Romano Mission strategia: Kompassi arvojensa mukaiseen tulevaisuuteen

/ , /

On taas se aika vuodesta, jolloin palaamme Romano Missiolle luodun viisivuotisen strategian äärelle. Yhdessä johtoryhmän kanssa syvennymme tarkastelemaan ja tarkentamaan viiden vuoden strategian tavoitteita vuodelle 2025 sekä arvioimaan siihen tarvittavaa toimintaa, odotettavia tuloksia ja ennen kaikkea niiden vaikuttavuutta. Vastaava syventävä keskustelu on suunnitteilla myös järjestön hallituksen kanssa, jotta koko Romano Mission yhteisö on yhtenäisellä linjalla ja jakaa saman näkemyksen tulevasta.

Romano Mission strategia ei ole vain suunnitelma tai asiakirja, joka unohtuu arkistojen syövereihin. Se on elävä kartta, joka ohjaa järjestön toimintaa, päätöksentekoa ja kehitystä, perustuen sen neljään keskeiseen arvoon: ihmisarvo, ammatillisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Nämä arvot heijastuvat kaikessa toiminnassamme ja varmistavat, että strategia ei jää pelkäksi teoriaksi, vaan toteutuu käytännössä ja vaikuttaa yhteisöömme myönteisellä tavalla (Dreamleader 2024a).

Miksi strategia on tärkeä?

Strategian merkitystä on helppo aliarvioida, mutta ilman selkeää suuntaa organisaatio ajautuu helposti ongelmiin. Strategia antaa vastauksen keskeisiin kysymyksiin: Miksi teemme tätä työtä? Mitä tavoittelemme? Miten saavutamme päämäärämme? Se tuo yhteen työntekijät, vapaaehtoiset ja sidosryhmät yhteisen päämäärän ympärille ja varmistaa, että toimintamme palvelee pitkällä aikavälillä niitä, joita varten järjestö on olemassa (Dreamleader 2024a).

Raamattu opettaa, että ilman näkyä kansa hukkuu (Sananlaskut 29:18). Tämä viisaus pätee myös järjestön toimintaan: ilman selkeää suuntaa ja yhteisiä tavoitteita työ hajaantuu ja voimat menevät hajanaisiin ponnisteluihin. Romano Mission strategia toimii näkynä ja suuntana, joka ohjaa työtämme ja sitoo sen Jumalan tahtoon – palvelemaan lähimmäisiämme ja rakentamaan yhteisöllisyyttä.

Dreamleaderin artikkelissa ”Väärinkäsityksiä strategiasta ja mitä siitä oikeasti pitäisi ymmärtää” tuodaan esille, että strategia ei ole vain sarja tavoitteita, vaan kokonaisvaltainen suunnitelma, joka ohjaa organisaation toimintaa ja kehitystä. Kun Romano Mission strategia on linjassa järjestön arvojen kanssa – ihmisarvo, ammatillisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys – se auttaa tekemään oikeita päätöksiä niin pienissä kuin suurissa kysymyksissä (Dreamleader 2024a).

Yhteiset tavoitteet ja yhteisöllisyyden voima

Johtamisessa on yksi varma tapa ajautua vaikeuksiin: unohtaa iso kuva, yhteiset tavoitteet ja yhteisöllisyyden merkitys. Kuten Dreamleaderin toinen artikkeli ”Varma tapa päätyä vaikeuksiin johtamisessa on unohtaa iso kuva ja yhteiset tavoitteet” muistuttaa, ilman yhteistä suuntaa organisaatio alkaa keskittyä yksittäisiin ongelmiin ja konflikteihin. Tämä hajottaa voimavaroja ja estää järjestöä toimimasta tehokkaasti (Dreamleader 2024b).

Raamatun mukaan ”Jos talo riitautuu itsensä kanssa, se talo ei voi kestää” (Markus 3:25). Yhteisön menestyksen ja jatkuvuuden edellytys on yhtenäisyys ja yhteiset tavoitteet. Romano Mission strategiassa yhteisöllisyys on keskeinen periaate. Järjestömme menestys ei synny vain yksilöiden ponnisteluista, vaan yhdessä luoduista ja jaetuista päämääristä. Kun työntekijät ja vapaaehtoiset kokevat kuuluvansa yhteiseen tavoitteeseen ja ymmärtävät työnsä merkityksen osana laajempaa kokonaisuutta, syntyy voimaa, joka kantaa yli haasteiden (Dreamleader 2024b).

 

”Strategia ei ole vain johtoryhmän työkalu, vaan se kuuluu kaikille. Se on meidän yhteinen kompassimme, joka varmistaa, että Romano Missio pysyy uskollisena tehtävälleen ja arvomaailmalleen – nyt ja tulevaisuudessa.”

Strategia arvopohjaisen työn tukena

Romano Missio toimii vahvasti arvojensa pohjalta: ihmisarvo, ammatillisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Strategia on keino varmistaa, että nämä arvot eivät jää pelkäksi puheeksi, vaan näkyvät kaikessa toiminnassamme. Se auttaa tekemään linjakkaita päätöksiä ja priorisoimaan toimenpiteitä niin, että ne tukevat järjestön ydintehtävää – romaniyhteisön aseman ja hyvinvoinnin edistämistä vaikuttamalla sekä sisäänpäin että ulospäin (Dreamleader 2024a, 2024b).

Strategian tarkoituksena ei ole tietenkää rajoittaa luovuutta tai jäykistää toimintaa, vaan antaa sille pikemminkin selkeän suunnan. Jeesus kehottaa meitä olemaan valona maailmassa (Matteus 5:14), ja Romano Mission strategia auttaa meitä toimimaan tässä hengessä. Kun tiedämme, minne olemme menossa ja miksi, voimme keskittyä vaikuttavaan ja merkitykselliseen työhön. Tämä ei koske vain johtoa ja hallintoa, vaan kaikkia, jotka ovat osa Romano Mission toimintaa (Dreamleader 2024a).

 

 

Katse tulevaisuuteen

Romano Mission strategia ei ole kertaluontoinen dokumentti, vaan jatkuvasti kehittyvä työväline, minkä avulla katsotaan viiden vuoden aikaperspektiivillä tulevaisuuteen ennakoiden tulevaa. Se elää ajassa ja mukautuu muuttuviin olosuhteisiin, mutta sen ydin – arvopohjainen ja yhteisöllinen toimintatapa sekä valittu linja – pysyy. Kun pidämme katseen isossa kuvassa ja muistamme yhteiset tavoitteemme, varmistamme, että työmme vaikuttaa ja kantaa hedelmää tulevaisuudessakin (Dreamleader 2024b).

Raamatun lupaus on, että ”Ne, jotka Herraan turvaavat, saavat uuden voiman” (Jesaja 40:31). Tämä rohkaisee meitä jatkamaan työtä periksi antamatta, nojaten strategiaan, joka perustuu sekä selkeään suunnitteluun että järjestön arvoihin. Strategia ei ole vain johtoryhmän työkalu, vaan se kuuluu kaikille. Se on meidän yhteinen kompassimme, joka varmistaa, että Romano Missio pysyy uskollisena visiolle, jonka sen perustaja Oskari Jalkio aikanaan sai Jumalalta sekä tehtävälleen sille nimensä mukaiselle missiolle kuin myös arvomaailmalleen, joka on yhdessä sen työntekijöiden kanssa luotu – nyt ja tulevaisuudessa (Dreamleader 2024a, 2024b).

Kirjoittaja

Mertsi MEDI Ärling
toiminnanjohtaja
Mestarivalmentaja (MCID)
Romano Missio

 

Lähteet:

 

Kiitollisuus

/ , /

Romano Missio ry:n osahankkeen ryhmätoiminta käynnistyi jälleen helmikuun alussa. Ryhmässä on tällä kertaa 8 naista, joiden kanssa kokoonnutaan kolme kertaa viikossa. Torstain toimintapäivinä käydään läpi Voiva -sosiaalisen kuntoutuksen ohjelmaa. Voiva-ohjelma on kehitetty Romano Mission Naisten Kulman toiminnassa noin kymmenen vuotta sitten. Ohjelma sisältää 12 teemaa, joita käsitellään dialogisen keskustelun ja osallistujien narratiivien kautta. Tänään aiheenamme oli identiteetti ja itsetunto, ja täytyy sanoa, että meillä on jälleen kerran mukana upeita naisia. Upeus näyttäytyy ryhmässä toisen huomioon ottamisena, herkkyytenä ja avoimuutena. Keskusteluissa jokaisen näkemys ja ajatus on arvokas ja kuultu.

Työpäivät Romano Mission Hanketalolla ovat usein työntäytteisiä. Joskus kiireen alla on vaikea nähdä työn merkityksellisyyttä. Tänään kuitenkin iloitsen siitä, että ryhmätoiminnan jälkeen mielen täyttää kiitollisuus. Kiitollisuuden tunne nousee monesta asiasta; ryhmän naisten kohtaamisesta, hyvistä työkavereista, maukkaasta välipalasta tai ylipäätään siitä, että on työpaikka.

Tarkemmin ajateltuna kiitollisuus on merkillinen tunne. Se on jotain sellaista, mikä helposti voi unohtua arjessa. Se on tunne, joka muistetaan vasta sitten, kun asiat menevät huonosti.

Kiitollisuus voidaan määritellä positiiviseksi tunnetilaksi, joka syntyy, kun otamme vastaan jonkin vapaaehtoisen teon, ystävällisen sanan tai vaikkapa lahjan. Tällaisissa tilanteissa vilpitön kiitos ja kiitollisuuden osoitus ystävällisen sanan antajalle voikin toimia ihmissuhteita edistävänä tekijänä.

Oletko koskaan ajatellut, että kiitollisuuden tunne vaikuttaa ihmiseen monella tavalla? Tutkimuksissa on todettu, että kiitollisuutta tuntevat ja siihen taipuvaiset ihmiset elävät muita pidempään. Kiitollisuus siis lisää elinvuosia. Lisäksi kiitollisuus lisää hyvinvointia ja onnellisuutta. Myös fyysisen ja psyykkisen terveyden on todettu kohentuvan kiitollisuuden kokemuksen myötä.

Kirjoitukseni alussa mainitsin, että olemme ryhmätoiminnassa käsitelleet identiteetti ja itsetunto -teemoja. Kysymyksinä olivat: miten persoonani ja identiteettini on rakentunut, millainen minä olen ja millainen haluaisin olla? Pysähtyminen oman itsen äärelle voi joskus olla vahvistava kokemus, vaikka toisinaan koemme epäonnistumista kaikessa. Kiitollinen elämänasenne vahvistaa omanarvontunnetta ja suuntaa katsetta onnistumisiin ja myönteisiin asioihin. Kiitollisuus ohjaa meitä suhtautumaan koko elämään lahjana. Ollaan siis kiitollisia elämästä!

 

Ja löydä jaloissasi pyörivät siemenet
ja pikkuiset idut
jotka tahtovat
pompata mukaan taskuihisi
poimi ne kaikki matkaasi ja kun etenet
niin sinulla on valtaisa aarre ja rikkaus
omassa sydämessäsi jaettavaksi

(Sari Lehtimäki, Runotalo.fi)

 

Kirjoittaja:

Pia Kara
Projektikoordinaattori
Romano Missio ry:n osahanke

Järjestön johtaminen sen arvojen kautta – näin syntyvät huippusuoritukset

/ , /

Kirjahyllyni on täynnä toinen toistaan parempia johtajuuskirjoja, kuten Patrick Lencionin “The Five Dysfunctions of a Team” ja Simon Sinekin “Leaders Eat Last”. Jokaisessa niistä on oma viisautensa ja toimivat upeasti mentorina johtamisen haasteiden keskellä, mutta huomasin lukiessani, että ydinkysymys ei lopulta ole siitä, miten hyvä johtaja olen tai strategisti osaan olla. Kyse on paljon enemmän siitä, millaisen ympäristön luon. ”Mentorit” huutavat huomioimaan millaista kulttuuria johtajan johtajuus on luomassa – Ollaanko luomassa paikka, jossa jokainen voi kokea olevansa arvokas ja merkityksellinen? Tämä kysymys resonoi myös Raamatun opetuksissa, joissa toistuvasti muistutetaan arvostamaan ja kunnioittamaan toisiamme mm. haastamalla kilpailemaan toinen toistenne kunnioittamisesta.

Jesajan kirja (Jes. 41:10) sanoo: “Älä pelkää, sillä minä olen sinun kanssasi; älä säiky, sillä minä olen sinun Jumalasi. Minä vahvistan sinua, minä autan sinua, minä tuen sinua…”. Jos tämä lupaus annetaan meille, miksi emme loisi samanlaista tukea ja turvallisuutta myös niille, joiden kanssa teemme töitä? Tässä blogikirjoituksessa pohdin, miten arvostava ja turvallinen ilmapiiri voi muuttaa koko työyhteisön kulttuurin. Tämä kaikki liittyy syvästi Romano Mission arvoihin: ihmisarvoon, ammatillisuuteen, oikeudenmukaisuuteen ja yhteisöllisyyteen.

Arvostava ja turvallinen ilmapiiri – polttoaine huippusuorituksille
Olen huomannut, että kun ihmiset tuntevat olevansa arvostettuja ja työllä on heille merkitystä, heidän sisäinen liekkinsä alkaa palaa kirkkaammin. Mieti, kuinka voisit itse työskennellä, jos tietäisit, että virheet eivät johda syyttelyyn, vaan oppimiseen. Tällainen ilmapiiri mahdollistaa uuden luomisen ja riskien ottamisen ilman pelkoa.

Paavali kirjoittaa kirjeessään kolossalaisille (Kol. 3:23–24): “Minkä tahansa teettekin, tehkää se koko sydämestä niin kuin Herralle…”. Työn merkityksellisyys löytyy siitä, että ymmärrämme palvelevamme jotain suurempaa tarkoitusta – olemme Missiossa tekemässä töitä koko romaniyhteisön eteen. Kun johtaja pystyy tuomaan tämän merkityksen esiin, se voi muuttaa koko organisaation dynamiikan.

Viestit muuttavat kulttuuria
Johtajan sanat ovat kuin siemeniä – ne kasvavat ja vaikuttavat pitkään sen jälkeen, kun ne on lausuttu. Tässä on muutama yksinkertainen, mutta voimakas viesti, jotka muuttavat ja muovaavat kulttuuria:

“Anteeksi”
Anteeksi pyytäminen ei ole merkki heikkoudesta. Kun johtaja pyytää anteeksi, hän osoittaa esimerkillään, että virheet ovat osa oppimista. Se tuo mukaan inhimillisyyttä ja muistuttaa, että kaikki olemme keskeneräisiä. Aivan kuten 1. Joh. 1:9 lupaa: “Jos me tunnustamme syntimme, on hän uskollinen ja vanhurskas, niin että hän antaa meille synnit anteeksi…”, myös työyhteisössä anteeksianto voi tuoda uutta toivoa ja motivaatiota. On hyvä muistaa, että meissä kaikissa on Jumalan työ vielä kesken, siksi meidän tulee olla armollisia toisiamme kohtaan.

“Tein virheen”
Johtaja, joka uskaltaa myöntää virheensä, rakentaa rehellisyyden kulttuuria. Tämä rohkaisee myös muita olemaan avoimia ja myöntämään omat mokansa. Brené Brown puhuu kirjassaan “Dare to Lead” siitä, miten haavoittuvuuden osoittaminen on todellisen johtajuuden ydintä. Tämä on linjassa myös arvoistamme ammatillisuuden ja korkeiden työtä ja tekemistämme määrittelevien eettisten standardien kanssa.

“Luotan sinuun”
Luottamus ei ole itsestäänselvyys – se on rakennettava askel kerrallaan. Kun johtaja sanoo “Luotan sinuun”, hän viestii, että toinen on arvokas ja päteä tekemään omia päätöksiään. Tämä ei vain vahvista itseluottamusta, vaan myös yhteisöllisyyden tunnetta, jossa kaikki kokevat olevansa osa jotain suurempaa.

Luottamisen vastakohta, mikromanageeraaminen – eli jatkuva puuttuminen pienimpiinkin yksityiskohtiin – on luottamuksen varma tappaja. Se viestii työntekijälle, ettei hänen kykyihinsä uskota. Tämä voi johtaa turhautumiseen, motivaation laskuun ja jopa työuupumukseen. Johtajana luottamus tarkoittaa myös uskallusta antaa tilaa ja mahdollisuuksia oppia. Raamatun viisaus “Rakastakaa toisianne veljinä ja sisarina…” (Room. 12:10) muistuttaa meidän tehtävästä tukea ja vahvistaa toinen toisiamme – ei tukahduttaa luottamusta.

“Tiedän, että pystyt parempaan”
Tämä on lause, joka voi kannustaa tai lannistaa. Oikein käytettynä se on kuitenkin haaste, joka auttaa ihmistä kasvamaan. Se osoittaa, että johtaja näkee potentiaalin ja haluaa auttaa tuomaan sen esiin. Jeesus itse näki aina ihmisissä enemmän kuin he näkivät itsessään. Kun Pietari oli luhistumassa oman heikkoutensa alla, Jeesus kuitenkin sanoi: “Sinä olet Pietari, ja tälle kalliolle minä rakennan seurakuntani…” (Matt. 16:18). Samalla tavalla tällaiset sanat voivat antaa uutta voimaa.

“Kiitos”
Kiitollisuus on yksi helpoimmista ja tehokkaimmista tavoista luoda hyvä ilmapiiri. Kun kiitämme, tunnustamme toisen panoksen ja arvostamme sitä. Paavali muistuttaa (1. Tess. 5:18): “Kiittäkää kaikesta, sillä se on Jumalan tahto…”. Kiitollisuuden ilmapiiri ei vain tee arjesta miellyttävää, vaan se motivoi ihmiset antamaan parastaan.

Johtajan rooli kulttuurin muovaajana
Kulttuuri ei synny itsestään, vaan se rakentuu arjen pienistä teoista ja sanoista. Hyvä johtaja ymmärtää, että hänen esimerkkinsä on kaikista voimakkain työkalu. Kun johtaja uskaltaa olla avoin ja haavoittuvainen, hän mahdollistaa muidenkin tekevän samoin.

Raamatun opetukset yhteisöllisyyden ja oikeudenmukaisuuden merkityksestä tarjoavat tässä vahvan pohjan: “Kaikki, minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille…” (Matt. 7:12). Kun tätä periaatetta sovelletaan työelämään, syntyy kulttuuri, jossa jokainen voi kukoistaa.

Romano Mission toiminnanjohtaja aion jatkossakin nojata täysillä sen yhdessä luotuihin arvoihin, joiden tehtävänä on ohjata meitä luomaan työyhteisöä, jossa turvallisuus, arvostus ja rohkeus kulkevat käsi kädessä. Kun yhdistämme nämä periaatteet kristillisen ihmiskäsitykseen, rohkeaan johtajuuteen ja aidosti inhimilliseen vuorovaikutukseen, meillä on mahdollisuus saavuttaa jotain poikkeuksellista. Meidän ei tarvitse pelätä virheitä, vaan voimme kohdata ne avoimesti ja oppia niistä – yhdessä.

Romanit ja opiskelu – Elinikäinen oppiminen avaa uusia ovia

/ /

Romanien koulutus on ollut Suomessa pitkään keskustelunaiheena. Romanit ovat perinteisesti kuuluneet vähemmistöryhmään, jonka koulutustaso on ollut keskimääräistä alhaisempi. Tähän on monia syitä, kuten syrjintä, ennakkoluulot ja kulttuuriset tekijät. Mielestäni yksi suurimmista syistä on kuitenkin romanien suhteellisen lyhyt koulutushistoria. Vasta 1970-luvulla, romanien asuntotilanteen parannuttua, heillä oli mahdollisuus käydä koulua säännöllisesti. Tämä tarkoittaa, että romanit ovat voineet opiskella käytännössä vasta vajaan 60 vuoden ajan. Tämän vuoksi aikaisemmista sukupolvista ei ole ollut runsaasti koulutuksessa menestyneitä esikuvia. Viime vuosina on kuitenkin tapahtunut positiivista kehitystä, ja yhä useammat romaninuoret ja -aikuiset ovat kouluttautuneet.

Haasteet voitetaan yhdessä

Romanilapset voivat kohdata syrjintää ja ennakkoluuloja sekä opettajien että muiden oppilaiden taholta. Tämä voi ilmetä esimerkiksi vähättelynä, syrjintänä tai jopa suoranaisena kiusaamisena. Syrjintä ja ennakkoluulot voivat heikentää romanilasten ja -nuorten itseluottamusta ja opiskelumotivaatiota, mikä saattaa johtaa koulunkäynnin keskeytymiseen. On tärkeää, että koulut puuttuvat aktiivisesti syrjintään ja ennakkoluuloihin ja luovat kaikille oppilaille yhdenvertaisen ja turvallisen oppimisympäristön.

Romanikulttuurissa perhe ja yhteisö ovat keskeisiä, ja joskus perheen odotukset ja koulun vaatimukset voivat olla ristiriidassa. On kuitenkin huomioitava, että romanikulttuuri on monimuotoinen ja perheiden odotukset vaihtelevat. Koulujen tulisi olla joustavia ja huomioida perheiden erilaiset tilanteet ja tarpeet.

Romanilapsilla ja -nuorilla on samat oikeudet koulutukseen kuin muillakin, ja heillä on potentiaalia menestyä opinnoissaan. Avainasemassa ovat myönteinen asenne, lähipiirin tuki, toimiva yhteistyö koulun kanssa sekä yksilölliset ratkaisut, jotka vastaavat kunkin oppilaan tarpeisiin.

 

”Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta ja tavoitella unelmiaan.”

 

Elinikäinen oppiminen on rikkaus

Elinikäinen oppiminen on arvokas mahdollisuus, joka avaa uusia ovia ja tarjoaa uusia näköaloja elämään. Se ei rajoitu vain nuoruuteen ja kouluaikoihin, vaan se on jatkuvaa oppimista ja kehittymistä läpi elämän. Yhä useammat aikuisetkin ovat innostuneet opiskelemaan uusia taitoja ja tietoja, mikä on erinomainen kehityssuunta.

Elinikäinen oppiminen voi tapahtua muodollisessa koulutuksessa, kuten ammattikoulu- tai korkeakouluopinnoissa, mutta se voi olla myös epämuodollista, kuten kursseilla, työpajoissa tai itsenäisen opiskelun kautta. Se voi myös tarkoittaa uuden harrastuksen aloittamista, vieraaseen kulttuuriin tutustumista tai uusien teknologioiden haltuunottoa. Elinikäinen oppiminen on sijoitus tulevaisuuteen, omaan osaamiseen ja hyvinvointiin.

Hyvä esimerkki elinikäisen oppimisen merkityksestä on oma tarinani. Aloitin sosionomiopinnot 56-vuotiaana, ja olen siitä hyvin iloinen. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta ja tavoitella unelmiaan.

Romanit korkeakouluopinnoissa

Yhä useammat romaninuoret ja -aikuiset hakeutuvat korkeakouluopintoihin, mikä on rikastuttanut sekä heidän omaa elämäänään että koko korkeakouluyhteisöä. Tämä myönteinen kehitys ei kuitenkaan ole tapahtunut itsestään. Romanien hakeutumista korkeakouluopintoihin ja siellä menestymistä ovat tukeneet monet tekijät, kuten koulutusmyönteisyyden lisääntyminen romanien keskuudessa, korkeakoulujen tarjoamat tukipalvelut sekä erilaiset hankkeet, joiden tavoitteena on ollut madaltaa kynnystä korkeakoulutukseen.

Romanien korkeakoulutuksen tulevaisuus näyttää valoisalta. Yhä useammat romanit ymmärtävät koulutuksen merkityksen sekä yksilölle että koko yhteisölle.

Tulevaisuus

Romanien koulutuksen tulevaisuus on täynnä mahdollisuuksia. Yhä useammat romanit kouluttautuvat ja työllistyvät eri aloille, mikä osoittaa, että koulutus on avain menestykseen ja hyvinvointiin.

On tärkeää, että panostamme jatkossakin romanien koulutukseen ja varmistamme heille yhdenvertaiset mahdollisuudet opiskella ja menestyä. Tähän sisältyy laadukkaan opetuksen takaaminen, oppimisen tukeminen sekä turvallisen ja kannustavan oppimisympäristön luominen.

Romanien koulutuksen tukeminen on yhteinen vastuumme. Meidän on varmistettava, että romaninuorilla on tarvittavat tiedot ja ohjaus koulutusvaihtoehdoista, jotta he voivat tehdä oikeita valintoja. Romanien koulutuksen tulevaisuus on koko yhteiskunnan menestyksen kannalta tärkeää!

 

Kirjoittaja: Rainer Frisk – Voimaannuttamisen ja musiikin sanansaattaja

Rainer Frisk, aiemmin tunnettu nimellä Rainer Lindeman, on suomalainen laulaja, evankelista ja Romano Missio ry:n mieserityistyön työntekijä. Hän tuli tunnetuksi VIA-yhtyeen jäsenenä ja on sittemmin jatkanut menestyksekästä soolouraansa hengellisen musiikin parissa.

Romano Missiossa Frisk toimii mieserityistyössä Voittotyö-ohjelman parissa, jossa toteutetaan VOITTO-toimintamallia: Voimaannuttava, Identiteettiä vahvistava ja Oivalluksia tarjoava. Tässä mieserityistyössä tarjotaan kuntouttavaa ja kulttuurilähtöistä VOITTO-yksilö- ja ryhmätyöskentelyä vankilayksiköissä. Lisäksi vankilasta vapautuneille ja vapautumisen nivelvaiheessa oleville romanimiehille tarjotaan tukitoimintoja ja palveluohjausta.

Kuntouttavaa VOITTO-toimintamallia on toteutettu Ojoisten, Köyliön, Huittisten, Keravan ja Pelson vankiloissa, ja työtä ollaan laajentamassa Itä- ja Pohjois-Suomen rikosseuraamusalueelle. Friskin työ romanimiesten parissa on osa laajempaa Romano Mission tavoitetta vahvistaa yhteisöjen hyvinvointia ja tukea yksilöiden elämänpolkua.

Johtajana Romano Missiossa – haasteista kasvuun ja vastuullisuuteen

/ /

Johtaminen – kutsumus palvella yhteisöä

Johtaminen on arvostusta, ei arvostelua. Kun astuin Romano Mission toiminnanjohtajan rooliin reilu vuosi sitten, en voinut olla miettimättä, mitä johtajuus minulle merkitsee ja millaista johtamista järjestö tarvitsee. Onko se pelkkää strategiaa, tehokkuutta ja tavoitteita? Pian huomasin, että todellinen johtaminen on paljon enemmän – se on ennen kaikkea ihmisten ja yhteisön palvelemista. Se on vastuuta, mutta ennen kaikkea se on kutsumus olla mahdollistaja.

Muistan hetken, kun eräs työntekijämme kertoi minulle, kuinka tärkeää on tulla kuulluksi ja kohdatuksi omana itsenään. Se pysäytti minut. Hyvä johtaja luo ympäristön, jossa jokainen voi kokea tulevansa arvostetuksi, jossa epäonnistumisia ei pelätä, vaan niitä pidetään oppimisen paikkoina. Haasteiden ja kriisien keskellä johtajuus punnitaan, mutta myös muovautuu – juuri silloin tarvitaan rohkeutta ja luottamusta, sekä ihmisiin että siihen, että suunta on oikea.

Romano Mission strategian ytimessä ovat ihmisarvo, ammatillisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Raamatussa sanotaan: ”Se, joka teistä tahtoo olla suurin, olkoon toisten palvelija.” (Matt. 23:11). Tämä ajatus on lähellä sydäntäni. Johtaminen ei ole valtaa tai asemia, vaan palvelemista ja yhteisön tukemista.

Mitä hyvä johtaminen vaatii?

Johtajuus ei ole vain yksittäisten ihmisten taitoa, vaan se on yhteisesti sovittujen toimintatapojen ja arvojen varaan rakentuvaa vastuuta. Me Romano Missiossa uskomme, että hyvä johtaminen ei tapahdu sattumalta – sen täytyy olla tietoista ja johdonmukaista. Tässä muutamia kulmakiviä, joita pidämme tärkeinä:

1. Hyvän johtamisen määrittely ja sanoittaminen

Johtaminen tarvitsee selkeät periaatteet ja tavoitteet. Romano Missio on rakentanut johtamisensa arvojensa varaan ja määritellyt selkeät toimintaperiaatteet. Yhteinen suunta on kirjattu strategiaan, mutta sen toteutuminen vaatii jokaisen työntekijän ja vapaaehtoisen sitoutumista.

2. Selkeiden mittareiden ja menettelytapojen luominen

Johtamisen laatu ei voi olla sattumanvaraista. Meillä on käytössä konkreettisia mittareita, joiden avulla arvioimme toimintaamme säännöllisesti. Tarkastelemme esimerkiksi strategian toteutumista, yhteisön hyvinvointia ja palveluiden vaikuttavuutta.

3. Johtamisen jatkuva seuranta ja arviointi

Hyvä johtaminen ei ole staattista, vaan kehittyy jatkuvasti. Hallitus, toiminnanjohtaja ja johtoryhmä arvioivat strategian toteutumista säännöllisesti varmistaakseen, että tavoitteet täyttyvät ja toimintaa kehitetään ajankohtaisten tarpeiden mukaisesti.

4. Puuttuminen huonoon johtamiseen

Johtaminen ei saa perustua pelkoon tai epämääräisiin odotuksiin. Meillä on sovittu, että epäkohtiin puututaan ja toimintakulttuuria kehitetään aktiivisesti, jotta työyhteisössä vallitsee oikeudenmukainen ja avoin ilmapiiri. Epäterveet toimintatavat eivät saa jäädä elämään hiljaisuuden suojissa.

5. Hyvien esimerkkien ja onnistumisten esiin nostaminen

Jokainen meistä kaipaa kannustusta. Onnistumisten jakaminen vahvistaa yhteisöä ja inspiroi muita. Romano Missiossa positiiviset esimerkit tuodaan aktiivisesti esille viestinnässä, ja onnistumisia juhlitaan yhdessä – me kaikki opimme toisiltamme.

6. Jatkuvan oppimisen ja kehittymisen mahdollistaminen

Osaamisen kehittäminen on tärkeää, ja siksi Romano Missio panostaa henkilöstönsä ja vapaaehtoistensa koulutukseen ja mentorointiin. Jokaisen tulee voida kasvaa omassa tehtävässään ja saada tukea kehittymiseensä. Me kaikki olemme oppijoita.

Transformationaalinen johtaminen Romano Missiossa

Monet Romano Mission johtamisen periaatteista noudattavat transformationaalisen johtajuuden mallia, josta Barack Obama on tunnettu. Tämä johtamistapa perustuu siihen, että johtaja ja johdettava vuorovaikutuksessa keskenään nostavat toistensa henkistä kypsyyttä ja motivaatiota. Transformationaalinen johtaminen edistää työtehoa, hyvinvointia ja innovatiivisuutta. Se rakentuu viidestä keskeisestä periaatteesta:

  • Visiointi ja sen viestintä – Me Romano Missiossa rakennamme tulevaisuudenkuvaamme yhdessä romaniyhteisön kanssa. Työmme tavoitteena on laajentaa toimintaa ja vahvistaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta.
  • Haastaminen ja innovointi – Uskallamme kyseenalaistaa vanhoja toimintamalleja ja etsiä rohkeasti uusia ratkaisuja. Kehitämme jatkuvasti palvelujamme ja tapojamme palvella yhteisöämme paremmin.
  • Osallistaminen ja yhteisöllisyys – Yhteisön jäsenet ovat aktiivisesti mukana Romano Mission päätöksenteossa ja toiminnan kehittämisessä. Osallistava johtaminen on meille itsestäänselvyys.
  • Esimerkillä johtaminen ja arvojen eläminen – Johdamme teoilla, emme vain sanoilla. Romano Missiossa oikeudenmukaisuus, yhteisöllisyys ja ihmisarvon kunnioittaminen näkyvät jokapäiväisessä työssä.
  • Palkitseminen ja tunnustuksen antaminen – Nostamme esiin työntekijöidemme ja vapaaehtoistemme onnistumisia ja annamme tunnustusta hyvin tehdystä työstä. Yhteisön arvostus on suurin kiitos.

Kohti kestävää ja arvostavaa johtamista

Romano Mission tavoitteena on rakentaa yhteisöjä, joissa jokainen voi kasvaa, oppia ja kehittyä. Tämä koskee myös johtamista. Hyvä johtaminen ei ole vain tehokkuuden maksimointia, vaan ennen kaikkea ihmisten ja yhteisöjen hyvinvoinnin tukemista. Rakentamalla arvostavaa ja turvallista ilmapiiriä, jossa uskalletaan innovoida, kokeilla ja epäonnistua, voimme saavuttaa enemmän – yhdessä.

Me emme hyväksy huonoa johtamista. Me uskomme ihmisiin ja heidän kykyynsä kasvaa. Me rakennamme johtajuutta, joka tukee koko yhteisöä ja sen arvoja. Sillä vain yhdessä voimme luoda parempaa tulevaisuutta. Jeesus sanoi: ”Hyvä paimen antaa henkensä lampaiden edestä” (Joh. 10:11). Tähän ajatukseen nojaten meidänkin on johdettava sydämellä ja palvelevalla asenteella.

Romano Mission strategiassa yhteisöllisyys on kantava voima. Kun tuemme toisiamme ja arvostamme jokaista yksilöä, voimme yhdessä rakentaa oikeudenmukaisempaa ja yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. Tämä on johtajuutta, joka muuttaa maailmaa.

 

Kirjoittaja: Mertsi Ärling on Romano Mission toiminnanjohtaja ja kokenut yhteisöllisen ja projektijohtamisen asiantuntija. Hän on tehnyt pitkäjänteistä työtä romaniväestön hyväksi ja uskoo johtajuuden perustuvan arvostukseen, oikeudenmukaisuuteen ja yhdessä tekemiseen.

Rikollisuus ei ole kulttuurikysymys – vastuullinen keskustelu on avain muutokseen

/ , , /

Viime aikojen uutisointi Ilta lehdessä väkivaltarikoksista, joissa on ollut osallisena romanitaustaisia henkilöitä, on nostanut jälleen esiin kysymyksen: missä kulkee yksilön vastuu ja missä yhteisön? Olemme Romano Missiossa syvästi huolissamme väkivallasta – ei ainoastaan romaniväestön sisällä, vaan koko suomalaisessa yhteiskunnassa. Mikään oikeus, kulttuuri tai konflikti ei voi koskaan oikeuttaa väkivaltaa tai ihmishengen riistämistä. Samaan aikaan olemme huolissamme siitä, kuinka media ja viranomaiset käsittelevät aihetta.

On selvää, että yksittäisten rikostapausten perusteella ei voida leimata kokonaista kansanryhmää. Tilastokeskuksen mukaan (2021) 57 % naisista ja 47 % miehistä Suomessa on kokenut lähisuhdeväkivaltaa. Väkivalta ei siis kysy etnisyyttä. Kuitenkin julkisessa keskustelussa romaniväestö on usein erityisen leimaamisen kohteena. Tämä on ongelmallista, koska yleistykset ja stereotypiat eivät ainoastaan vääristä todellisuutta, vaan myös syventävät eriarvoisuutta ja syrjintää.

Onko kyse kulttuurista vaiko/ja/tai syrjäytymisen seurauksista?

On tärkeää kyseenalaistaa väite, että romanikulttuuri itsessään edistäisi rikollisuutta. Rikollisuuden syitä voidaan tarkastella kriminologian näkökulmasta, ja teoriat osoittavat, että rikollisuus ei synny tyhjästä eikä ole perinnöllinen tai kulttuurinen ominaisuus. Sen sijaan taustalla vaikuttavat sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tekijät:

  1. Sosiaalisen paineen teoria selittää, kuinka syrjäytyminen ja rakenteellinen syrjintä voivat altistaa rikollisuudelle. Romaniväestö on kohdannut sukupolvien ajan työmarkkinoilla, koulutuksessa ja asumisessa esteitä, jotka voivat lisätä turhautumista ja vaihtoehtoisten toimeentulokeinojen hakemista.
  2. Leimaamisteoria osoittaa, että kun ihmiset joutuvat jatkuvan epäilyn ja syrjinnän kohteeksi, heidän voi olla vaikea murtautua ulos negatiivisesta kierteestä. Jos romaninuori kokee, ettei häntä hyväksytä yhteiskunnassa, hän saattaa alkaa elää sen mukaisesti.
  3. Oppimisteoriat korostavat ympäristön merkitystä rikollisuuden syntymisessä. Jos nuori kasvaa ympäristössä, jossa rikollisuus on normaalia tai jossa ei nähdä muita selviytymiskeinoja, hän voi omaksua nämä mallit.

Ongelman juurisyyt eivät siis ole kulttuurisia vaan rakenteellisia, vaikka rikollisuudessa on varmasti kulttuurista nousevia toimintatapoja. Syrjäytyminen, huono-osaisuus ja päihteet ovat merkittävämpiä tekijöitä kuin etninen tausta.

Median ja viranomaisten vastuu

Viime aikojen uutisoinnissa on ollut huolestuttavaa nähdä, kuinka herkästi romanien tekemät rikokset yhdistetään kulttuuriin. Liian usein rikoksia käsitellään etnisyyden kautta, vaikka samankaltaisista rikoksista ei puhuttaisi kulttuurisena ilmiönä, jos tekijä ei olisi romani. Tämä luo haitallisen narratiivin, jossa romanikulttuuri esitetään ongelmallisena tai rikollisuutta edistävänä. Samalla logiikalla voitaisiin kysyä, että on onko perhesurmat suomalainen kulttuuri-ilmiö, jonka nyt myös romanit ovat omaksuneet integraation myötä. Tyhmä ja absurdi mutta ei ihan tuulestakaan temmattu heitto.

Tällainen keskustelu ei ole vain epäoikeudenmukaista – se on myös vaarallista. Se lisää syrjintää, vaikeuttaa romanien pääsyä työmarkkinoille ja koulutukseen sekä voi jopa heikentää turvallisuutta romaniyhteisössä. Leimaamisen seurauksena romaninuori, joka ei ole koskaan tehnyt mitään rikollista, voi joutua kantamaan muiden ihmisten tekojen taakkaa. Median ja viranomaisten tulisi käsitellä aihetta vastuullisesti. Se tarkoittaa, että rikollisuudesta voidaan keskustella avoimesti ja realistisesti, mutta ilman yleistyksiä. On tärkeää keskittyä rikollisuuden taustalla oleviin rakenteellisiin ongelmiin, ei romanikulttuurin mustamaalaamiseen.

Ratkaisu on yhteistyössä, ei leimaamisessa

Romano Missio ei katso ongelmaa sivusta. Syksyllä 2024 kutsuimme koolle poliisiylijohdon sekä valtakunnallisten romanijärjestöjen edustajat keskustelemaan väkivallan ehkäisystä. Keskustelussa nousi esiin yhteinen huoli tilanteesta, ja sovimme, että viranomaiset hoitavat heille kuuluvia tehtäviä, kun taas romanijärjestöt pyrkivät vaikuttamaan juurisyihin ja tukemaan syrjäytymisvaarassa olevia nuoria.

Työ romaninuorten koulutuksen ja työllisyyden parantamiseksi on tärkeämpää kuin koskaan. Romanikulttuuri itsessään sisältää vahvoja sosiaalisen kontrollin ja yhteisöllisyyden elementtejä, jotka voivat toimia voimavaroina rikollisuuden ehkäisyssä. Meidän on tuettava perheitä ja yhteisöjä, jotta nuoret saavat mahdollisuuden parempaan tulevaisuuteen.

Suomi: Rakennetaan yhteiskuntaa, jossa jokainen voi onnistua

On meidän kaikkien vastuulla varmistaa, että suomalainen yhteiskunta on oikeudenmukainen ja yhdenvertainen kaikille. Se tarkoittaa, että emme voi hyväksyä väkivaltaa emmekä sen oikeuttamista – mutta emme myöskään voi hyväksyä kokonaisten kansanryhmien leimaamista yksittäisten tapausten perusteella.

Me Romano Missiossa olemme sitoutuneet edistämään yhdenvertaisuutta ja torjumaan syrjintää. Olemme laatineet rasisminvastaisen sitoumuksen ja yhdenvertaisuussuunnitelman, jotka ohjaavat konkreettisia toimiamme järjestönä. Lisäksi olemme julkaisseet syksyllä 13.9.2024 kannanoton väkivaltaisuuksiin, ja keskustelumme viranomaisten kanssa jatkuu.

Toivomme, että media, viranomaiset ja koko suomalainen yhteiskunta ottavat vastuun vastuullisesta ja oikeudenmukaisesta keskustelusta. Vain yhteistyöllä voimme ehkäistä väkivaltaa ja luoda turvallisemman ja oikeudenmukaisemman yhteiskunnan – kaikille sen jäsenille.

 

Joulun ilosanomaa Romano Missiosta

/ , /

Hyvät Romano Mission jäsenet, sidosryhmät, yhteistyökumppanit ja rakas romaniväestö,

Joulun aika on meille kaikille erityinen tilaisuus pysähtyä kiittämään kuluneesta vuodesta, jakamaan ilon hetkiä ja löytämään uutta toivoa tulevaisuuteen. Romano Missio haluaa tässä hetkessä lähettää lämpimät jouluterveisensä kaikille teille, jotka olette olleet mukana työssämme ja yhteisessä matkassamme.

Romano Mission perinteinen joulujuhla vietettiin kauniissa Nastolan Luomaniemen leirikeskuksessa yhdessä hallituksen väen, entisten Mission työntekijöiden ja hanketyöntekijöiden sekä Päiväkumman lasten kanssa ohjaajineen. Aikuisen mieli herkistyy, kun näkee lasten kirkkaat silmät ja jännityksen, kun joulupukki koputtaa ovelle ja jakaa lapsille lahjoja. Tänäkin vuonna jokainen sai lahjan risujen sijaan.

Romano Mission eläkkeelle jäänyt toiminnanjohtaja Tuula Åkerlund auttoi vanhaa Joulupukkia tuolille istumaan. Joulupukki jakoi lahjoja sekä Päiväkummun lapsille että kaikille Romano Mission työntekijöille. Lapset myös lauloivat Joulupukille ja halasivat häntä.

Kulunut vuosi on ollut Romano Missiolle monin tavoin merkittävä. Olemme ottaneet tärkeitä askelia eteenpäin viestinnän ja brändin uudistamisessa. Uusi ilmeemme kuvastaa paremmin tehtäväämme ja tavoitettamme olla ajassa elävä, vaikuttava ja läsnä oleva toimija. Myös hallinnollisissa prosesseissa on tehty merkittäviä parannuksia, jotka tukevat työtämme entistä paremmin ja varmistavat toimintamme sujuvuuden sekä laadukkuuden.

Strategisessa tulevaisuusajattelussamme keskeisenä ohjenuorana ovat arvomme: ihmisarvo, ammatillisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Nämä arvot eivät ole meille vain sanoja toistensa perään vaan ne myös haastavat meitä. Työntekijöiden kanssa yhdessä luotujen arvojen pohjalta olemme vahvistaneet sitoutumistamme yhdenvertaisen yksilön, yhteisöjen yhteiskunnan rakentamiseen. Meille on tärkeää, että jokainen tuntee itsensä arvostetuksi, osalliseksi ja merkitykselliseksi osaksi yhteisöä ja yhteiskuntaa. Tiedämme, että visio on meitä isompi mutta niin sen kuuluu ollakin. Romano Mission viisivuotisstrategiaan voit tutustua täällä.

Syksy toi mukanaan suuren muutoksen, kun kaikki hankkeemme muuttivat yhteisen katon alle Hanketaloon (Vanha Helsingintie 18) Mission keskustoimistoa vastapäätä. Tämän muuton myötä hankkeiden välinen synergia on vahvistunut, ja yhteistyö eri tiimien kesken on saanut uutta virtaa sekä olemme pystyneet tuottamaan taloudellista säästöä. On ollut ilo nähdä, kuinka yhteiset tilat ovat edistäneet uusien ideoiden syntymistä ja vahvistaneet yhteistä visiota. Tämä kaikki on askel kohti tehokkaampaa ja vieläkin vaikuttavampaa työtä.

Romano Mission toiminnanjohtaja Mertsi Ärling ja RRT-palveluista Naisten Kulman palveluohjaaja Heidi Ärling saivat kutsun Presidentin itsenäisyyspäiväjuhliin omien töidensä ansiosta mutta myös Romano Mission edustajina. Presidentti Niinistön ja Jenni Haukion kanssa Mertsillä ja Heidillä riitti keskusteltavaa monista romaneja koskevista asioista. Presidentti on toiminut useissa Mertsin johtamissa projekteissa suojelijana.

Vuosi 2024 toi myös uudenlaista näkyvyyttä mediassa. Viestinnän avulla Romano Missio pyyhki ikään kuin pölyt pölyttyneen kirjahyllyn päältä.  Syksyllä tehtiin tärkeitä julkisia kannanottoja, jotka koskivat niin romaniyhteisöä kuin koko suomalaista yhteiskuntaa ja se nosti Romano Mission kaikkien päämedioiden uutisiin. Nämä hetket ovat olleet vaikuttavia ja rohkaisevia muistutuksia siitä, kuinka suuri merkitys viestinnällä on vaikuttamistyössä ja kuinka tärkeää on nostaa romaniväestön asioita keskusteluun ja vaikuttaa positiivisesti koko suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kaiken saavutetun rinnalla emme ole välttyneet haasteilta. Haasteet eivät ole tulleet meille yllätyksenä, koska jokainen kasvuprosessi sisältää aina koettelemuksia, jotka pakottavat arvioimaan ja kehittämään toimintaa. Näiden haasteiden kautta järjestölle on mahdollistunut ponnahduslauta kasvaa vahvemmaksi organisaatioksi, joka katsoo luottavaisesti tulevaan, laittaa rivinsä kuntoon ja tarkastelee ammatillisuuttaan aidosti ja oikeasti. Uudessa strategiassamme – vuosille 2025–2030 – olemme asettaneet tavoitteeksemme toiminnan laajentamisen aidosti valtakunnalliseksi sekä vaikuttavuuden lisäämisen niin, että siitä hyötyy koko romaniyhteisö ja että olemme Suomen vaikuttavin romanijärjestö. Ei ehkä helppo mutta ei mahdotonkaan tehtävä.

Suurin kiitoksemme ennen joulun H-hetkeä kuuluu Jumalalle, joka on antaa meille viisautta, kyvykkyyttä ja taitoa edistää näkyämme ja missiotamme. Jumalan johdatuksessa ja uskollisina Romano Mission (silloinen Mustalaislähetys) perustajamme Oskari Jalkion visiolle jatkamme työtämme romanien kokonaisvaltaisen aseman ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tämä työ on myös kutsu kirkastaa tehtävämme Antajan, Jumalan, nimeä kaikessa mitä teemme.

Toivotamme kaikille yhteistyötahoille, jäsenillemme ja puolestamme rukoileville siunattua joulua ja rauhallista uutta vuotta. Kulkekaamme rohkeasti kohti uutta vuotta toivon ja ilon hengessä, yhdessä rakentaen parempaa tulevaisuutta koko Suomelle.

Siunaten,
Mertsi Ärling, Romano Mission toiminnanjohtaja
Päiväkummun työntekijät ja lapset
Romano Mission hanketyöntekijät
Romano Mission hallitus

Naisten Kulman arkea: rohkeutta ja yhteisön voimaa

/ , /

Joukko naisia istuu huoneessa, höyryävät kahvikupit käsissään. Jokainen tarina, joka alkaa keriytyä auki, kantaa mukanaan arjen taistelua ja voittoja, joita ei voi kuin ihailla.

Joulun lähestyessä kiire hiipii väistämättä arkeen. Vaikka kuinka yrittäisi vastustaa, se tarttuu hihaan ja seuraa mukana, täyttäen kalenterin palavereilla ja tapaamisilla. Mutta Naisten Kulmassa pysähtyminen ja kuunteleminen ovat kaiken keskellä tärkeysjärjestyksen kärjessä. Jokainen nainen, joka astuu sisään, tuo mukanaan oman tarinansa – joskus säröisen ja kivuliaan, mutta ennen kaikkea rohkean ja toiveikkaan.

Loppuvuosi on kuin ikkuna, josta voi kurkistaa menneeseen. Mitä olemme saavuttaneet? Missä olemme onnistuneet? Entä mitkä ovat ne kohdat, joissa voimme vielä parantaa? Naisten kanssa vietetyt hetket ovat olleet paitsi tärkeitä myös syvällisesti opettavaisia.

 

”Vertaan usein meidän naisiamme kauniiksi Felix-linnuiksi, jotka nousevat uljaina ja kauniina tuhkasta uuteen alkuun.” 

 

Rohkeita askelia eteenpäin

Eräs nainen kertoi, kuinka hän oli pitkään elänyt varjossa, peläten epäonnistumisia ja ulkopuolisten tuomitsevia katseita. Hän ei ollut varma, voisiko koskaan löytää tietään eteenpäin. Mutta siinä hän istui, nauraen muiden mukana ja pohtien elämän uusia mahdollisuuksia. Hänen matkansa on ollut täynnä haasteita – asuntotuen hakemista, viranomaisten kanssa asioimista… – mutta hän ei luovuttanut. Näin hänessä saman voiman, jota näen kaikissa Kulman naisissa. Heidän kykynsä sopeutua, uudistua ja nousta vaikeuksien keskeltä on jotain, joka koskettaa sydäntä – joka kerta.

 

Naisten tarinat muistuttavat, että voima löytyy usein niistä pienistä askeleista, jotka otamme yhdessä. Kulman ryhmäkeskustelut ovat osoittaneet, kuinka paljon merkitystä voi olla sillä, että joku kuuntelee aidosti. Vaikka keskustelut eivät aina ole helppoja – pelot, kasvojen menettämiset, epävarmuudet ja epäonnistumiset tulevat esille – ne avaavat tietä kasvulle ja voimaantumiselle.

 

”Haluamme olla Naisten Kulmana paikka, joka on turvallinen ja luotettava tila, jossa ihminen tulee kuulluksi ja nähdyksi juuri sellaisena kuin on.” 

 

Kulman yhteisö – kasvualusta ja tukipilari

Naisten Kulman ytimessä on yhteisön voima. Se ei ole vain tila, vaan paikka, jossa jokainen saa tuntea olevansa arvokas ja hyväksytty. Naiset kertovat, kuinka he ovat löytäneet täältä uusia ystäviä, oivalluksia ja ennen kaikkea itseluottamusta. Ryhmäkeskustelut, työpajat ja tapahtumat eivät ole vain ohjelmanumeroita, vaan siltoja uuteen alkuun.

Kun näen naisen, joka on kulkenut pitkän ja kivisen tien ja lopulta hymyilee sydämestään, muistan, miksi tämä työ on sydämeni asia. He eivät ole yksin. Naisten Kulmassa olemme läsnä, kulkemassa rinnalla, tukemassa ja muistuttamassa, että jokainen hetki voi olla uuden alun alku.

Kuvituskuva: Asiakkaan kanssa suunnittelemassa Kulman tapahtumaa

Matkalla eteenpäin – naurua ja uusia seikkailuja

Kulmassa osataan myös pitää hauskaa! Viime viikkojen aikana olemme keilanneet, valmistelleet pikkujouluja ja suunnitelleet jousiammuntaa. Eräs nainen totesi, että hän ei olisi koskaan uskonut nauravansa näin paljon – eikä ainakaan silloin, kun tajuaa, kuinka painava keilapallo voikaan olla! Näiden hetkien avulla rakennamme yhteyttä ja kepeyttä elämään, johon usein mahtuu myös raskautta.

Vuosi 2025 on ihan ovella. Sen odotus tuo mukanaan uusia mahdollisuuksia, mutta tärkeintä on, että kuljemme sinne yhdessä – naisten voimaa juhlistaen.

 

Ja sitten hieman minusta, Heidi Ärlingistä. Olen Naisten Kulman palveluohjaaja, mutta arjessa olen myös keittiön valtias, ompelukoneen ääressä luova nero ja multitaskauksen mestari. Aiemmin olen työskennellyt lastensuojelussa ja terveyskeskuksessa hoitajana. Olen myös maailmanmatkaaja, joka on kiertänyt useissa kymmenissä maissa auttamassa naisia ja lapsia. Mutta ehkä tärkein taitoni on nauraminen – välillä jopa itselleni. Minusta sanotaan, että osaan tehdä kuppikakuista taidetta ja elämästä hitusen helpompaa. Tärkeintä minulle on kuitenkin olla siinä – ihmisen rinnalla, olipa kyseessä elämän syvin hetki tai keilapallon hämmentävä paino.

Arjen kohtaamiset – mikä on elämän tarkoitus?

/ , /

Eräänä päivänä torilla, kahvikupin äärellä, sattumalta tapaamani henkilö esitti minulle kysymyksen, joka pysäytti: Mikä on elämän tarkoitus? Kysymys, johon ei ole helppo vastata, aloitti pitkän keskustelun. Pohdimme elämää ja olemista, asioita maan ja taivaan välillä.

Hetken mietittyäni sanoin, että elämän tarkoitus on elää ja löytää yhteys Jumalaan. Elää ja palvella Häntä. Mutta mitä palveleminen tarkoittaa? Raamatun sanat nousivat mieleeni: ”Oikea ja puhdas Jumalanpalvelus on käydä katsomassa orpoja ja leskiä heidän ahdistuksessaan.” (Jaak. 1:27) Tämä muistuttaa, että todellinen jumalanpalvelus on olla ihminen toiselle ihmiselle. Samasta asiasta puhuu Jeesuksen opetus: ”Minkä teette yhdelle näistä vähimmistä, sen teette minulle.” (Matt. 25:40) Ei mitään tähtitiedettä – vain käytännönläheistä lähimmäisenrakkautta.

Vuonna 2017 polkuni ohjautui Romano Mission toimintaan ja rikostaustaisten tukipalveluiden piiriin. Heti alkuun tunsin, että tämä työ oli kutsumukseni mukaista. Työtä, joka todella resonoi arvojeni kanssa. Jokainen meistä tarvitsee joskus tukea, erityisesti silloin, kun elämässä on vastoinkäymisiä. Usein väärät valinnat voivat johtaa rikoksiin, joista seuraa rangaistuksia.

Vankeustuomio ei kuitenkaan tarkoita pelin päättymistä. Se voi olla jopa mahdollisuus uudelle alulle – pysähtymisen paikka. Tässä vaiheessa Romano Mission rikostaustaisille suunnatut tukipalvelut tulevat mukaan. Työmme ydin on kulkea rinnalla, tarjota kuntouttavaa tukea ja palveluohjausta.

RRT-tiimimme, jossa työskentelen, koostuu upeista ammattilaisista, joilla on sydän kohdallaan. Yhdessä jaamme niin haasteet kuin onnistumisetkin. Työni palkitsevimpia hetkiä ovat ne, kun näen, miten jonkun elämä muuttuu parempaan suuntaan. Nuo hetket muistuttavat, miksi tätä työtä tehdään.

Mutta se suuri kysymys, jonka torilla sain? Ehkä vastaus ei olekaan niin yksiselitteinen. Ehkä tärkeämpää on jatkaa etsimistä – arjen kohtaamisten ja rakkauden kautta.

Nimeni on Mertsi Roth, asun Espoossa. Olen 20 vuotta tehnyt seurakuntatyötä eri tehtävissä viimeiset 15 vuotta pastorina. Minulla on teologisia koulutuksia (seurakuntatyön tutkinto) Vuonna 2017 tulin osa-aikaiseksi työntekijäksi Romano Mission RRT-tukipalveluihin, yhdeksi palveluohjaajaksi tiimissä. Teen työtä vankiloissa sekä vankilasta vapautuvien romanimiesten parissa.

 

Annelin tarina – Matka sekaannuksesta toivoon

/ , /

Kun Anneli Isberg kertoo elämästään, sanat tuntuvat värisevän hänen kokemustensa painosta ja samalla toivon uudesta alusta. Hänen tarinansa ei ole vain kertomus selviytymisestä, vaan myös matkasta kohti syvää elämän merkityksellisyyttä ja voimaantumisesta. Hänen polkunsa on monelle todiste siitä, miten elämä voi muuttua, kun saa oikeanlaista tukea ja uskaltaa kohdata itsensä.

Synkästä menneisyydestä ensimmäiseen valonpilkahdukseen

Anneli eli vuosien ajan pimeydessä, jossa raha, huumeet ja alkoholilla turrutetut päivät olivat arkea. Nuorena alkanut lääkkeiden käyttö vei nopeasti mukanaan, ja kierre vei hänet syvemmälle huumeiden ja rikosten maailmaan. Vuosien vankilaelämä sai hänet unohtamaan, miltä tuntui olla oma itsensä.

– ”Aamulla ei muistanut, mitä edellisen päivän aikana oli tehnyt. Se oli mun tapa paeta omia ajatuksia ja sitä kipua, mitä elämä oli muhun tehnyt,” Anneli kertoo.

Vaikka maailma oli murjonut, sisällä kyti pieni toivo paremmasta. Kun hän vankilassa polvistui ja päätti pyytää Jumalaa elämäänsä, jotain muuttui. Hän pyysi voimaa selviytyä, vaikka tiesi, että matka ei tulisi olemaan helppo.

Naisten Kulma – avain matkalla eteenpäin

Vankilassa Anneli kuuli Romano Mission Naisten kulmasta, ja se osoittautui käänteentekeväksi hänen elämässään. Naisten kulman työntekijät, kuten Heidi ja Kati, eivät vain kuunnelleet – he kohtasivat Annelin aidosti; ihmisenä.

– ”Mä sain olla siellä oma itseni. Heidi ja Kati antoivat mulle työkaluja arkeen, ja ne ovat kantaneet mua tähän asti,” Anneli kuvailee kiitollisena.

Naisten kulman merkitys ei ollut pelkästään käytännön neuvoissa tai rukoushetkissä, vaan siinä, että Anneli koki ensimmäistä kertaa pitkään aikaan olevansa hyväksytty ja arvokas sellaisena kuin on. Pieni hetki, kun hän istui muiden kanssa pöydän ympärillä aloittamassa päivää rukouksella, jäi erityisesti mieleen.

– ”Mä muistan ajatelleeni, miten mun ympärillä voi olla näin hyviä ihmisiä, kun itse olen elänyt sellaisen elämän. Kiitin Jumalaa siitä, että hän oli tuonut heidät mun elämään.”

Tie eteenpäin: usko, tuki ja tavoitteet

Anneli on kiitollinen myös seurakunnalle, joka on auttanut häntä löytämään uusia unelmia ja tavoitteita. Hän käy sielunhoidon kurssia ja toivoo tulevaisuudessa työskentelevänsä seurakuntatyössä auttaakseen muita. Matka ei ole ollut helppo, mutta hänen uskonsa ja Naisten kulmasta saatu tuki ovat tehneet siitä mahdollisen.

– ”Mun suurimmat haasteet on olleet jättää ne vanhat ystävät ja elämä taakse. Naisten kulman työntekijät kuitenkin jaksoivat valaa muhun uskoa, että mä pystyn, ja täytyy sanoa, että olen itsekin yllättynyt siitä, mihin musta on,” Anneli sanoo hymyillen.

Valo, joka kantaa pimeimmänkin yli

Annelin tarina on vahva esimerkki siitä, kuinka pienilläkin teoilla voi olla suuri merkitys. Hän haluaa rohkaista muita ottamaan vastaan apua ja uskomaan siihen, että muutos on mahdollinen. Hän kiteyttää sanomansa näin:

– ”Ottakaa pienetkin avut vastaan. Se voi olla vaikka yksi lause, joka saa ymmärtämään, mikä elämässä on tärkeää. Toivon, että me, ketkä ollaan uskossa, mennään sinne, minne muut eivät menisi.”

Anneli ei olisi tässä ilman Jumalaa, mutta myös ilman Naisten kulmaa ja seurakunnan tukea. Hänen tarinansa muistuttaa, että toivo löytyy usein juuri sieltä, missä sitä vähiten odottaa.

Kuva: Anneli kotialbumi
Teksti: Annelin kirjoituksesta koonnut Mertsi Ärling