Terne Apren Erasmus-hankkeen tapaaminen Tallinnassa

/ , , /

Osallistuimme vuoden 2022 yhdessä Viron, Latvian ja Liettuan romaneiden kanssa Erasmus-hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena oli kuvata jokaisessa maassa kolmea romania koulunkäyntiin liittyen. Videoilla tuotiin omia ajatuksia ja käsityksiä koulunkäyntiin liittyen ja lisäksi myös, miten opettajat ovat kohdelleet romaneita koulumaailmassa.

Hankkeeseen liittyen meillä oli yhteistapaaminen kaikkien toimijoiden kesken 20. – 22.10. Tallinnassa. Olimme nähneet toisiamme vain yhteisissä verkkotapaamisissa muun muassa Zoomin kautta, ennen yhteistä tapaamista. Itselleni oli hieno mahdollisuus saada nähdä itselleni tuttuja ja mahdollisuus saada tutustua uusiin ihmisiin. Itselleni tapaamisen suurin hetki oli, kun lauantaina kaksi romaninuorta kertoivat omat tarinansa ja vilpittömästi sanottuna taisi hieman kostua kertomusten aikana. Lisäksi tapaamisessa antoisaa saada keskustella eri ihmisten kanssa ja samalla huomata, että vaikka asumme eri maissa niin meillä paljon samaa.

Itselleni reissussa tajusin myös, kuinka tärkeätä olisi osata romanikieltä. Kaikki muut romanit pystyivät kommunikoimaan keskenään romanikielellä ja vaikka minä hieman osaankin romanikieltä, en kuitenkaan puhu romanikieltä heidän tasollaan. Tilanne oli itselleni aika kiusallinen ja samalla myös hieman nolo. Olemme jostain syystä Suomen romaneina ajatelleet, ettei romanikieli ole tärkeää, vaikka se on yksi oman identiteetin peruspilareista ainakin omasta mielestäni.

       

Lauantai-iltana saimme erittäin herkullisen illallisen ja keskimmäisessä kuvassa tapaamiseen osallistujat kokonaisuudessaan.

Lopuksi tunnelmia viimeisistä yhteisistä hetkistä, ennen kotiin lähtöä.

Kaiken kaikkiaan reissu oli tosi hyvä ja kaikki oli tosi hyvin järjestetty. Tällaisissa tapaamisissa ainoastaan päivät ovat erittäin pitkiä ja kun joutuu käyttämään eri kieltä kuin suomea, niin se on hieman puuduttavaa.

Terne Apre – Nuorten vuoron -hankkeen puolesta
Hankevastaava
Mertsi Berg

Romaninuorten Elämää isolla E-kirjaimella

/ , /

Kuvitellaanpa hetki, että olet yhdessä hyvän ystäväsi kanssa ja edessänne on iso valkoinen taulu. Teillä on kynät kädessä mutta taulu on tyhjä. Ei tehdä siitä ongelmaa vaan uskalletaan nähdä se mahdollisuutena. Tässä blogissa emme keskity ongelmiin vaan keskitymme siihen, mikä on hyvin.

Löytöretki romanikulttuurin hyveisiin

Kynät liikkuvat taululla, ja pian se täyttyy sanoista: kunnioitus, toimeliaisuus, tunneäly… Seitsemän hyvettä, jotka romanikulttuuri antaa jokaiselle sen jäsenelle. Nämä ovat lahjoja, joita voimme hyödyntää elämässämme, työssämme, ja yhteisössämme. Mitä ne seitsemän hyvettä sitten ovat, joista voi puhtaasti sanoa, että romanikulttuuri antaa ne jokaiselle sen jäsenelle. No luonnollisesti jokainen yksittäinen ihminen toteuttaa niitä eri tavalla eikä kaikkia seitsemää välttämättä ole yhdellä ja samalla ihmisellä mutta tässä ne nyt ovat:

  1. kunnioittamisen kulttuuri
  2. toimeliaisuus ja ahkeruus
  3. tunneäly ja sosiaaliset taidot
  4. luontainen myymisen ja markkinoinnin taidot
  5. resilienssi (paineiden ja muutosten sietokyky)
  6. taiteet ja kulttuuri
  7. yhteisöllisyys

Mieti hetki, miten ne näkyvät sun elämässä?

”NYTKU” vs. ”SITKU”, ”MUTKU”, ”VOIKU”

Nuorempana saattoi olla helppo sanoa ”SITKU”. Sitku saan sen työpaikan, sitku valmistun, sitku löydän oikean ihmisen… Mutta ”SITKU” on ansa. Se on odotushuone, jossa elämä ei etene.

Keski-iässä ”SITKU” muuttuu usein ”MUTKUksi”. Mutku olen jo näin vanha, mutku minulla on jo perhe, mutku, mutku, mutku… Ja sitten, vanhempana, se muuttuu ”VOIKUksi”. Voi kunpa olisin tehnyt sitä, voi kunpa olisin kokeillut tätä.

Mutta entä jos vaihtaisimme näkökulmaa? Entä jos sanoisimme ”NYTKU”? Nyt kun olen nuori, nyt kun voin vielä vaikuttaa asioihin, nyt kun minulla on vielä aikaa. Elämä on tässä ja nyt!

Elämä Isolla E-kirjaimella

Kun katson taakseni omaa elämääni, näen elämän, jossa olen uskaltanut elää. Olen hyödyntänyt niitä hyveitä, jotka romanikulttuuri on minulle antanut. Olen kunnioittanut muita ja itseäni, olen ollut toimelias ja ahkera, olen käyttänyt tunneälyäni ja sosiaalisia taitojani. Ennen kaikkea olen uskaltanut olla rohkea.

Ja tiedättekö mitä? Se on ollut sen arvoista. Jokainen epäonnistuminen, jokainen kompastus, ne ovat olleet vain askelia matkalla eteenpäin. Ne ovat tehneet minusta sen, kuka olen nyt. Ja se on hyvä asia.

Romaninuoret, teillä on lahjoja, osaamista, kykyä ja taitoa sekä niitä kulttuurin antamia hyveitä, jotka voivat viedä teidät pitkälle. Älkää antako ”SITKUn”, ”MUTKUn” tai ”VOIKUn” estää teitä. Valitkaa ”NYTKU”. Valitkaa elämä isolla E-kirjaimella. Koska kun teette niin, te ette ainoastaan muuta omaa elämäänne. Te muutatte koko maailmaa.

Tsihko diives, päivää että pätkähti, olen Mertsi Ärling tutuille MEDI! Työskentelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa projektipäälliköiden valmentajana ja lehtorina, mutta en ole mikään tylsä toimistotyyppi. En todellakaan. Olen intohimoisesti kiinnostunut teologiasta, diakoniasta sekä johtamisesta ja erityisesti siitä, miten voimme tehdä yhteiskunnasta paremman paikan kaikille – kuten romaninuorille. Olen uskaltanut elää ja päässyt järkkäilemään ISOJA asioita ja toiminut mentorina monille nuorille kasvaville johtajille. Jos diggaat muutosta ja haluat nähdä, miten siitä tehdään siitä totta, pysy kuulolla! 🌟

 

Hankevastaavan kuulumisia Terne Apresta

/ , /

Terne Aprella syksy on lähtenyt vauhdikkaasti alkuun. Palasimme lomilta hieman eri aikoihin, heinä – elokuun aikana. Olemme suunnitelleet syksylle toisen toimijan kanssa muun muassa romaninuorten teemapäivää. Teemapäivään olemme saaneet erittäin hyvät puhujat ja lisäksi heidän aiheensa on erittäin ajankohtainen. Mainostamme teemapäivää lähempänä ajankohtaa. Jalkautuva nuorisotyö ja yksilötyö ovat lomien jälkeen jatkuneet normaalisti.

Tarkoituksena on luoda Terne Apresta blogeja säännöllisesti tulevaisuudessa ja lisäksi on tarkoitus pyytää blogeja vierailevilta kirjoittajilta. Mikäli haluat seurata meidän hanketta sosiaalisen median kautta, niin paras paikka tällä hetkellä meidän seuraamiseen on TikTok- sovellus ja meidän käyttäjänimi siellä Terne Apre.

Hankevastaavaan näkökulmasta eletään syksyisin hieman kiireistä aikaa, kun hankkeista tulee tehdä jatkohakemus rahoittajalle (meidän hankkeen tapauksessa STEAlle). Jatkohakemuksella haetaan seuraavan vuoden budjettia hankkeelle ja jatkohakemuksessa myös kerrotaan, mikäli hankkeessa tulee esimerkiksi työhön tai toimintatapoihin muutoksia. Päätös jatkohakemuksesta saadaan joulukuun alkupuolella, yleensä Itsenäisyyspäivän tienoilla.

Romano Mission näkökulmasta elämme erittäin mielenkiintoisia aikoja, kun pitkäaikainen toiminnanjohtajamme Tuula Åkerlund on jäämässä eläkkeelle ja meillä on uuden toiminnanjohtajan haku alkanut. Uuden toiminnanjohtajan on tarkoitus aloittaa työssään 1. marraskuuta. Itselläni on hieman haikea mieli, kun toiminnanjohtaja vaihtuu, mutta toisaalta tämä on osa työelämää, että ihmiset ympärillä silloin tällöin ainakin vaihtuvat. Olen työskennellyt Terne Apre – Nuorten vuorossa sen alusta saakka ja syyskuussa tulee viisi vuotta täyteen hankkeen parissa. Aloitimme projektina 3.9.2018 ja muutuimme hankkeeksi 1.1.2023. Projektin ja hankkeen ero on, että projektilla on alku- ja loppumisajankohdat selvillä, mutta hankkeella ei ole lopettamisajankohtaa tiedossa.

Kuvassa olemme ottamassa kuvia uusiin mainosmateriaaleihin. Kuva: Tenho Ärling

Aurinkoista syksyn jatkoa kaikille!
Terne Apre – Nuorten vuoro -hankkeen puolesta

Hankevastaava
Mertsi Berg

Ohjausryhmäjäsenten mietteitä hankkeesta

/ , /

Uutiskirjeessä julkaisemme Elämää sukupolvien takaa -hankkeen ohjausryhmäjäsenten mietteitä hankkeesta. Ensimmäisenä äänessä arkistotutkija, dosentti Risto Blomster Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta.

 

Mitä yhtymäkohtia näet hankkeen tavoitteessa ja omassa työssäsi?

Romano Mission arkistohankkeella on paljonkin yhtymäkohtia työhöni Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistossa. Olen ollut aiemmin mukana SKS:n edustajana hankkeessa, jossa on arkistoitu romanien kulttuuriperintöä Suomessa. Kymmenisen vuotta sitten Romaniasiain neuvottelukunta ja SKS toteuttivat Opetusministeriön rahoituksella Suomen romanien historia -tutkimushankkeen. Hankkeen aikana meidän tutkijoiden eräs huomio oli se, että suomalaisissa julkisissa arkistoissa ja museoissa oli sangen niukasti romaniväestön tuottamaa ja heidän toiminnastaan kertovaa aineistoa yhdistys- ja henkilöarkistoina. Äänitettyä kansanperinnettä ja muistitietoa sen sijaan oli alettu tallentaa romanitoimijoiden kanssa kansainvälisestikin vertailtaessa varsin varhain jo 1960-luvulla.

Tästä syystä toteutimme yhdessä Romaniasian neuvottelukunnan ja Kansallisarkiston kanssa vuosina 2016-2018 hankkeen Romanien kulttuuriperintö: arkistointi, arvostus ja tutkimus. Hankkeen tuloksena SKS:n arkistoon ja Kansallisarkistoon saatiin talteen useita henkilö- ja yhdistysarkistoja, jotka kertovat erityisesti 1960-1970-luvun ajoista ja romaniaktivismista. Samalla kokosimme yhteen tietoja arkistomme romanien kulttuuriperinnön aineistoista omaksi Suomen romanien arkisto -kokoelmakseen. Tämä kokoelmaluettelo on nähtäville SKS:n nettisivuilla.

 

Mikä merkitys hankkeella on romaniyhteisölle?

Näkisin hankkeen merkityksen syntyvän sekä tiedon turvaamisesta että aineistojen käytön mahdollistamisesta lakien ja asetusten mukaisesti. Romano Mission, eli aikaisemmalta nimeltään Mustalaislähetyksen, perustamisesta on kulunut jo pitkä tovi, reilusti yli sata vuotta. Sinä aikana järjestössä tehty työ on koskettanut jollain tavalla varmaankin kaikkia romanisukuja. Siksi tämän aineiston säilymisen turvaaminen on erityisen tärkeää.

 

Mitä hyötyä aineiston järjestämisellä ja luovuttamisella on tulevaisuudessa?

Hyötynä on esimerkiksi aineistojen säilymisen turvaaminen ja valvotun käytön järjestäminen. Tulevaisuudessa nämä nyt hankkeen aikana järjestettävät aineistot säilytetään arkistolaitoksen standardien ja ohjeiden mukaisesti. Täytyy olla oikea lämpötila ja kosteusolosuhde. Sähkö- ja vesijohdot eivät saa kulkea arkistotilassa, sillä siinä olisi omat riskinsä. Täytyy olla oikeanlaiset palosammutusjärjestelmät, evakuointisuunnitelmat ja niin edelleen. On monia säilytykseen liittyviä yksityiskohtia, joista omissa toimitiloissa arkistojaan säilyttävät voivat vain haaveilla.

Kansallisarkiston kaltainen toimija on paras mahdollinen sijoituspaikka Romano Mission arkistolle myös tietosuojakysymysten valossa. Kansallisarkistolla on paras mahdollinen tieto ja taito lakipykälien kanssa toimimiseen, sillä se on vastuussa valtakunnallisesti toimivien isojen yhdistysten arkistojen säilyttämisestä ja aineistojen käytön valvonnasta niin, että kaikki menee sovitusti.

Kun aineisto on luovutettu Kansallisarkistoon, on sen käytön valvonta normatiivista ja säänneltyä. Siihen liittyy monia seikkoja: aineiston luovuttajan asettamia käyttörajoituksia, arkiston käyttösääntöjä, arkistolaki sekä muun muassa tietosuoja- ja tekijänoikeuslaki.  On siis monenlaisia seikkoja, jotka käytössä on otettava huomioon. Käyttö on myös aina luvanvaraista, jos siihen liittyy rajoituksia. Arkistoissa aineistojen käytettävyyden pohtiminen on arkipäivää, sitä tehdään koko ajan.

 

Miksi aineiston luovuttaminen tutkimuskäyttöön on tärkeää?

Tutkimuskäyttöön luovuttaminen takaa sen, että tulevaisuudessa tehtävässä tutkimuksessa on käytettävissä myös romanien tuottamaa aineistoa omasta historiastaan. Näin taataan tutkimuksen tasapuolisuus ja avoimuus.

Tutkimuskäytössä aineistoa kohdellaan lisäksi eettisesti säännellyllä tavalla. Suomessa kaikilla tieteenaloilla tutkijaa ohjaavat seuraavat yleiset eettiset periaatteet:

a) Tutkija kunnioittaa tutkittavien henkilöiden ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta. Perustuslain (1999/731, 6–23 §) mukaiset oikeudet kuuluvat kaikille. Niitä ovat esimerkiksi oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, liikkumisvapaus, uskonnonvapaus, sananvapaus, omaisuuden suoja ja oikeus yksityisyyteen.

b) Tutkija kunnioittaa aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä sekä luonnon monimuotoisuutta. Perustuslain 17 § mukaisesti saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

c) Tutkija toteuttaa tutkimuksensa siten, että tutkimuksesta ei aiheudu tutkittavina oleville ihmisille, yhteisöille tai muille tutkimuskohteille merkittäviä riskejä, vahinkoja tai haittoja.

 

Miksi ja miten hankkeen toiminnan lopputuloksesta tulisi mielestäsi tiedottaa?

Tiedottamisen olisi hyvä olla monisuuntaista ja harkittua. Kansallisarkistolta voisi kysyä halukkuutta järjestää näyttely omissa tiloissaan (vitriininäyttely). Muutamille paikkakunnille suunnattava kiertävä näyttely erikseen, joka käytäisiin avaamassa ko. paikkakunnalla. Mikä olisi luonteva paikka (kirjasto, paikallismuseo)? Ehkä jokin, joka kannustaisi paikalliseen yhteistyöhön museo/arkistotoimijoiden kanssa.

 

Vastaajana
Arkistotutkija, dosentti Risto Blomster
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura

Syksyinen tervehdys Terne Aprelta

/ , /

Syksyinen tervehdys Terne Apre – Nuorten Vuoro -projektista

Aika on jälleen rientänyt kesästä syksyyn ja vuosi lähenee loppuaan. Me elämme jännittäviä aikoja myös projektissamme. Odotamme rahoittajan STEAn päätöstä tulevaisuudesta ja projektin jatkumisesta. Päätös selviää joulukuussa ja siitä tiedotamme lisää.

Syksy on sujunut hieman kiireellisissä merkeissä. Olemme jalkautuneet ostareilla, asemilla ja puistoissa kohtaamassa nuoria. Kohtaamiset ovat kantaneet hedelmää ja olemme saanet tutustua myös uusiin nuoriin. Yksilöiden kanssa olemme myös työskennellyt ja auttaneet esimerkiksi koulunkäyntiin liittyvissä asioissa.

Muutamia retkiä on myös tullut tehtyä nuorten kanssa. Olemme käyneet tivolissa, sirkuksessa ja seuraavaksi suuntaamme pakohuoneeseen. Retket ovat olleet piristäviä pimentyneiden iltojen lomassa.

Diakonissalaitoksen puistojuhlaan otimme myös osaa. Mukana oli Mertsi Lindgren laulamassa ja soittamassa. Makkaraa ja virvokkeita oli tarjolla. Tapahtuma oli avoin kaikille halukkaille osallistujille.

Reserviratsastajat halusivat järjestää Hietaniemen hautausmaalla kunnianosoituksen sodassa kaatuville romani hevosmiehille. Olimme paikanpäällä todistamassa tätä tunteikasta ja arvokasta tapahtumaa joka varmasti jää meidän työntekijöiden mieleen pitkäksi aikaa.

Tiimissämme aloitti työharjoittelun Katja Thesslund. Katja on aktiivisesti mukana toimistolla tapahtuvissa toiminnoissa ja lauantaisin hänet voi tavata kanssamme Korsossa nuortenilloissa joka on avoin kaikille pääkaupunkiseudun nuorille.

Vuosi jatkuu hyvässä yhteistyössä yhteistyökumppaneidemme kanssa. Jalkautumista tehdään yhdessä Nuorisotyö raiteilla ja Aseman lapset ry:n kanssa.

Leiri on suunnitteilla nuorille yhdessä Korson Helluntaiseurakunnan kanssa. Se on tarkoitus pitää marraskuussa viikonloppuna.

Me täällä Terne Apressa odottelemme jännityksellä tulevia haasteita ja päätöksiä. Sitten tiedämme enemmän ja millaiset on uuden vuoden uudet tuulet.

Voit olla yhteydessä www.terneapre.fi Hyvää syksyn jatkoa ja joulun odotusta sinulle!

Terveisin
Angelica Vironen

Hankkeen nimeäminen

/ , /

Hanke nimettiin Elämää sukupolvien takaa -hankkeeksi Valfrid Åkerlundin upean musiikkiteoksen Kiitoslaulu elämälle innoittama. Katkelma laulun sanoista heijastelee myös hankkeen tavoitteita ja tarkoitusta:

”Elämä sukupolvien takaa,
jatkaa kierto ikuinen.
Ilot surut vuorollaan vaihtuu uudestaan,
tää elämää on vaan.
Kaiken sen mitä eilinen jakoi,
meidät yhteen tänään saa…”