Uudet kotisivut Romano Missiolle – Kurkista ja viihdy vaikka vähän pidempäänkin!

Kuvassa: entisiä Romano Mission lastenkotien lapsia yhteisellä leirillä Loimaan Evankelisen opiston leirikeskuksessa 2023

Nyt ne ovat valmiit! Uudet ja informatiiviset Romano Missio ry kotisivut on avattu apposen auki kaikille luettavaksi ja sitä kautta tutustuttavaksi. Nämä modernit ja käyttäjäystävälliset sivut tarjoavat syvällisen katsauksen järjestön monipuoliseen ja merkittävään työhön, jota on muuten takana jo 118 vuotta.

Uusilla kotisivuillamme pääset tutustumaan tarkemmin eri hankkeisiin ja projekteihin, unohtamatta tietenkään lastensuojelutyötä, joka on ollut olennainen osa toimintaamme jo järjestön alkuvuosista alkaen. Sivustolla avautuu ikkuna arkeemme, josta pääsee seuraamaan, millaista työtä Romano Missiossa tehdään romaniväestön hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi. Erityistä huomiota saa myös tukipalvelutyömme, joka kulkee nimellä RMT -tukipalvelut. Tämän tärkeän tukityön kautta autetaan niin lapsia kuin vanhuksia sekä yksilöitä ja perheitä monin eri tavoin arjen haasteiden keskellä.

Kotisivuiltamme löytyy myös ”Työn äärellä” -blogi, joka toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi seuraamaan Romano Mission toimintaa entistä lähempää, avoimesti ja läpinäkyvästi. Blogissa työntekijät jakavat ajankohtaisia kuulumisia työnsä ääreltä, luvassa on myös eri asiantuntijoiden näkemyksiä ja käytännön kokemuksia, jotka valottavat työtämme romaniväestön sekä koko suomalaisen yhteiskunnan hyväksi – olipa kyse sitten yksittäisistä kulttuuriprojekteista, sosiaalipalveluista tai yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, blogimme tarjoaa monipuolisen ja inspiroivan näkymän järjestömme todelliseen arkeen.

Kotisivujen kautta pääset näkemään Romano Mission uudistetun logon ja brändin, jonka järjestölle on työstänyt romanitaustainen graafikko Harri Skarén. Järjestö on uudistanut ja päivittänyt ulospäinnäkyvän ilmeensä lisäksi sisäiset ja työtään määrittelevät arvot.

– Jotain vanhaa ja jotain uutta sekä tähän päivään tulemista oli uudistetun brändin ja logon hahmottelun taustalla. Olemme järjestönä erittäin tyytyväisiä Harrin kädenjälkeen ja siihen, miten hän käsitteli yli 100 vuotta vanhan järjestön traditioita tuoden kuitenkin kaivattua uutta ilmettä ja ryhtiä, toteaa Romano Missio uusi toiminnanjohtaja Mertsi Ärling.

 

Uudessa logossa on säilynyt järjestölle tuttu kyyhky mutta nyt se on saanut enemmän ilmettä ja dynaamisuutta

 

 

Yhdessä kohti yhdenvertaista huomista – voimaannuttamalla, tukemalla, vaikuttamalla koko romaniyhteisön hyväksi; lapseta vanhukseen ja yksilöstä perheeseen

On Romano Mission uusi ja vahva slougani, jossa tiivistyy koko järjestön uudistettu visio ja missio vähintäänkin seuraavalle 10 vuodelle. Romano Missio on aktiivisesti rakentamassa voimaannuttava ja yhdenvertainen yhteiskunta, jossa jokainen romani tuntee itsensä arvostetuksi ja osalliseksi. Rakennusvälineiksi Missio tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita palveluitaan, jotka tukevat romanien hyvinvointia kaikissa elämänvaiheissa.

Huomisen Romano Missio haluaa olla kulttuuri- ja sosiaalialan kysytty asiantuntija, joka toimii lähellä ihmistä elämän eri vaiheissa. Se on valtakunnallisesti tunnetuin romanijärjestö laadukkaiden ja monipuolisten palveluidensa kautta, jotka voimaannuttavat ja tukevat romaniyhteisöä lapsista vanhuksiin sekä yksilöstä perheeseen. Järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja toimii monikulttuurisuuden ja moninaisuuden ymmärryksen edistäjänä, varmistaen, että jokainen romani kokee itsensä arvostetuksi ja osalliseksi (Visio).

Romano Missio järjestönä tarjoaa laadukkaita ja saavutettavia sosiaali-, kulttuuri- ja asiantuntijapalveluita, jotka vastaavat romaniväestön tarpeisiin elämän eri vaiheissa ja kehittävät viranomaisten osaamista. Toiminnan ytimessä ovat ihmisarvon kunnioitus, ammatillinen osaaminen, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Järjestö edistää romanien hyvinvointia, osallisuutta ja oikeuksia koko Suomessa, vahvistaen yhteistyötä sidosryhmien kanssa ja toimien romaniyhteisön äänenä (Missio).

Romano Mission työ ja toiminta perustuu neljään pääarvoon. Nämä arvot ohjaavat järjestössä tehtävää yhdenvertaisuus- sekä vaikuttavuustyötä niin romaniyhteisöön kuin  yhteiskunnalliseen keskusteluun päin kristillisen ihmiskäsityksen ja maailmankuvan kautta. Romano Mission neljä arvoa:

  1. Ihmisarvo: Jokaisen ihmisen ainutlaatuisuuden ja arvon kunnioitus on toiminnan ytimessä, ilmentyen palveluhalussa, lähimmäisen rakkaudessa ja huolenpidossa.
  2. Ammatillisuus: Järjestön pyrkimys korkeatasoiseen ja eettiseen toimintaan kattaa ammattitaidon ja luotettavuuden, mikä tekee siitä arvostetun kumppanin.
  3. Oikeudenmukaisuus: Sitoutuminen yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon ja rehellisyyteen näkyy kaikessa toiminnassa, edistäen yhteiskunnallista muutosta ja kestävyyttä.
  4. Yhteisöllisyys: Korostetaan yhteistyötä, kaikkien osallistumista ja perheiden roolia, luoden vahvoja, tukevia yhteisöjä, joissa kaikki tuntevat itsensä arvostetuiksi.

Tutustu ja ota seurantaa uudet kotisivuihimme ja sukella Romano Mission rikkaaseen toimintaan – tervetuloa mukaan matkalle kohti parempaa huomista!

Romaninuoren kohtaaminen

Olen viime aikoina miettinyt nuoren tai erityisesti romaninuoren kohtaamista ja mitkä asiat tai tekijät tekevät kohtaamisesta ”hyvän”. Ennen kuin aloitan kertomaan, mikä tekee kohtaamisesta hyvän. Kerron, että mielipiteet ovat minun kokemuksiani nuorten kohtaamisesta tai minun nuorisotyössä itse oppimiani nuorten kohtaamiseen liittyviä niin sanottuja taitoja. Yritän pukea ajatuksiani sanoiksi ja joskus se on hieman hankalaa, kun aihealue on laaja sekä hieman myöskin abstrakti. Vaikka blogini kohderyhmä ovat kaikki aikuiset, niin jossain kohdissa saatan puhua nuorisotyöntekijöille. Vaikka blogini sisältö tai aihe on romaninuoren kohtaaminen, uskon vahvasti sen toimivan kaikkien nuorten kanssa.

Usein aikuisina ajattelemme, että nuorten kohtaaminen on hankalaa ja ei tiedä ehkä mitä puhua nuoren kanssa. – Nuoren kohtaamisen taitoja oppii vain ja ainoastaan kohtaamalla itse nuoria. Ei ole niin sanotusti oikotyötä onneen, vaan se vaatii meiltä aikuisilta kohtaamisia nuorten kanssa. Toistot tuovat luontevuutta ja helpottuvat kerta kerralta. Kun kohtaat nuorta nuorisotyössä, on tärkeää ottaa huomioon nuoren ainutlaatuiset tarpeensa ja tunnetilansa.

YMMÄRRÄ MONIMUOTOISUUTTA

Varmista, että nuoret kaikista taustoista voivat tuntea olonsa tervetulleiksi. Se, miten nuoren saa tuntemaan itsensä tervetulleeksi; kunnioita kulttuurista monimuotoisuutta ja myös yksilöllisiä eroja. Harva romaninuori haluaa tai toivoo, että häntä kohdataan romanina vaan hänenä itsenään. Ei siis kohdata kulttuuria ensin vaan se nuori siellä ihan ensimmäisenä. Muista myös, että romaninuori ei odota täydellistä tietoutta romanikulttuurista. Nuorelta itseltään voi kysyä, jotain asiaa mitä on miettinyt romanikulttuurista tai mistä asiasta haluat lisätietoa. Romanikulttuurin voi jakaa kahteen osa-alueeseen objektiivinen ja subjektiivinen. Objektiivinen tulee yhteisön sisältä ja ovat niin sanotusti todellisia tai tosiasioita ja helposti havaittavissa, esimerkiksi romanien perinteinen pukeutuminen. Subjektiivinen taas liittyy enemmän arvoihin ja ne ovat useimmiten henkilökohtaisia sekä ovat hankalimmin havaittavissa. Jokaisen yhteisöön tai yhteiskuntaan pätevät samat objektiivisuuden ja subjektiivisuuden lainalaisuudet.

KUUNTELE AKTIIVISESTI JA OSOITA KIINNOSTUSTA

Nuoren kohtaamisessa nuori on kohtaamisen keskiössä. Anna siis nuoren puhua ja ilmaista itseään, mieluiten ilman keskeytyksiä. Osoita toki, että olet läsnä käyttämällä nonverbaalisia merkkejä kuten nyökkäämistä. Kysy avoimia kysymyksiä nuoren elämästä, mielenkiinnon kohteista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Ole aidosti kiinnostunut kuulemaan heidän tarinansa. Nuoret tarvitsevat luotettavan aikuisen, kenelle kertoa omia asioitaan ja mahdollisesti kuulla, mitä tai miten heidän kannattaisi tehdä kyseisen asian kanssa. Nuoret odottavat meiltä aikuisilta empatiaa heitä kohtaan ja ymmärtämään heidän tunnetilansa. Älä tuomitse, vaan pyri ymmärtämään nuoren näkökulmaa. Ei tuomita nuoria heidän tekojensa kautta. Muistetaan, että me kaikki olemme joskus olleet nuoria. Nuoruuteen kuuluu myös epäonnistumiset ja virheet. Allekirjoittanut myöntää tehneensä niitä nuorena, mutta myöskin aikuisiällä.

RAKENNA LUOTTAMUSTA

Ole luotettava ja pidä lupauksesi. Kunnioita nuoren yksityisyyttä ja kerro heille, että he voivat luottaa sinuun. Et voi kertoa nuoren asioita muille tai muualla. Mikäli nuori saa kuulla, että olet kertonut hänen asioitaan muualle. Sanoisin, että luottamuksesi nuoreen on mennyttä. Mikäli jostain syystä nuoren asiaa olisi hyvä kertoa tai avata muille aikuisille – kysy lupa nuorelta itseltään. Luottamuksen rakentamisen yksi nopeuttava tekijä on, ole oma itsesi. Nuoret ovat loistavia tunteiden tulkkeja ja tunnistavat helposti epäaitoutta. Muista myös, että luottamuksen rakentaminen on aikaa vievää ja oikopolkuja ei ole kestävän luottamuksen rakentamisessa. Itse huolestuisin enemmän, että ensimmäisellä kohtaamiskerralla nuori avaisi koko elämänsä.

TARJOJA TUKEA

Kysy, miten voit auttaa tai tukea nuorta heidän tavoitteidensa saavuttamisessa. – Kysymyksen esittäessäsi ole myös valmis tarjoamaan resursseja ja ohjausta. Et voi siis tarjota tukeasi ja samalla olla antamatta sitä. Rohkaise nuoria tunnistamaan omat vahvuutensa. Positiivisen palautteen antaminen voi vahvistaa nuoren itsetuntoa. Joku nuori tarvitsee positiivista palautetta aikuiselta voi olla, että nuori ei ole sitä muilta aikuisilta saanut. Nuorten tulee tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Vältetään arvostelua ja luodaan avoin ilmapiiri keskustelulle.

LOPUKSI

Mikäli nuorisotyö ja sen muoto mahdollistaa sen; anna nuorelle mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tämä lisää nuoren sitoutumista ja vastuunottoa. Ainakin pääkaupunkiseudun nuorisopalvelut tekevät nuoren osallistamista loistavasti.

Kun kohtaat nuoria näiden periaatteiden pohjalta, voit rakentaa vahvoja suhteita ja tarjota tukea heidän kasvulleen ja kehitykselleen. Mikä on tärkeintä, koska olemme tekemässä nuorisotyötä nuoria varten. Olemme siis nuoria varten eikä toisinpäin.

Yritin pitää blogini lyhyenä ja valitettavasti kaiken kattavaa romaninuoren kohtaamisen tietoutta ei pysty mahduttamaan yhteen blogikirjoitukseen.

Terne Apre – Nuorten vuoro -hankkeen puolesta
Mertsi Berg

Erasmus -hankkeen videot

Kerroin edellisessä blogissa, Erasmus -hankkeesta. Nyt hankkeessa kuvatut videot ovat julkisessa jaossa ja jaan nyt teille. Suosittelen katsomaan kaikki videot.

Ensimmäisenä videona on silloisen Romano Mission Ry:n toiminnanjohtajan Tuula Åkerlundin haastattelu koulunkäyntiin liittyen.

Toisena videona on Richard Nymanin haastattelu koulunkäynnistä, tulevaisuuden unelmistaan ja Richard kertoo minkälaisia ongelmia koulunkäynnin aikana on tapahtunut.

Kolmantena videona meillä Natasia Hedmanin haastattelu ja Natasia kertoo muun muassa koulunkäynnistä sekä tulevaisuuden haaveistaan.

Terne Apre – Nuorten vuoro hankkeen puolesta
Mertsi Berg

 

Terne Apren Erasmus-hankkeen tapaaminen Tallinnassa

Osallistuimme vuoden 2022 yhdessä Viron, Latvian ja Liettuan romaneiden kanssa Erasmus-hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena oli kuvata jokaisessa maassa kolmea romania koulunkäyntiin liittyen. Videoilla tuotiin omia ajatuksia ja käsityksiä koulunkäyntiin liittyen ja lisäksi myös, miten opettajat ovat kohdelleet romaneita koulumaailmassa.

Hankkeeseen liittyen meillä oli yhteistapaaminen kaikkien toimijoiden kesken 20. – 22.10. Tallinnassa. Olimme nähneet toisiamme vain yhteisissä verkkotapaamisissa muun muassa Zoomin kautta, ennen yhteistä tapaamista. Itselleni oli hieno mahdollisuus saada nähdä itselleni tuttuja ja mahdollisuus saada tutustua uusiin ihmisiin. Itselleni tapaamisen suurin hetki oli, kun lauantaina kaksi romaninuorta kertoivat omat tarinansa ja vilpittömästi sanottuna taisi hieman kostua kertomusten aikana. Lisäksi tapaamisessa antoisaa saada keskustella eri ihmisten kanssa ja samalla huomata, että vaikka asumme eri maissa niin meillä paljon samaa.

Itselleni reissussa tajusin myös, kuinka tärkeätä olisi osata romanikieltä. Kaikki muut romanit pystyivät kommunikoimaan keskenään romanikielellä ja vaikka minä hieman osaankin romanikieltä, en kuitenkaan puhu romanikieltä heidän tasollaan. Tilanne oli itselleni aika kiusallinen ja samalla myös hieman nolo. Olemme jostain syystä Suomen romaneina ajatelleet, ettei romanikieli ole tärkeää, vaikka se on yksi oman identiteetin peruspilareista ainakin omasta mielestäni.

       

Lauantai-iltana saimme erittäin herkullisen illallisen ja keskimmäisessä kuvassa tapaamiseen osallistujat kokonaisuudessaan.

Lopuksi tunnelmia viimeisistä yhteisistä hetkistä, ennen kotiin lähtöä.

Kaiken kaikkiaan reissu oli tosi hyvä ja kaikki oli tosi hyvin järjestetty. Tällaisissa tapaamisissa ainoastaan päivät ovat erittäin pitkiä ja kun joutuu käyttämään eri kieltä kuin suomea, niin se on hieman puuduttavaa.

Terne Apre – Nuorten vuoron -hankkeen puolesta
Hankevastaava
Mertsi Berg

Romaninuorten Elämää isolla E-kirjaimella

Kuvitellaanpa hetki, että olet yhdessä hyvän ystäväsi kanssa ja edessänne on iso valkoinen taulu. Teillä on kynät kädessä mutta taulu on tyhjä. Ei tehdä siitä ongelmaa vaan uskalletaan nähdä se mahdollisuutena. Tässä blogissa emme keskity ongelmiin vaan keskitymme siihen, mikä on hyvin.

Löytöretki romanikulttuurin hyveisiin

Kynät liikkuvat taululla, ja pian se täyttyy sanoista: kunnioitus, toimeliaisuus, tunneäly… Seitsemän hyvettä, jotka romanikulttuuri antaa jokaiselle sen jäsenelle. Nämä ovat lahjoja, joita voimme hyödyntää elämässämme, työssämme, ja yhteisössämme. Mitä ne seitsemän hyvettä sitten ovat, joista voi puhtaasti sanoa, että romanikulttuuri antaa ne jokaiselle sen jäsenelle. No luonnollisesti jokainen yksittäinen ihminen toteuttaa niitä eri tavalla eikä kaikkia seitsemää välttämättä ole yhdellä ja samalla ihmisellä mutta tässä ne nyt ovat:

  1. kunnioittamisen kulttuuri
  2. toimeliaisuus ja ahkeruus
  3. tunneäly ja sosiaaliset taidot
  4. luontainen myymisen ja markkinoinnin taidot
  5. resilienssi (paineiden ja muutosten sietokyky)
  6. taiteet ja kulttuuri
  7. yhteisöllisyys

Mieti hetki, miten ne näkyvät sun elämässä?

”NYTKU” vs. ”SITKU”, ”MUTKU”, ”VOIKU”

Nuorempana saattoi olla helppo sanoa ”SITKU”. Sitku saan sen työpaikan, sitku valmistun, sitku löydän oikean ihmisen… Mutta ”SITKU” on ansa. Se on odotushuone, jossa elämä ei etene.

Keski-iässä ”SITKU” muuttuu usein ”MUTKUksi”. Mutku olen jo näin vanha, mutku minulla on jo perhe, mutku, mutku, mutku… Ja sitten, vanhempana, se muuttuu ”VOIKUksi”. Voi kunpa olisin tehnyt sitä, voi kunpa olisin kokeillut tätä.

Mutta entä jos vaihtaisimme näkökulmaa? Entä jos sanoisimme ”NYTKU”? Nyt kun olen nuori, nyt kun voin vielä vaikuttaa asioihin, nyt kun minulla on vielä aikaa. Elämä on tässä ja nyt!

Elämä Isolla E-kirjaimella

Kun katson taakseni omaa elämääni, näen elämän, jossa olen uskaltanut elää. Olen hyödyntänyt niitä hyveitä, jotka romanikulttuuri on minulle antanut. Olen kunnioittanut muita ja itseäni, olen ollut toimelias ja ahkera, olen käyttänyt tunneälyäni ja sosiaalisia taitojani. Ennen kaikkea olen uskaltanut olla rohkea.

Ja tiedättekö mitä? Se on ollut sen arvoista. Jokainen epäonnistuminen, jokainen kompastus, ne ovat olleet vain askelia matkalla eteenpäin. Ne ovat tehneet minusta sen, kuka olen nyt. Ja se on hyvä asia.

Romaninuoret, teillä on lahjoja, osaamista, kykyä ja taitoa sekä niitä kulttuurin antamia hyveitä, jotka voivat viedä teidät pitkälle. Älkää antako ”SITKUn”, ”MUTKUn” tai ”VOIKUn” estää teitä. Valitkaa ”NYTKU”. Valitkaa elämä isolla E-kirjaimella. Koska kun teette niin, te ette ainoastaan muuta omaa elämäänne. Te muutatte koko maailmaa.

Tsihko diives, päivää että pätkähti, olen Mertsi Ärling tutuille MEDI! Työskentelen Diakonia-ammattikorkeakoulussa projektipäälliköiden valmentajana ja lehtorina, mutta en ole mikään tylsä toimistotyyppi. En todellakaan. Olen intohimoisesti kiinnostunut teologiasta, diakoniasta sekä johtamisesta ja erityisesti siitä, miten voimme tehdä yhteiskunnasta paremman paikan kaikille – kuten romaninuorille. Olen uskaltanut elää ja päässyt järkkäilemään ISOJA asioita ja toiminut mentorina monille nuorille kasvaville johtajille. Jos diggaat muutosta ja haluat nähdä, miten siitä tehdään siitä totta, pysy kuulolla! 🌟

 

Hankevastaavan kuulumisia Terne Apresta

Terne Aprella syksy on lähtenyt vauhdikkaasti alkuun. Palasimme lomilta hieman eri aikoihin, heinä – elokuun aikana. Olemme suunnitelleet syksylle toisen toimijan kanssa muun muassa romaninuorten teemapäivää. Teemapäivään olemme saaneet erittäin hyvät puhujat ja lisäksi heidän aiheensa on erittäin ajankohtainen. Mainostamme teemapäivää lähempänä ajankohtaa. Jalkautuva nuorisotyö ja yksilötyö ovat lomien jälkeen jatkuneet normaalisti.

Tarkoituksena on luoda Terne Apresta blogeja säännöllisesti tulevaisuudessa ja lisäksi on tarkoitus pyytää blogeja vierailevilta kirjoittajilta. Mikäli haluat seurata meidän hanketta sosiaalisen median kautta, niin paras paikka tällä hetkellä meidän seuraamiseen on TikTok- sovellus ja meidän käyttäjänimi siellä Terne Apre.

Hankevastaavaan näkökulmasta eletään syksyisin hieman kiireistä aikaa, kun hankkeista tulee tehdä jatkohakemus rahoittajalle (meidän hankkeen tapauksessa STEAlle). Jatkohakemuksella haetaan seuraavan vuoden budjettia hankkeelle ja jatkohakemuksessa myös kerrotaan, mikäli hankkeessa tulee esimerkiksi työhön tai toimintatapoihin muutoksia. Päätös jatkohakemuksesta saadaan joulukuun alkupuolella, yleensä Itsenäisyyspäivän tienoilla.

Romano Mission näkökulmasta elämme erittäin mielenkiintoisia aikoja, kun pitkäaikainen toiminnanjohtajamme Tuula Åkerlund on jäämässä eläkkeelle ja meillä on uuden toiminnanjohtajan haku alkanut. Uuden toiminnanjohtajan on tarkoitus aloittaa työssään 1. marraskuuta. Itselläni on hieman haikea mieli, kun toiminnanjohtaja vaihtuu, mutta toisaalta tämä on osa työelämää, että ihmiset ympärillä silloin tällöin ainakin vaihtuvat. Olen työskennellyt Terne Apre – Nuorten vuorossa sen alusta saakka ja syyskuussa tulee viisi vuotta täyteen hankkeen parissa. Aloitimme projektina 3.9.2018 ja muutuimme hankkeeksi 1.1.2023. Projektin ja hankkeen ero on, että projektilla on alku- ja loppumisajankohdat selvillä, mutta hankkeella ei ole lopettamisajankohtaa tiedossa.

Kuvassa olemme ottamassa kuvia uusiin mainosmateriaaleihin. Kuva: Tenho Ärling

Aurinkoista syksyn jatkoa kaikille!
Terne Apre – Nuorten vuoro -hankkeen puolesta

Hankevastaava
Mertsi Berg

Ohjausryhmäjäsenten mietteitä hankkeesta

Uutiskirjeessä julkaisemme Elämää sukupolvien takaa -hankkeen ohjausryhmäjäsenten mietteitä hankkeesta. Ensimmäisenä äänessä arkistotutkija, dosentti Risto Blomster Suomalaisen Kirjallisuuden Seurasta.

 

Mitä yhtymäkohtia näet hankkeen tavoitteessa ja omassa työssäsi?

Romano Mission arkistohankkeella on paljonkin yhtymäkohtia työhöni Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran (SKS) arkistossa. Olen ollut aiemmin mukana SKS:n edustajana hankkeessa, jossa on arkistoitu romanien kulttuuriperintöä Suomessa. Kymmenisen vuotta sitten Romaniasiain neuvottelukunta ja SKS toteuttivat Opetusministeriön rahoituksella Suomen romanien historia -tutkimushankkeen. Hankkeen aikana meidän tutkijoiden eräs huomio oli se, että suomalaisissa julkisissa arkistoissa ja museoissa oli sangen niukasti romaniväestön tuottamaa ja heidän toiminnastaan kertovaa aineistoa yhdistys- ja henkilöarkistoina. Äänitettyä kansanperinnettä ja muistitietoa sen sijaan oli alettu tallentaa romanitoimijoiden kanssa kansainvälisestikin vertailtaessa varsin varhain jo 1960-luvulla.

Tästä syystä toteutimme yhdessä Romaniasian neuvottelukunnan ja Kansallisarkiston kanssa vuosina 2016-2018 hankkeen Romanien kulttuuriperintö: arkistointi, arvostus ja tutkimus. Hankkeen tuloksena SKS:n arkistoon ja Kansallisarkistoon saatiin talteen useita henkilö- ja yhdistysarkistoja, jotka kertovat erityisesti 1960-1970-luvun ajoista ja romaniaktivismista. Samalla kokosimme yhteen tietoja arkistomme romanien kulttuuriperinnön aineistoista omaksi Suomen romanien arkisto -kokoelmakseen. Tämä kokoelmaluettelo on nähtäville SKS:n nettisivuilla.

 

Mikä merkitys hankkeella on romaniyhteisölle?

Näkisin hankkeen merkityksen syntyvän sekä tiedon turvaamisesta että aineistojen käytön mahdollistamisesta lakien ja asetusten mukaisesti. Romano Mission, eli aikaisemmalta nimeltään Mustalaislähetyksen, perustamisesta on kulunut jo pitkä tovi, reilusti yli sata vuotta. Sinä aikana järjestössä tehty työ on koskettanut jollain tavalla varmaankin kaikkia romanisukuja. Siksi tämän aineiston säilymisen turvaaminen on erityisen tärkeää.

 

Mitä hyötyä aineiston järjestämisellä ja luovuttamisella on tulevaisuudessa?

Hyötynä on esimerkiksi aineistojen säilymisen turvaaminen ja valvotun käytön järjestäminen. Tulevaisuudessa nämä nyt hankkeen aikana järjestettävät aineistot säilytetään arkistolaitoksen standardien ja ohjeiden mukaisesti. Täytyy olla oikea lämpötila ja kosteusolosuhde. Sähkö- ja vesijohdot eivät saa kulkea arkistotilassa, sillä siinä olisi omat riskinsä. Täytyy olla oikeanlaiset palosammutusjärjestelmät, evakuointisuunnitelmat ja niin edelleen. On monia säilytykseen liittyviä yksityiskohtia, joista omissa toimitiloissa arkistojaan säilyttävät voivat vain haaveilla.

Kansallisarkiston kaltainen toimija on paras mahdollinen sijoituspaikka Romano Mission arkistolle myös tietosuojakysymysten valossa. Kansallisarkistolla on paras mahdollinen tieto ja taito lakipykälien kanssa toimimiseen, sillä se on vastuussa valtakunnallisesti toimivien isojen yhdistysten arkistojen säilyttämisestä ja aineistojen käytön valvonnasta niin, että kaikki menee sovitusti.

Kun aineisto on luovutettu Kansallisarkistoon, on sen käytön valvonta normatiivista ja säänneltyä. Siihen liittyy monia seikkoja: aineiston luovuttajan asettamia käyttörajoituksia, arkiston käyttösääntöjä, arkistolaki sekä muun muassa tietosuoja- ja tekijänoikeuslaki.  On siis monenlaisia seikkoja, jotka käytössä on otettava huomioon. Käyttö on myös aina luvanvaraista, jos siihen liittyy rajoituksia. Arkistoissa aineistojen käytettävyyden pohtiminen on arkipäivää, sitä tehdään koko ajan.

 

Miksi aineiston luovuttaminen tutkimuskäyttöön on tärkeää?

Tutkimuskäyttöön luovuttaminen takaa sen, että tulevaisuudessa tehtävässä tutkimuksessa on käytettävissä myös romanien tuottamaa aineistoa omasta historiastaan. Näin taataan tutkimuksen tasapuolisuus ja avoimuus.

Tutkimuskäytössä aineistoa kohdellaan lisäksi eettisesti säännellyllä tavalla. Suomessa kaikilla tieteenaloilla tutkijaa ohjaavat seuraavat yleiset eettiset periaatteet:

a) Tutkija kunnioittaa tutkittavien henkilöiden ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta. Perustuslain (1999/731, 6–23 §) mukaiset oikeudet kuuluvat kaikille. Niitä ovat esimerkiksi oikeus elämään sekä henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen, liikkumisvapaus, uskonnonvapaus, sananvapaus, omaisuuden suoja ja oikeus yksityisyyteen.

b) Tutkija kunnioittaa aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä sekä luonnon monimuotoisuutta. Perustuslain 17 § mukaisesti saamelaisilla alkuperäiskansana sekä romaneilla ja muilla ryhmillä on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan.

c) Tutkija toteuttaa tutkimuksensa siten, että tutkimuksesta ei aiheudu tutkittavina oleville ihmisille, yhteisöille tai muille tutkimuskohteille merkittäviä riskejä, vahinkoja tai haittoja.

 

Miksi ja miten hankkeen toiminnan lopputuloksesta tulisi mielestäsi tiedottaa?

Tiedottamisen olisi hyvä olla monisuuntaista ja harkittua. Kansallisarkistolta voisi kysyä halukkuutta järjestää näyttely omissa tiloissaan (vitriininäyttely). Muutamille paikkakunnille suunnattava kiertävä näyttely erikseen, joka käytäisiin avaamassa ko. paikkakunnalla. Mikä olisi luonteva paikka (kirjasto, paikallismuseo)? Ehkä jokin, joka kannustaisi paikalliseen yhteistyöhön museo/arkistotoimijoiden kanssa.

 

Vastaajana
Arkistotutkija, dosentti Risto Blomster
Suomalaisen Kirjallisuuden Seura