vuonna 1945, sekä kolme vuotta myöhemmin kaikkien maailman valtioiden yhteisessä ihmisoikeuksien julistuksessa.

Toisen maailmansodan Saksassa natsit tuhosivat järjestelmällisesti tarkkaan määrittelemiään ihmisryhmiä, ja myös muita kuin juutalaisia joutui näiden vainojen kohteeksi. Lukemattomia romanejakin joutui keskitysleireille. Nämä ihmisoikeuksien loukkaukset olivat täysin käsittämättömiä ja ne on moneen kertaan julkisesti tuomittu. Kuitenkin jonkinlaisena ihmisoikeusloukkauksena on pidettävä myös sitä, ettei Saksan valtiovalta vieläkään ole antanut täyttä tunnustusta natsien toteuttamasta romanien vainoamisesta.

Toisen maailmansodan kokemuksien seurauksena YK päätti ihmisoikeuksien julistuksen kantavaksi ajatukseksi sen toisen artiklan. Siinä määrätään yksiselitteisesti, että ”jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin, ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta.”

YK:n julistukseen perustuu myös Euroopan ihmisoikeussopimus, ja samat oikeudet määritetään Suomen perustuslaissakin. Lait ja sopimukset eivät kuitenkaan aina toteudu, kuten maailman uutisia seuratessamme usein joudumme toteamaan. Myös lähempänä, täällä Suomessa ihmisoikeuksien toteutumisessa on parantamisen varaa. Esimerkiksi epäkohdasta jota täällä on vasta viime aikoina parannettu sopii uutisointi: aiemmin kielteisten uutisten yhteydessä raportoitiin henkilön mahdollinen vähemmistöstatus, vaikka sillä ei olisi ollut rikkomuksen kanssa mitään tekemistä. Myöhemmin ymmärrettiin, että tällainen uutisointi on omiaan lisäämään ennakkoluuloja.

Vielä voimissaan sen sijaan on eräs toinen selvä ihmisoikeuksien julistuksen hengen vastainen käytäntö. Monilla työpaikoilla suhtaudutaan työnhakutilanteissa edelleen syrjivästi romaneihin. Ennakkoluuloista kerrotaan pahimmillaan jopa ääneen, kuten romanit.fi -nettisivustolla kerrottu koskettava esimerkki siivoustyötä hakeneesta naisesta kertoo. Tämä siitä huolimatta, että yhdenvertaisuuslain 2 ja 6§ kieltävät yksiselitteisesti syrjinnän tällaisessa tilanteessa.

Kehitettävää ihmisarvon ja ihmisoikeuksien edestä riittää siis vielä Suomessakin. Ihmisoikeuksien edistäminen on poliittisella tasolla käytännössä hyvää tarkoittavien lakien säätämistä. Käytännössä ihmisoikeudet eivät kuitenkaan voi toteutua ilman jokaisen meistä omaa panosta niiden hyväksi. Lakeja kuten yhdenvertaisuuslakia on noudatettava, mutta ihmisoikeuksien kunnioittaminen ulottuu vielä paljon pidemmälle kuin lain edellytykset. Loppujen lopuksi kyse on hyvin henkilökohtaisesta ja samalla kuitenkin yksinkertaisesta periaatteen ymmärtämisestä – jokainen meistä on Jumalan luomana yhtä arvokas kuin minäkin. Roomalaiskirje (15:2) kiteyttää saman kultaisen säännön toimintaohjeeksi: ”Meidän on jokaisen otettava huomioon lähimmäisemme, ajateltava, mikä on hänelle hyväksi ja vahvistaa häntä.”

Leena Rauhala

Vieraskynä, Mertsi

Tervehdys lukijani,

Tätä kirjoittaessani pihalla sataa vettä ja näyttää hieman synkeältä, noh kaikesta huolimatta on mahtavaa kun jo useamman kuukauden ajan on saanut todeta että, jälleen on se vuodenaika jolloin valo voittaa. Olemme aivan kesän kynnyksellä ja se näkyy ympärillämme jo monin tavoin. Luonto muokkautuu kesän kukoistukseen kovaa vauhtia. Tapasin tuossa joitakin aikoja sitten erään henkilön aivan sattumalta eräässä toritapahtumassa, siinä kahvia juodessamme hän kysyi minulta toisaalta hyvinkin hankalan kysymyksen. Mikä elämän tarkoitus on? Tästä kysymyksestä syntyi pitkä keskustelu josta voisi sanoa että, keskustelimme elämästä ja olemisesta taivaan ja maan välillä. Tuo keskustelu jäi mieleeni ja jälleen huomasin elämän olevan moninaista, se kulkee kuin vuodenajat täällä pohjolassa, välillä paistaa ja toisinaan on harmaampaa.

Tuohon kysymykseen, joka oli ikään kuin koko ajan taustalla, sain tuotua jossain vaiheessa myös raamatun ja Jumalan. Siinä keskustelussamme huomasin, ettei tälle henkilölle ollut outoa se, kun ilmaisin että mielestäni elämäntarkoitus syvimmillään on yksinkertaisesti elää ja löytää yhteys Jumalaan. Sain kertoa hänelle, kuinka itse olen löytänyt elämälleni sisältöä juuri siitä mihin Jumala ihmisen alun perin tarkoitti, elämään hänen yhteydessään. En tiedä oliko tälle henkilölle kristillisyys entuudestaan tuttua, huomasin hänen olevan kuitenkin syvällinen ajattelija. No hän sitten jatkoi matkaansa mutta, minä jäin miettimään keskusteluamme jossa esille nousi toinenkin kysymys, mitäs sen jälkeen kun on yhteys Jumalaan?

Tuohonhan on helpompi vastata, elää siinä ja palvella Jumalaa. Mitä Jumalanpalveleminen sitten on? Me jotka olemme löytäneet yhteyden Jumalaan ja sanomme itseämme kristityiksi, tämä on selvää, seurakunta yhteys, raamattu ja rukous, niin ja tietysti evankeliointi. Kyllä nuo kaikki ovat sitä johon raamattu ohjaa, raamattu ja Jeesus antavat kuitenkin toistakin näkökulmaa Jumalanpalvelemisesta. Raamatun mukaan Jumalanpalvelus on usein sitä että me palvelemme niitä ihmisiä jotka elävät siinä vaikutusalassa jossa me itse olemme. Jaakobin kirjeen ensimmäisessä luvussa Jumalanpalvelus on käydä katsomassa orpoja ja leskiä, käydä katsomassa tarkoittaa tässä kohden huolenpitoa. Eli todellinen Jumalanpalvelus on muutakin kuin sanoja, se on tekoja lähimmäisen hyväksi johon Kristuksen rakkaus ohjaa. Jeesus opettaa aikalaisiaan samansuuntaisesti Matteuksen evankeliumin 25:40 ”Totisesti minä sanon teille: kaikki, mitä olette tehneet yhdelle näistä minun vähimmistä veljistäni, sen te olette tehneet minulle.” Eli Jeesuksen seuraaminen ja häntä palveleminen onkin monesti toisten ihmisten palvelemista. Se ei välttämättä ole aina suuria tekoja, toisinaan pelkkä ”kuulijana” oleminen toiselle henkilölle riittää. Kristityn ei siis tarvitse olla ”pappi” ollakseen Jumalanpalvelija. Riittää kun näkee ympärillä olevat ihmiset ja suostuu levittämään sitä siunausta josta itse on tullut osalliseksi. Joskus se voi olla aineellista mutta, se on sitä että me osoitamme lähimmäiselle rakkautta jonka Jumala vaikuttaa.

Mertsi Roth
Espoo