Kohti kutsumustani lastenkotilapsien arkeen

/ , /
Urani Romano Missiossa alkoi yllättävällä tavalla, kun eräänä päivänä sain puhelun edesmenneltä Väinö Lindbergiltä, joka toimi tuolloin Romano Mission hallituksen varapuheenjohtajana. Olin juuri jäänyt työttömäksi, enkä tiennyt, mihin suuntaisin seuraavaksi. Olin työskennellyt vajaat kaksi vuotta Suomen Romanifoorumilla, mutta määräaikainen työsopimukseni päättyi kesäkuussa. Kesän aikana olin rukoillut johdatusta elämälleni ja miettinyt, missä voisin parhaiten hyödyntää vahvuuksiani, vaikka en vielä tuolloin edes tiennyt, mitkä ne vahvuuteni tarkalleen ottaen olivat.

Keskustelimme Väinön kanssa pitkään, ja keskustelun päätteeksi hän kertoi kuulleensa minusta pelkkää hyvää. Hän kiitti minua siitä, miten olin hoitanut tehtäväni Romanifoorumilla kiitettävästi ja huolellisesti. Väinö mainitsi, että Päiväkummun lastenkodissa oli tarve tuntityöntekijöille, erityisesti romanitaustaisille miehille, jotka voisivat toimia roolimalleina lapsille ja nuorille. He tarvitsivat esimerkkejä siitä, että heidän omasta yhteisöstään löytyy ammattilaisia, jotka työskentelevät heidän parissaan. Väinö kysyi, olisinko kiinnostunut kokeilemaan työskentelyä Päiväkummun lastenkodissa.

Mietin asiaa muutaman päivän ajan, sillä en ollut koskaan kuvitellut työskenteleväni lastensuojelussa. Ajatus oli jännittävä ja pelottava – epäilin, olisiko minusta tähän haastavaan työhön, sillä minulla ei ollut aiempaa kokemusta alalta. Lopulta ilmoitin, että olisin valmis kokeilemaan, voisiko tämä olla minun kutsumukseni. Väinö lupasi välittää yhteystietoni Päiväkummun johtajalle. Jaetut kristilliset arvomme lisäsivät kiinnostustani Päiväkummun työtä kohtaan, ja rukoilin pitkään johdatusta ja viisautta, että jos tämä olisi minun paikkani, Jumala osoittaisi sen ja ohjaisi minut oikeaan suuntaan.

Kuusi vuotta on kulunut siitä, kun astuin ensimmäisen kerran Päiväkummun lastenkodin ovesta sisään, ja olen edelleen täällä. Olen saanut tehdä monenlaisia tehtäviä, jotka ovat auttaneet minua ymmärtämään lastensuojelutyön monipuolisuutta ja haasteita laajasti. Aloitin satunnaisena tuntityöntekijänä, mutta huomasin nopeasti, että lastensuojelutyö todella oli minun juttuni. Olen voinut toteuttaa palvelutehtävääni ja kutsumustani Päiväkummun lasten ja nuorten parissa, ja olen kokenut vahvaa Jumalan johdatusta kaikissa työhön liittyvissä asioissa.

Omien haasteellisten kokemusteni ansiosta olen pystynyt kohtaamaan ja ymmärtämään lapsia ja nuoria heidän tunteissaan ja vaikeuksissaan. Olen saanut kääntää omat heikkouteni vahvuuksiksi ja auttaa niiden kautta erityisen haavoittuvassa asemassa olevia lapsia ja nuoria. Romanimiehenä uskon, että lapset ja nuoret tarvitsevat elämäänsä sekä miehiä että naisia, jotka opastavat, osoittavat välittämistä ja lämpöä sekä tarvittaessa asettavat oikeudenmukaisia ja tarkoituksenmukaisia rajoja. Tämä ei kuitenkaan ole sidottu kulttuuritaustaan, vaan sitä voi osoittaa jokainen, ja olenkin erittäin kiitollinen siitä, että meillä on monikulttuurinen henkilökunta, jossa jokaisella on oma paikkansa ja tehtävänsä. Koen kuitenkin tärkeänä arvona työssäni sen, että teen työtä oman yhteisöni parhaaksi.

Kun aloitin työni Päiväkummussa, en ajatellut tulevaisuuttani Romano Missiossa tai Päiväkummussa sen pidemmälle. Pian töiden alkamisen jälkeen päätin kuitenkin toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni ja hakea ammattikorkeakouluun. Sopivasti haaveeni kulkivat käsi kädessä Päiväkummussa tehtävän työn kanssa, sillä sain opiskelupaikan sosionomiksi (AMK). Sosionomin tutkinto on yksi niistä, jotka lain mukaan pätevöittävät työskentelemään lastensuojelussa. Jatkoin opintojen ohella tuntitöiden tekemistä Päiväkummussa, ja hetken kuluttua minulle tarjottiin vakituista työpaikkaa lastenkodista. Pian tämän jälkeen sain siirtyä vastaavan ohjaajan tehtäviin.

Täyspäiväisen ja vastuullisen tehtävän yhdistäminen ammattikorkeakouluopintoihin oli haastavaa, mutta kaikesta selvittiin Jumalan ja hyvän työyhteisön avulla. Myös kaksi vahvinta luonteenpiirrettäni – jääräpäisyys ja periksiantamattomuus – auttoivat paljon.

Noin 2,5 vuotta sitten minut nimitettiin kasvatusvastaavaksi. Työni on erittäin monipuolinen ja vaatii sopeutumiskykyä erilaisten tehtävien hoitamisessa arjessa. Huolehdin parhaimmillani 14 lapsen ja nuoren asioista yhdessä heidän omaohjaajiensa kanssa, ja juuri tästä syystä nautin työstäni Päiväkummussa. Mikään päivä ei ole samanlainen; yhden päivän haasteet voivat seuraavana päivänä muuttua iloksi. Työhöni kuuluu paljon paperitöitä, verkostoyhteistyötä ja palavereja vanhempien, omaisten, sosiaalitoimen, koulun ja terveydenhuollon kanssa. Samalla osallistun myös arjen kasvatukseen, ohjaan lapsia ja nuoria, ja annan huomiota niille, jotka sitä eniten tarvitsevat.

Vaikka suurin osa työajastani kuluu tietokoneen tai puhelimen äärellä, pidän tietoisesti huolta siitä, että luon jokaiseen lapseen ja nuoreen ainutlaatuisen ja henkilökohtaisen suhteen. Tämä auttaa myös itseäni jaksamaan työssäni paremmin, kun saan kokea heidän kanssaan hyviä hetkiä. Ne hetket, kun joku lapsista huutaa käytävän päästä nimeäni ja pyytää syliin tai haluaa tulla halaamaan, kun juoksen kiireessä pitkin Päiväkummun käytäviä – ne ovat minulle kaikkein tärkeimpiä. Haluan, että jokainen lapsi tuntee, että minä huomioin heidät, kohtaan heidät ja välitän heistä.

 

Olen Dimitri Theslund, ja asun Lahdessa.
Toimin Päiväkummun lastenkodissa kasvatusvastaavana.

Mitä on hyvä johtajuus?

/ , /

Johtajuus on aina ollut mielessäni, mutta viime aikoina se on ollut erityisen ajankohtaista. Olen pohtinut, mitä hyvä johtajuus tarkoittaa, ja haluan jakaa ajatuksiani tästä aiheesta. Meistä jokaisella on käsitys hyvästä johtajuudesta, joko johtajana, johdettavana tai molempina. Tässä ovat omat ajatukseni siitä, mitkä ominaisuudet tekevät johtajasta hyvän.

Olen tällä hetkellä nuorten parissa tekemäni työn – Terne Apre -hanke – projektipäällikkönä, joka on johtajuutta ja johtamista täynnä. Ensimmäinen ja merkittävin haaste johtamisessa on saada kaikki tiimiläiset työskentelemään yhteisen päämäärän eteen. Johtajuuden ensimmäisiä oppitunteja on, että johtaminen on paljon muutakin kuin käskyjen jakamista.

Palveleva johtajuus: Johtajuus ei ole palkinto hyvästä työurasta tai hyvin tehdystä työstä, vaan johtajuus on asenne. Mielestäni ytimekkäästi kiteytettynä, johtajuus on palveluammatti. Johtajuus on ennen kaikkea ihmisten ymmärtämistä ja tukemista.

Visio ja suunta: Hyvä johtaja kykenee luomaan selkeän ja inspiroivan vision, joka ohjaa organisaatiota ja antaa työntekijöille yhteisen päämäärän.

Kommunikointitaidot: Tehokas kommunikointi on keskeisessä asemassa tiimityöskentelyssä. Hyvä johtaja osaa viestiä selkeästi ja avoimesti, kuunnella aktiivisesti ja antaa positiivista ja rakentavaa palautetta. Viestintä on ollut erityisen tärkeää projektien aikana, kun olemme kohdanneet haasteita ja tarvinneet selkeitä ohjeita ja tukea.

Empatia ja ihmisten johtaminen: Hyvä johtaja ymmärtää työntekijöidensä tarpeita ja tunteita. Hän osaa asettua toisten asemaan ja tukee heidän kehitystään ja hyvinvointiaan. Empatia voi auttaa luomaan vahvemman ja yhtenäisemmän tiimin.

Päätöksentekokyky: Hyvä johtaja tekee harkittuja ja oikea-aikaisia päätöksiä. Hän osaa arvioida riskejä ja mahdollisuuksia ja toimia sen mukaisesti.

Joustavuus ja sopeutumiskyky: Hyvä johtaja kykenee mukautumaan muutoksiin ja ohjaamaan organisaation muutostilanteiden läpi menestyksekkäästi. Työskentely järjestössä, jossa resurssit ovat usein rajalliset, on opettanut minulle paljon joustavuutta ja sopeutumiskykyä.

Eettisyys ja rehellisyys: Hyvä johtaja toimii eettisesti ja rehellisesti. Hän pitää lupauksensa ja toimii esimerkkinä muille. Tämä luo luottamusta ja arvostusta, mikä on välttämätöntä hyvälle johtajuudelle.

Innostaminen ja motivointi: Hyvä johtaja osaa innostaa ja motivoida työntekijöitään, luoden positiivisen ja tuottavan työympäristön. Kun aloitimme uuden projektin, tiimini työskenteli yötä päivää saavuttaakseen tavoitteet, ja onnistuminen toi meille kaikille suurta tyydytystä.

Tuloskeskeisyys: Hyvä johtaja asettaa selkeät tavoitteet ja odotukset sekä seuraa niiden toteutumista, pitäen samalla huolta työntekijöiden hyvinvoinnista. Olemme saavuttaneet monia tavoitteita, koska olemme pitäneet selkeän fokuksen ja huolehtineet toisistamme.

Tiimityön tukeminen: Hyvä johtaja edistää yhteistyötä ja tiimihenkeä, rohkaisten työntekijöitä työskentelemään yhdessä ja hyödyntämään toistensa vahvuuksia. Tiimimme on toiminut yhtenäisenä ja tukenut toisiaan monissa projekteissa.

Itsensä kehittäminen: Hyvä johtaja on jatkuvasti valmis oppimaan ja kehittämään omia taitojaan sekä ottamaan vastaan palautetta. Olen aina pyrkinyt kehittämään itseäni ja ottamaan opiksi saamastani palautteesta.

Tiiviinä yhteenvetona voin todeta, että hyvä johtajuus yhdistää visiointia, inhimillisyyttä ja kykyä saavuttaa tavoitteita tehokkaasti ja eettisesti. Hyvä johtaja ei vain johda, vaan myös palvelee ja tukee tiimiään matkalla kohti yhteisiä päämääriä.

Miltä sinun hyvän johtajuuden lista näyttää?

Mertsi Berg toimii Romano Mission erityisnuorisotyön Terne Apre -hankkeen projektipäällikkönä. Hän on omistautunut parantamaan romaninuorten elinoloja ja mahdollisuuksia Suomessa. Terne Apre -hanke keskittyy erityisesti romaninuorten tukemiseen ja heidän yhteiskunnallisen osallistumisensa lisäämiseen.

Kutsumus ja arvot ohjaavat työelämässä

/ , /

Vaikka visiot ja unelmat auttavat meitä suunnistamaan oikeaan suuntaan, silti voit löytää itsesi ihmettelemässä aivan uusia alkuja, joita ei ole kyennyt käsikirjoittamaan elämänsä varrelle. Nykyinen työni on yksi näistä uusista poluista.

Kahdeksan vuotta sitten aikaisempi yhteistyö ja arvot ohjasivat minut mukaan Romano Mission toimintaan. Viimeiset neljä vuotta olen saanut toimia hanketyössä, jonka koen mielekkääksi ja merkitykselliseksi. Näin jälkeenpäin katsottuna elämässäni visiot ovat välillä murentuneet, mutta vaikeidenkin vaiheiden läpi kutsumustietoisuus ja arvot näyttävät johtaneen minua oikealle polulle. Määrätietoista etenemistä on tapahtunut, vaikka välillä tuntuu löytävän itsensä yllättävistä tehtävistä – kutsun sitä myös johdatukseksi.

Leikkurit leikatkoon rahoja, mutta ei arvoja

Mitä mietin? Rikoksesta seuraa rangaistus, ja monelta osin kovempikin rangaistus tulevaisuudessa. Samanaikaisesti leikkurit käyvät ja kuntouttavat toiminnot vankiloissa vähenevät. Toivottavasti ei unohdeta, että yhden vangin vankilavuosi kustantaa valtiolle noin 80 000 €. Kuntouttavaan toimintaan panostaminen voisi sittenkin olla järkevää. Leikkurien käydessä laajemminkin uskon siihen, että toimijat, jotka sitoutuvat arvoihinsa ja kirkastavat visionsa, löytävät uusiakin polkuja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Innolla syyskautta kohti

Itselläni on palauttava kesäloma juuri takana, ja odotan, että työkaverit palaavat kesälaitumilta. Olen ylpeä tiimistäni sekä työyhteisöstäni ammattilaisista – oikein tolkun ihmisiä😊, joiden kanssa työskentely saa hyvälle mielelle (melkein aina).

 

Olen Jani Lindroos, asun Nokialla. 16-vuotiaasta asti seurakunta- ja järjestötoiminta on ollut tärkeä osa elämääni. Aikaisemmat työjaksot pastorin ja toiminnanjohtajan tehtävissä sekä liiketalouden- ja johtamisen tutkinnot ovat antaneet hyviä eväitä nykyiseen palvelupäällikön työhön (RRT-palvelut) Romano Missiolla.

Työni kuljettaa minua viikoittain Helsinkiin ja ajoittain ympäri Suomea. Tehtävänäni on johtaa ja koordinoida kuntouttavaa tukityötä, jota 7 työntekijän tiiminä toteutamme vankiloissa sekä vapautumisen jälkeisenä tukena romanimiesten ja naisten parissa.

RRT= Romano Mission rikostaustaisten tukipalvelut

20 Vuotta Romano Missiossa: Mervin tarina Kasvusta ja Muutoksesta

/ /

Hei! Olen Mervi keskustoimistolta. Olen työskennellyt Romano Missiossa jo yli 20 vuotta. Se on pitkä saavutus yhdessä työpaikassa, ja olen viihtynyt ja nauttinut työstäni toimistosihteerinä ja palkanlaskijana. Kun aloitin urani Romano Missiossa, en osannut aavistaa, kuinka paljon tämä työpaikka tulisi vaikuttamaan elämääni. Nuorena ja innokkaana työntekijänä koin jokaisen päivän uutena seikkailuna. Romano Missio ei ole antanut minulle vain työpaikkaa, vaan myös elämänkatsomuksen, joka on muuttanut minua ihmisten kohtaamisissa. Kristilliset arvot ovat juurtuneet minuun syvemmin, ja ne näkyvät päivittäisessä työssäni sekä henkilökohtaisessa elämässäni.

Muutokset keskustoimistolla

Keskustoimiston toiminta on muuttunut ajan myötä. Muistan ajan, jolloin Romano Boodos -lehden ostajia kävi toimistolla päivittäin. Lehden toimittaminen on kuitenkin ollut jäissä muutaman vuoden, koska emme saaneet siihen avustusta. Tämä oli kova isku, mutta olemme pitäneet toivoa yllä, ja nyt siihen on onneksi tulossa muutos.

Nykyään toimin johdon assistenttina, ja olen saanut opetella uusia asioita. Esimerkiksi asiakirjojen vieminen Teamsiin on osoittautunut erittäin käteväksi. Muistan ensimmäisen kerran, kun käytimme Teamsia – se oli hieman pelottavaa, mutta samalla innostavaa. Sähköisen laskutuksen myötä olemme melkein saavuttaneet paperittoman toimiston tavoitteen. Viikottaiset talous-, toimisto- ja muut palaverit Teamsissa pitävät meidät ajantasalla.

Uutena käytäntönä meillä on myös henkilökunnan yhteinen koulutuksellinen Romano-info, jota toiminnanjohtaja pitää kuukausittain. Ensimmäinen Romano-info oli erityisen mieleenpainuva, sillä siinä käsiteltiin organisaatiomme tulevaisuuden suunnitelmia. Tämä on ollut mainio tapa oppia uusia asioita ja pysyä ajan tasalla organisaation tapahtumista.

Tehokkuutta kahdella päätteellä

Teknistä kasvua ja kehitystä on tapahtunut uuden toiminnanjohtajan luotsatessa toimintaa. Muistan, kuinka aluksi pelkäsin kahdella päätteellä työskentelyä – se vaikutti niin monimutkaiselta! Mutta nyt voin puhtaaksikirjoittaa hallituksen pöytäkirjoja toisella päätteellä samalla, kun hallinnoin ostoreskontraa toisella. Tämä työskentelytapa on parantanut tehokkuuttani huomattavasti ja antanut minulle tunteen siitä, että hallitsen työni vieläkin paremmin.

Romano Missio on ollut minulle enemmän kuin työpaikka. Se on ollut paikka kasvaa ja oppia, sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti. Olen kiitollinen näistä vuosista ja odotan innolla tulevia haasteita ja mahdollisuuksia. Jokainen päivä tuo mukanaan uuden mahdollisuuden oppia ja kehittyä, ja olen kiitollinen siitä, että saan tehdä tämän työn näin mahtavassa yhteisössä.

Kiitos, että luit blogikirjoitukseni. Toivottavasti se antoi sinulle pienen kurkistuksen työelämääni ja siihen, kuinka Romano Missio on vaikuttanut elämääni.

Mervi

Pia Kara keskustelee romaneiden asemasta Suomessa Arto Luukkasen tentissä

/ , , /

Harvinaislaatuinen ja syväluotaava keskustelu herätti kiinnostusta, kun Arvokas Elämä -hankkeen projektipäällikkö Pia Kara astui dosentti Arto Luukkasen tentattavaksi. Aiheena oli romanien yhteiskunnallinen asema ja heidän historian eri vaiheet Suomessa.

Romaneiden asema ja historia

Pia Kara on tunnettu huikeasta historian ja kausaalien asiantuntijuudestaan sekä kyvystään nähdä asioiden pintaa syvemmälle. Hän toi keskustelussa esille monia tärkeitä näkökulmia romaneiden tilanteesta ja heidän kohtaamistaan haasteista. Kara painotti erityisesti, kuinka tärkeää on ymmärtää historian vaikutukset nykypäivän tilanteeseen.

”Romaneiden asema on pitkälti historiallisten tapahtumien ja yhteiskunnallisten rakenteiden seurausta. On tärkeää, että meillä on syvällinen ymmärrys menneistä tapahtumista, jotta voimme paremmin tukea heidän integraatiotaan ja yhdenvertaisuuttaan nyky-Suomessa,” Kara totesi.

Romano Mission panos

Romano Missio on tehnyt merkittävää hengellistä ja avustustyötä romanien parissa Suomessa. Pia Kara toi esille, kuinka tämä työ on ollut ratkaisevassa asemassa romanien elämänlaadun parantamisessa ja yhteisöllisyyden edistämisessä. Kara kertoi useista projekteista, joissa Romano Missio on ollut mukana, ja kuinka nämä hankkeet ovat vaikuttaneet positiivisesti romanien elämään.

”Romano Missio on ollut monelle romanille tärkeä tukipilari. Heidän avullaan monet ovat löytäneet paitsi hengellistä tukea, myös käytännön apua arjen haasteisiin,” Kara kertoi.

Tulevaisuuden näkymät

Keskustelussa pohdittiin myös tulevaisuuden näkymiä ja sitä, miten romanien asemaa voitaisiin edelleen parantaa Suomessa. Pia Kara korosti, että tarvitaan sekä poliittisia että yhteiskunnallisia toimia, jotta yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus voivat toteutua.

”Meidän tulee jatkaa työtä romanien oikeuksien puolustamiseksi ja tarjota heille mahdollisuuksia koulutukseen, työhön ja täysivaltaiseen kansalaisuuteen. Tämä vaatii sekä viranomaisilta että kansalaisyhteiskunnalta pitkäjänteistä sitoutumista,” Kara painotti.

Tämä keskustelu oli oivallinen esimerkki siitä, kuinka tärkeää on käydä avointa ja rakentavaa vuoropuhelua yhteiskunnallisesti merkittävistä aiheista. Pia Karan asiantuntemus ja intohimo aiheen parissa loivat pohjan syvälliselle ja informatiiviselle keskustelulle, joka avasi monia uusia näkökulmia romanien tilanteeseen Suomessa.

Haastattelu katsottavissa: Dosentin vieraana Pia Kara

Romano Missiossa kävi melkoinen pyörremyrsky – seitsemän kuukautta uuden johtajan silmin

/ /

Aloittaessani tehtäväni Romano Mission toiminnanjohtajana seitsemän kuukautta sitten, en olisi voinut kuvitellakaan, millaiseen rääkkiin joutuisin – ja samalla kertaa nauttisin siitä, että kehittämistyö saa tuulta siipiensä alle. Tämä aika on ollut täynnä intensiivistä oppimista, haasteita ja merkittäviä kehitysaskeleita. Johtajuus on antoisaa, mutta se haastaa jatkuvasti – erityisesti ihmissuhteet ja erilaisten tulipalojen sammuttaminen vaativat taitoa. Joskus asiat menevät hyvin, ja joskus ne menevät hyvin huonosti.

Kehittämistyötä olemme tehneet koko Romano Missiossa paljon ja myönnän, vauhti on ollut ajoittain melko verkkaiselle organisaatiolle tupeita heiluttava kokemus. Olemme uudistaneet laskutus- ja talousjärjestelmämme sähköiseksi, mikä on tuonut mukanaan tehokkuutta ja läpinäkyvyyttä talouden hallintaan. Viestintä ja tiedotus ovat kokeneet täydellisen uudistuksen. Suurta  ylpeyttä meissä herättää uudistettu logomme ja uudet kotisivut, Ne ovatkin näkyvin esimerkki tästä muutoksesta. Nämä uudet visuaaliset elementit heijastavat nyt paremmin Romano Mission arvoja ja identiteettiä sekä vuosisatojen laatua.

Yksi merkittävimmistä saavutuksistamme on ollut uusien arvojemme määrittely ja niiden nostaminen talon kivijaloiksi. Nämä arvot, jotka ponnistavat syvältä Romano Mission historiasta, ovat nyt näkyvillä kaikkialla järjestössämme. Ne ovat kuin opastauluja, jotka ohjaavat toimintaamme ja muistuttavat meitä päivittäin siitä, miksi teemme tätä työtä ja kenelle sitä teemme. Visiostamme, missiostamme ja arvoistamme voi lukea enemmän täältä

Toiminnanjohtajana olen erityisen iloinen siitä, kuinka Mission työntekijät tekevät työtään sydämellä. Heidän sitoutumisensa ja omistautumisensa heijastuvat jokaisessa tehtävässä, olipa kyseessä sitten arjen askareet tai suuret projektit. Työntekijämme ovat järjestömme selkäranka, ja heidän panoksensa on korvaamatonta.

Johtamisen ja vaikuttamistyön näkökulmasta voin sanoa, että olemme tehneet merkittäviä edistysaskeleita romanien yhdenvertaisuuden edistämisessä. Olemme aktiivisesti osallistuneet yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tehneet tiivistä yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa parantaaksemme romanien asemaa Suomessa. Näemme jo nyt orastavia tuloksia, kun yhdenvertaisuus ja oikeudenmukaisuus etenevät askel askeleelta.

Mitä isompi johtaja sen suurempi palvelija

Johtajuus on kolikko, jolla on kaksi puolta: esimiestaidot ja alaistaidot. Asemasta tai nimikkeestä huolimatta jokainen on missä tahansa työyhteisössä kutsuttu johtajuuteen omalla tasollaan ja omassa roolissaan, siivoojasta toiminnanjohtajaan.

Hyvejohtajuudessa korostetaan erinomaisuutta, jonka tavoittelemisessa on kaksi merkittävää tekijää: tekninen tekijä ja inhimillinen tekijä. Ensimmäinen viittaa siihen, että mikäli työyhteisö haluaa olla teknisesti erinomainen, täytyy huolehtia siitä, että käytössä on sopivat välineet; esimerkiksi, että valaistus on hyvä. Työntekijöiden tekninen osaaminen on myös oltava kohdallaan. Ihmisten tietyt ominaisuudet, kuten älykkyys, ovatkin osa teknistä tekijää. Tekniset tekijät ovat hyvin tärkeitä, mutta ne eivät yksinään riitä.

Inhimillinen tekijä viittaa puolestaan asenteeseen: miten ja miksi teen, mitä teen? Millä asenteella? Inhimillinen tekijä viittaa myös luonteemme vahvuuksiin tai heikkouksiin. Ihminen voi esimerkiksi olla todella älykäs, mutta jos hän samalla on hyvin laiska, älykkyys ei estä häntä menettämästä tehokkuuttansa. Samoin toinen voi olla varsinainen visionääri, mutta jos hän selvästi on itsekäs, kukaan ei seuraa häntä.

On raskaampaa muuttaa inhimillisiä tekijöitä, mutta juuri siksi se kantaa enemmän hedelmää. Hyviä uusia tietokoneita (tekninen tekijä) voi helposti ostaa lisää. Lakipykäliä osaavia juristeja voi yleensä korvata suhteellisen helposti. Oikeaa asennetta (inhimillinen tekijä) omaava työntekijä on vaikeampi korvata. Romano Missiossa haluamme korostaa tätä inhimillistä tekijää mutta emme myöskään unohda teknisiä tekijöitä.

Tänään viittä vaille alkavia kesälomia katson rohkeasti ja luottavaisesti tulevaisuuteen, vaikka tiedän sen sisältävän isoja haasteita. Luotan siihen, että kutsun Antaja antaa myös taidon, osaamisen ja välineet toteuttaa Mission perustajan Oskari Jalkion näkyä.

Romano Mission huima onnistumisen ja rohkea kertomus jatkuu, ja uskon, että yhdessä pystymme saavuttamaan vieläkin enemmän. Jokainen askel kohti tasa-arvoisempaa yhteiskuntaa ja yhteisöä on askel oikeaan suuntaan.

Kiitos kaikille, jotka ovat olleet mukana tässä matkassa. Teidän tukenne ja uskonne yhteiseen missioomme tekee tästä työstä merkityksellistä ja arvokasta. Yhdessä kohti yhdenvertaista huomista – voimaannuttamalla, tukemalla ja vaikuttamalla koko romaniyhteisön hyväksi;  lapsesta vanhukseen ja yksilöstä perheeseen.

 

 

Mertsi Medi Ärling
toiminnanjohtaja
Romano Missio ry

 

 

Uudet kotisivut Romano Missiolle – Kurkista ja viihdy vaikka vähän pidempäänkin!

/ , , /

Kuvassa: entisiä Romano Mission lastenkotien lapsia yhteisellä leirillä Loimaan Evankelisen opiston leirikeskuksessa 2023

Nyt ne ovat valmiit! Uudet ja informatiiviset Romano Missio ry kotisivut on avattu apposen auki kaikille luettavaksi ja sitä kautta tutustuttavaksi. Nämä modernit ja käyttäjäystävälliset sivut tarjoavat syvällisen katsauksen järjestön monipuoliseen ja merkittävään työhön, jota on muuten takana jo 118 vuotta.

Uusilla kotisivuillamme pääset tutustumaan tarkemmin eri hankkeisiin ja projekteihin, unohtamatta tietenkään lastensuojelutyötä, joka on ollut olennainen osa toimintaamme jo järjestön alkuvuosista alkaen. Sivustolla avautuu ikkuna arkeemme, josta pääsee seuraamaan, millaista työtä Romano Missiossa tehdään romaniväestön hyvinvoinnin ja yhteiskunnallisen aseman parantamiseksi. Erityistä huomiota saa myös tukipalvelutyömme, joka kulkee nimellä RMT -tukipalvelut. Tämän tärkeän tukityön kautta autetaan niin lapsia kuin vanhuksia sekä yksilöitä ja perheitä monin eri tavoin arjen haasteiden keskellä.

Kotisivuiltamme löytyy myös ”Työn äärellä” -blogi, joka toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi seuraamaan Romano Mission toimintaa entistä lähempää, avoimesti ja läpinäkyvästi. Blogissa työntekijät jakavat ajankohtaisia kuulumisia työnsä ääreltä, luvassa on myös eri asiantuntijoiden näkemyksiä ja käytännön kokemuksia, jotka valottavat työtämme romaniväestön sekä koko suomalaisen yhteiskunnan hyväksi – olipa kyse sitten yksittäisistä kulttuuriprojekteista, sosiaalipalveluista tai yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta, blogimme tarjoaa monipuolisen ja inspiroivan näkymän järjestömme todelliseen arkeen.

Kotisivujen kautta pääset näkemään Romano Mission uudistetun logon ja brändin, jonka järjestölle on työstänyt romanitaustainen graafikko Harri Skarén. Järjestö on uudistanut ja päivittänyt ulospäinnäkyvän ilmeensä lisäksi sisäiset ja työtään määrittelevät arvot.

– Jotain vanhaa ja jotain uutta sekä tähän päivään tulemista oli uudistetun brändin ja logon hahmottelun taustalla. Olemme järjestönä erittäin tyytyväisiä Harrin kädenjälkeen ja siihen, miten hän käsitteli yli 100 vuotta vanhan järjestön traditioita tuoden kuitenkin kaivattua uutta ilmettä ja ryhtiä, toteaa Romano Missio uusi toiminnanjohtaja Mertsi Ärling.

 

Uudessa logossa on säilynyt järjestölle tuttu kyyhky mutta nyt se on saanut enemmän ilmettä ja dynaamisuutta

 

 

Yhdessä kohti yhdenvertaista huomista – voimaannuttamalla, tukemalla, vaikuttamalla koko romaniyhteisön hyväksi; lapseta vanhukseen ja yksilöstä perheeseen

On Romano Mission uusi ja vahva slougani, jossa tiivistyy koko järjestön uudistettu visio ja missio vähintäänkin seuraavalle 10 vuodelle. Romano Missio on aktiivisesti rakentamassa voimaannuttava ja yhdenvertainen yhteiskunta, jossa jokainen romani tuntee itsensä arvostetuksi ja osalliseksi. Rakennusvälineiksi Missio tarjoaa monipuolisia ja laadukkaita palveluitaan, jotka tukevat romanien hyvinvointia kaikissa elämänvaiheissa.

Huomisen Romano Missio haluaa olla kulttuuri- ja sosiaalialan kysytty asiantuntija, joka toimii lähellä ihmistä elämän eri vaiheissa. Se on valtakunnallisesti tunnetuin romanijärjestö laadukkaiden ja monipuolisten palveluidensa kautta, jotka voimaannuttavat ja tukevat romaniyhteisöä lapsista vanhuksiin sekä yksilöstä perheeseen. Järjestö edistää yhdenvertaisuutta ja toimii monikulttuurisuuden ja moninaisuuden ymmärryksen edistäjänä, varmistaen, että jokainen romani kokee itsensä arvostetuksi ja osalliseksi (Visio).

Romano Missio järjestönä tarjoaa laadukkaita ja saavutettavia sosiaali-, kulttuuri- ja asiantuntijapalveluita, jotka vastaavat romaniväestön tarpeisiin elämän eri vaiheissa ja kehittävät viranomaisten osaamista. Toiminnan ytimessä ovat ihmisarvon kunnioitus, ammatillinen osaaminen, oikeudenmukaisuus ja yhteisöllisyys. Järjestö edistää romanien hyvinvointia, osallisuutta ja oikeuksia koko Suomessa, vahvistaen yhteistyötä sidosryhmien kanssa ja toimien romaniyhteisön äänenä (Missio).

Romano Mission työ ja toiminta perustuu neljään pääarvoon. Nämä arvot ohjaavat järjestössä tehtävää yhdenvertaisuus- sekä vaikuttavuustyötä niin romaniyhteisöön kuin  yhteiskunnalliseen keskusteluun päin kristillisen ihmiskäsityksen ja maailmankuvan kautta. Romano Mission neljä arvoa:

  1. Ihmisarvo: Jokaisen ihmisen ainutlaatuisuuden ja arvon kunnioitus on toiminnan ytimessä, ilmentyen palveluhalussa, lähimmäisen rakkaudessa ja huolenpidossa.
  2. Ammatillisuus: Järjestön pyrkimys korkeatasoiseen ja eettiseen toimintaan kattaa ammattitaidon ja luotettavuuden, mikä tekee siitä arvostetun kumppanin.
  3. Oikeudenmukaisuus: Sitoutuminen yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon ja rehellisyyteen näkyy kaikessa toiminnassa, edistäen yhteiskunnallista muutosta ja kestävyyttä.
  4. Yhteisöllisyys: Korostetaan yhteistyötä, kaikkien osallistumista ja perheiden roolia, luoden vahvoja, tukevia yhteisöjä, joissa kaikki tuntevat itsensä arvostetuiksi.

Tutustu ja ota seurantaa uudet kotisivuihimme ja sukella Romano Mission rikkaaseen toimintaan – tervetuloa mukaan matkalle kohti parempaa huomista!

Romaninuoren kohtaaminen

/ , /

Olen viime aikoina miettinyt nuoren tai erityisesti romaninuoren kohtaamista ja mitkä asiat tai tekijät tekevät kohtaamisesta ”hyvän”. Ennen kuin aloitan kertomaan, mikä tekee kohtaamisesta hyvän. Kerron, että mielipiteet ovat minun kokemuksiani nuorten kohtaamisesta tai minun nuorisotyössä itse oppimiani nuorten kohtaamiseen liittyviä niin sanottuja taitoja. Yritän pukea ajatuksiani sanoiksi ja joskus se on hieman hankalaa, kun aihealue on laaja sekä hieman myöskin abstrakti. Vaikka blogini kohderyhmä ovat kaikki aikuiset, niin jossain kohdissa saatan puhua nuorisotyöntekijöille. Vaikka blogini sisältö tai aihe on romaninuoren kohtaaminen, uskon vahvasti sen toimivan kaikkien nuorten kanssa.

Usein aikuisina ajattelemme, että nuorten kohtaaminen on hankalaa ja ei tiedä ehkä mitä puhua nuoren kanssa. – Nuoren kohtaamisen taitoja oppii vain ja ainoastaan kohtaamalla itse nuoria. Ei ole niin sanotusti oikotyötä onneen, vaan se vaatii meiltä aikuisilta kohtaamisia nuorten kanssa. Toistot tuovat luontevuutta ja helpottuvat kerta kerralta. Kun kohtaat nuorta nuorisotyössä, on tärkeää ottaa huomioon nuoren ainutlaatuiset tarpeensa ja tunnetilansa.

YMMÄRRÄ MONIMUOTOISUUTTA

Varmista, että nuoret kaikista taustoista voivat tuntea olonsa tervetulleiksi. Se, miten nuoren saa tuntemaan itsensä tervetulleeksi; kunnioita kulttuurista monimuotoisuutta ja myös yksilöllisiä eroja. Harva romaninuori haluaa tai toivoo, että häntä kohdataan romanina vaan hänenä itsenään. Ei siis kohdata kulttuuria ensin vaan se nuori siellä ihan ensimmäisenä. Muista myös, että romaninuori ei odota täydellistä tietoutta romanikulttuurista. Nuorelta itseltään voi kysyä, jotain asiaa mitä on miettinyt romanikulttuurista tai mistä asiasta haluat lisätietoa. Romanikulttuurin voi jakaa kahteen osa-alueeseen objektiivinen ja subjektiivinen. Objektiivinen tulee yhteisön sisältä ja ovat niin sanotusti todellisia tai tosiasioita ja helposti havaittavissa, esimerkiksi romanien perinteinen pukeutuminen. Subjektiivinen taas liittyy enemmän arvoihin ja ne ovat useimmiten henkilökohtaisia sekä ovat hankalimmin havaittavissa. Jokaisen yhteisöön tai yhteiskuntaan pätevät samat objektiivisuuden ja subjektiivisuuden lainalaisuudet.

KUUNTELE AKTIIVISESTI JA OSOITA KIINNOSTUSTA

Nuoren kohtaamisessa nuori on kohtaamisen keskiössä. Anna siis nuoren puhua ja ilmaista itseään, mieluiten ilman keskeytyksiä. Osoita toki, että olet läsnä käyttämällä nonverbaalisia merkkejä kuten nyökkäämistä. Kysy avoimia kysymyksiä nuoren elämästä, mielenkiinnon kohteista ja tulevaisuuden suunnitelmista. Ole aidosti kiinnostunut kuulemaan heidän tarinansa. Nuoret tarvitsevat luotettavan aikuisen, kenelle kertoa omia asioitaan ja mahdollisesti kuulla, mitä tai miten heidän kannattaisi tehdä kyseisen asian kanssa. Nuoret odottavat meiltä aikuisilta empatiaa heitä kohtaan ja ymmärtämään heidän tunnetilansa. Älä tuomitse, vaan pyri ymmärtämään nuoren näkökulmaa. Ei tuomita nuoria heidän tekojensa kautta. Muistetaan, että me kaikki olemme joskus olleet nuoria. Nuoruuteen kuuluu myös epäonnistumiset ja virheet. Allekirjoittanut myöntää tehneensä niitä nuorena, mutta myöskin aikuisiällä.

RAKENNA LUOTTAMUSTA

Ole luotettava ja pidä lupauksesi. Kunnioita nuoren yksityisyyttä ja kerro heille, että he voivat luottaa sinuun. Et voi kertoa nuoren asioita muille tai muualla. Mikäli nuori saa kuulla, että olet kertonut hänen asioitaan muualle. Sanoisin, että luottamuksesi nuoreen on mennyttä. Mikäli jostain syystä nuoren asiaa olisi hyvä kertoa tai avata muille aikuisille – kysy lupa nuorelta itseltään. Luottamuksen rakentamisen yksi nopeuttava tekijä on, ole oma itsesi. Nuoret ovat loistavia tunteiden tulkkeja ja tunnistavat helposti epäaitoutta. Muista myös, että luottamuksen rakentaminen on aikaa vievää ja oikopolkuja ei ole kestävän luottamuksen rakentamisessa. Itse huolestuisin enemmän, että ensimmäisellä kohtaamiskerralla nuori avaisi koko elämänsä.

TARJOJA TUKEA

Kysy, miten voit auttaa tai tukea nuorta heidän tavoitteidensa saavuttamisessa. – Kysymyksen esittäessäsi ole myös valmis tarjoamaan resursseja ja ohjausta. Et voi siis tarjota tukeasi ja samalla olla antamatta sitä. Rohkaise nuoria tunnistamaan omat vahvuutensa. Positiivisen palautteen antaminen voi vahvistaa nuoren itsetuntoa. Joku nuori tarvitsee positiivista palautetta aikuiselta voi olla, että nuori ei ole sitä muilta aikuisilta saanut. Nuorten tulee tuntea olonsa turvalliseksi ja hyväksytyksi. Vältetään arvostelua ja luodaan avoin ilmapiiri keskustelulle.

LOPUKSI

Mikäli nuorisotyö ja sen muoto mahdollistaa sen; anna nuorelle mahdollisuus osallistua toiminnan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Tämä lisää nuoren sitoutumista ja vastuunottoa. Ainakin pääkaupunkiseudun nuorisopalvelut tekevät nuoren osallistamista loistavasti.

Kun kohtaat nuoria näiden periaatteiden pohjalta, voit rakentaa vahvoja suhteita ja tarjota tukea heidän kasvulleen ja kehitykselleen. Mikä on tärkeintä, koska olemme tekemässä nuorisotyötä nuoria varten. Olemme siis nuoria varten eikä toisinpäin.

Yritin pitää blogini lyhyenä ja valitettavasti kaiken kattavaa romaninuoren kohtaamisen tietoutta ei pysty mahduttamaan yhteen blogikirjoitukseen.

Terne Apre – Nuorten vuoro -hankkeen puolesta
Mertsi Berg

Erasmus -hankkeen videot

/ , /

Kerroin edellisessä blogissa, Erasmus -hankkeesta. Nyt hankkeessa kuvatut videot ovat julkisessa jaossa ja jaan nyt teille. Suosittelen katsomaan kaikki videot.

Ensimmäisenä videona on silloisen Romano Mission Ry:n toiminnanjohtajan Tuula Åkerlundin haastattelu koulunkäyntiin liittyen.

Toisena videona on Richard Nymanin haastattelu koulunkäynnistä, tulevaisuuden unelmistaan ja Richard kertoo minkälaisia ongelmia koulunkäynnin aikana on tapahtunut.

Kolmantena videona meillä Natasia Hedmanin haastattelu ja Natasia kertoo muun muassa koulunkäynnistä sekä tulevaisuuden haaveistaan.

Terne Apre – Nuorten vuoro hankkeen puolesta
Mertsi Berg

 

Terne Apren Erasmus-hankkeen tapaaminen Tallinnassa

/ , , /

Osallistuimme vuoden 2022 yhdessä Viron, Latvian ja Liettuan romaneiden kanssa Erasmus-hankkeeseen. Hankkeen tarkoituksena oli kuvata jokaisessa maassa kolmea romania koulunkäyntiin liittyen. Videoilla tuotiin omia ajatuksia ja käsityksiä koulunkäyntiin liittyen ja lisäksi myös, miten opettajat ovat kohdelleet romaneita koulumaailmassa.

Hankkeeseen liittyen meillä oli yhteistapaaminen kaikkien toimijoiden kesken 20. – 22.10. Tallinnassa. Olimme nähneet toisiamme vain yhteisissä verkkotapaamisissa muun muassa Zoomin kautta, ennen yhteistä tapaamista. Itselleni oli hieno mahdollisuus saada nähdä itselleni tuttuja ja mahdollisuus saada tutustua uusiin ihmisiin. Itselleni tapaamisen suurin hetki oli, kun lauantaina kaksi romaninuorta kertoivat omat tarinansa ja vilpittömästi sanottuna taisi hieman kostua kertomusten aikana. Lisäksi tapaamisessa antoisaa saada keskustella eri ihmisten kanssa ja samalla huomata, että vaikka asumme eri maissa niin meillä paljon samaa.

Itselleni reissussa tajusin myös, kuinka tärkeätä olisi osata romanikieltä. Kaikki muut romanit pystyivät kommunikoimaan keskenään romanikielellä ja vaikka minä hieman osaankin romanikieltä, en kuitenkaan puhu romanikieltä heidän tasollaan. Tilanne oli itselleni aika kiusallinen ja samalla myös hieman nolo. Olemme jostain syystä Suomen romaneina ajatelleet, ettei romanikieli ole tärkeää, vaikka se on yksi oman identiteetin peruspilareista ainakin omasta mielestäni.

       

Lauantai-iltana saimme erittäin herkullisen illallisen ja keskimmäisessä kuvassa tapaamiseen osallistujat kokonaisuudessaan.

Lopuksi tunnelmia viimeisistä yhteisistä hetkistä, ennen kotiin lähtöä.

Kaiken kaikkiaan reissu oli tosi hyvä ja kaikki oli tosi hyvin järjestetty. Tällaisissa tapaamisissa ainoastaan päivät ovat erittäin pitkiä ja kun joutuu käyttämään eri kieltä kuin suomea, niin se on hieman puuduttavaa.

Terne Apre – Nuorten vuoron -hankkeen puolesta
Hankevastaava
Mertsi Berg